Pohjoismaiden yliopistot: EU:n tutkimus- ja koulutuspolitiikkaa tulee kehittää korkeaan laatuun perustuen

Brysselissä 26.-27.9.2022 järjestetty Nordic University Days (NUD2022) -tapahtuma keskittyi yliopistojen johdon yhteisiin keskusteluihin Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin sekä tutkimuksen ja innovoinnin pääosastojen, Euroopan tutkimusneuvoston johdon sekä pohjoismaisten Euroopan parlamentin jäsenten kanssa.  

Eurooppalaiset koulutukseen ja tutkimukseen liittyvät aloitteet, kuten eurooppalainen yliopistostrategia, ohjaavat jo nyt jäsenmaiden kansallisia politiikkalinjauksia. On tärkeää, että Pohjoismaiden yhteinen ääni kuuluu vahvana aloitteiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Pohjoismaiden yliopistojen yhteiset viestit EU:lle ovat vahvat: Eurooppa tarvitsee huippuosaamista, tutkimuksen ja koulutuksen vapautta sekä avoimuutta. EU:n tutkimusalueen ERA:n ja koulutusalueen EEA:n synergiaa on lisättävä. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan on tavoiteltava korkeinta tieteellistä laatua ja hyödynnettävä monipuolisesti tutkittua tietoa.    

Pohjoismaisten yliopistojen johto esitti tapahtumassa huolensa EU:n jäsenmaiden ehdotuksesta kohdentaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan 663 miljoonan euron leikkaukset vuonna 2023. Kolmasosa leikkauksista kohdistuisi puiteohjelman osaan, josta rahoitetaan huipputason tiedettä. Parlamentti vastustaa jäsenmaiden leikkausesitystä. 

EU:n tutkimus- ja innovaatiopuiteohjelmien budjetit tulisi jatkossa suojata siten, että niiden rahoitusvarmuus taataan EU:n monivuotisissa rahoituskehyksissä. Nyt tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelman budjettia mukautetaan ja voidaan leikata monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisissa talousarvioneuvotteluissa. Menettely on kestämätön EU:n tutkimus- ja koulutuspolitiikan kehittämisen kannalta. Osaamisen taso nousee vain, jos korkeatasoisimpaan tutkimukseen voidaan panostaa riittävästi, toteaa Unifin toiminnanjohtaja Tanja Risikko. 

Suomen ja Pohjoismaiden yliopistojen rehtorit pitävät tärkeänä, että EU:n tiede- ja koulutuspolitiikkaa kehitetään korkeaan laatuun perustuen. Unifin puheenjohtaja, Turun yliopiston rehtori Jukka Kola painottaa, että tutkimuksen ja koulutuksen nykyistä tiiviimpi yhteen nivominen eurooppalaisten koulutus- ja tutkimusalueiden kehittämisessä ja eurooppalaisessa yliopistostrategiassa on ensiarvoisen tärkeää. 

Unifin varapuheenjohtaja, Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom korostaa, että perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen rajaa ei pidä vetää kategorisesti. Kaiken tutkimuksen tulee olla korkealaatuista. – Meidän on tehtävä riittävästi tulevaisuuteen luotaavaa täysin uutta tutkimusta, jotta meillä on kyky soveltaa sitä myöhemmin.   

Tutkimuksen ja koulutuksen vapaus sekä yliopistojen institutionaalinen autonomia ovat edellytyksiä sille, että yliopistot pystyvät toiminnallaan tuottamaan tietoa ja osaamista isojen globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Yhteistyötä tarvitaan maailmanlaajuisesti, ja yliopistojen toiminnan on oltava niin avointa kuin mahdollista. Turbulentissa maailmassa demokratian puolustaminen sekä tieteen ja koulutuksen vapaus on entistäkin tärkeämpää. – Akateeminen vapaus ja vastuu ovat saman asian kaksi puolta. Yliopistojen laajaa vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta on vaikea kantaa ilman vapautta toimia parhaan saatavilla olevan tiedon ja ymmärryksen mukaisesti, toteaa Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén.  

Pohjoismaisten yliopistojen yhteiset viestit löytyvät kokonaisuudessaan oheisesta liitteestä.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Margrethe Vestagerin puhe löytyy täältä.  

NUD2022 -tapahtuman järjestivät Pohjoismaiden yliopistojen rehtorineuvostot ja niiden yhteistyöfoorumi Nordic University Association sekä Pohjoismaiden alueiden ja yliopistojen EU-edustustojen asiantuntijaryhmä.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Tanja Risikko, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, p. 040 195 2037, tanja.risikko@unifi.fi