Vaasan yliopiston Vuoden tiedeviestijänä palkittu professori Harri Jalonen on palkintoraadin mukaan erittäin monipuolinen tiedeviestijä.

– Hän on erittäin aktiivinen tutkija sosiaalisessa mediassa. Hän on myös kirjoittanut useita vieraskynäkirjoituksia sekä blogeja, esiintynyt perinteisessä mediassa, ollut mukana podcasteissa ja kirjoittanut tietokirjoja. Lisäksi hän viestinyt erilaisille yleisöille lukuisissa tapahtumissa, seminaareissa ja paneelikeskusteluissa, sanoo raadin puheenjohtaja, professori Merja Koskela.

Jalonen kertoo olevansa hyvin otettu palkinnosta. Tiedeviestintä ja yhteiskunnallinen keskustelu ovat hänen mukaansa osa tutkijan työtä.

– Näen, että vaikka tutkijalla on akateeminen vapaus, hän on myös yhteiskunnan palveluksessa. On tärkeää, että tutkija on keskustelemassa tutkimusaiheistaan ja löydöksistään areenoilla, joilla on muitakin kuin toisia tutkijoita, sanoo Jalonen.

Hän kannustaa tutkijoita rohkeaan tieteen popularisointiin ja miettimään omasta tutkimusaiheestaan kiinnostavia kulmia.

– Kannattaa olla rohkea, mutta miettiä myös riskiä, jos sosiaalisen median keskustelu tutkimusaiheesta on hyvin polarisoitunutta. Omaa nahkaa kannattaa suojella ja paksuntaa. Parhaimmillaan sosiaalisen median keskustelut ovat opettavaisia ja auttavat terävöittämään tutkijan omaa viestiä.

Kansalaiset ja päättäjät tarvitsevat tutkittua, luotettavaa tietoa

Rehtori Minna Martikaisen mukaan Vaasan yliopisto haluaa tuoda palkinnolla esiin tieteen ja yhteiskunnan välisen vuoropuhelun tärkeyttä sekä kansalaisten oikeutta tutkittuun tietoon. Tutkittua tietoa tarvitaan myös poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa.

Tutkittu tieto ja sen hyödyntäminen ovat myös professori Harri Jalosen uusimman tutkimuksen ytimessä. Jalonen on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa IRWIN-hankkeessa, jossa tarkastellaan tiedon huoltovarmuutta ja autetaan yhteiskunnan päättäjiä ymmärtämään tiedolla varautumista dis- ja misinformaation aikakaudella. Ajankohtainen tutkimushanke on Jalosen mukaan onnistunut viestinnässään tavoittamaan päättäjät hyvin.

– Olemme hankkeessa yhdessä ryhmän kanssa pystyneet tuomaan eri yhteyksissä esiin varautumisen immateriaalista ulottuvuutta ja uutta tiedon huoltovarmuuden käsitettä. Tälle on ollut sosiaalista tilausta etenkin koronapandemian ja Ukrainan sodan vuoksi.

Tutkijat nousivat esiin kansainvälisissä medioissa

Onnistuneesta tiedeviestinnästä kunniamaininnalla palkitut, kansainvälisen markkinoinnin professori Peter Gabrielsson, rahoituksen tutkija Niranjan Sapkota ja innovaatiotutkija Leena Kunttu ovat saaneet viimeksi kuluneen vuoden aikana niin kansallista kuin kansainvälistäkin medianäkyvyyttä.

Professori Peter Gabrielsson toi Vaasan yliopistolle viime vuoden suurimman kansainvälisen medianäkyvyyden. Häntä haastateltiin muun muassa Euronewsissä, CNN:llä ja uutistoimisto Reutersilla. Jutut liittyivät kansainvälisiin brändeihin ja Venäjään.

Tutkija Niranjan Sapkota kutsuttiin Yhdysvaltoihin Standard & Poor´sille esittelemään kryptovaluuttoihin liittyvää tutkimustaan yhdessä apulaisprofessori Klaus Grobysin kanssa. Ulkomaalaisen tutkijan saattaa olla hankalaa päästä Suomessa median haastateltavaksi. Sapkota kuitenkin onnistui tässä hyvin. Monet kotimaiset mediat kertoivat hänen kryptovaluuttojen riskejä käsittelevästä väitöstutkimuksestaan.

Innovaatiotutkija Leena Kuntulla on puolestaan oma kolumni Tekniikka & Talous -lehdessä, jossa hän kertoo säännöllisesti erilaisista ajankohtaisista tutkimusaiheista. Lisäksi Kuntun tutkimusta on esitelty muun muassa kansainvälisessä Forbes-lehdessä.

Lisätiedot

Professori Harri Jalonen, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8596, harri.jalonen@uwasa.fi

Professori Peter Gabrielsson, Vaasan yliopisto, peter.gabrielsson@uwasa.fi
Innovaatiotutkija, erityisasiantuntija Leena Kunttu, Vaasan yliopisto, leena.kunttu@uwasa.fi
Tutkija Niranjan Sapkota, Vaasan yliopisto, niranjan.sapkota@uwasa.fi