Oulun yliopisto

Porojen lisäruokinta muuttaa porojen käyttäytymistä ja poronhoitokulttuuria. Laidunmaat heikentyneet pysyvästi pohjoisessa

Jaa
Muuttuva maankäyttö ja muuttuva ilmasto ovat vaikuttaneet siihen, että porojen lisäruokinnasta on tullut vakiintunut käytäntö Suomen, Ruotsin ja Norjan poronhoitoalueilla. Tuoreen yhteispohjoismaisen tutkimusraportin mukaan lisäruokinta näyttää olevan muuttamassa porojen käyttäytymistä ja koko poronhoitokulttuuria.
Kuva: Mikko Törmänen
Kuva: Mikko Törmänen

Monitieteinen raportti ”Lisäruokinta poronhoidossa” perustuu suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten poronhoitajien ja tutkijoiden yhteiseen työpajaan, jossa tarkasteltiin kasvattajien kokemuksia porojen lisäruokinnasta ja sen seurauksista. Työpajan tavoitteena oli tarjota kolmen maan poronhoitajille mahdollisuus kokemusten vaihtoon porojen lisäruokinnasta ja kuinka lisäruokinta voi auttaa poronhoitoa sopeutumaan muuttuvaan yhteiskuntaan ja luonnonympäristöön.

Lisäruokinnan tarkoituksena on perinteisesti ollut porojen nälkiintymisen estäminen ja porojen suojeleminen pedoilta. Tarvetta lisäruokintaan ovat lisänneet muun maankäytön aiheuttamat häiriöt ja luonnollisten laidunalueiden menettäminen metsätalouden, kaivosteollisuuden, tuulivoimaloiden ja matkailun tieltä. Ilmastonmuutos tulee vaikeuttamaan laidunalueiden olosuhteita; lämpötilan vaihtelut ja talviset vesisateet yleistyvät ja johtavat mm. laitumien jäätymiseen.

Porot kesyyntyvät ja perinteinen laiduntaminen ja poronhoito muuttuu

Suomen ja Ruotsin poronhoitajien mukaan lisäruokinta näkyy porojen käyttäytymisessä. Porot ovat esimerkiksi haluttomia siirtymään ruokinta-alueilta perinteisille kevät- tai kesälaitumille. Ruokinta on lisännyt myös porojen kesyyntymistä, mikä tekee niistä helpommin käsiteltäviä. Kesyyntymisen haittapuolena voi kuitenkin olla lisääntyvät ristiriidat muun asutuksen kanssa.

Poronhoitajat arvioivat, että lisäruokinnan yleistymisen muuttaa poronhoitokulttuuria. Suomeen liittyen poronhoitajat huomauttivat, että lisäruokinta voi johtaa poronhoitotapojen yksilöllistymiseen ja poronhoitajien eristäytymiseen toisistaan. Se voi rapauttaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia käytäntöjä sekä muuttaa työnjakoa poronhoitoyhteisöissä. Alueilla, joilla porojen talvitarhaus on ainoa järkevä lisäruokintaratkaisu, poronhoito on muuttunut työskentelyksi yksin omissa tarhoissa.

Poronhoitajat pelkäävät myös, että lisäruokinnan yleistyminen voi muuttaa poronlihan imagoa puhtaana ja kestävästi tuotettuna luonnontuotteena, mikä voi vaikuttaa poronhoidon asemaan yhteiskunnassa sekä poronlihan kysyntään. Hoitajat muistuttavat, että tällä hetkellä suurin osa Pohjoismaissa myytävästä lihasta on syksyllä teurastettavista poroista, joita ei lisäruokita.

Poronhoitajien mielestä lisäruokintaa ei tulisi nähdä pitkäaikaisena ratkaisuna laidunresurssien menettämisen aiheuttamaan kriisiin. Alueilla, joilla lisäruokinta on kuitenkin välttämätöntä, on paljon erilaisia keinoja järjestää se poronhoidollisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Näitä keinoja luetellaan tutkimusraportissa useita.

Tutkimusta koordinoineet Élise Lépy (Oulun yliopisto), Tim Horstkotte (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja Camilla Risvoll (Nordland Research Institute, Norja) ovat toimittaneet tutkimusraportin ”Lisäruokinta poronhoidossa. Tuloksia Norjan, Ruotsin ja Suomen poronhoitajien ja tutkijoiden välisestä työpajasta” https://www.oulu.fi/culturalanthropology/node/209206

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Élise Lépy (eng.), p. 0294 483 254, kulttuuriantropologia, Oulun yliopisto, sposti elise.lepy@oulu.fi


Viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413

Kuvat

Kuva: Mikko Törmänen
Kuva: Mikko Törmänen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye