Audiomedia Oy

Professori Jarkko Hantula: Kanadan viime vuosien mittavat metsätuhot väärän metsänhoidon seurausta – jatkuva kasvatus riski metsätuhojen kasvulle

Jaa

Luonnonvarakeskuksen Luken metsäpatologian professorin Jarkko Hantulan mielestä metsätuhokysymys on ilmastokeskustelussa jäänyt otsikkotasolle. – Ei riitä, että sanotaan metsätuhojen lisääntyvän ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tarvitaan kokonaisvaltaisempi näkemys tuhojen aiheuttajista, niiden leviämisestä ja erityisesti keinoista niiden torjuntaan.

Jarkko Hantula
Jarkko Hantula

- Keski-Euroopassa kirjanpainaja on aiheuttanut varsinkin Tsekin ja Slovakian kuusikoissa todella pahat tuhot. Tilanne on eskaloitunut viimeisen parin vuoden aikana ja tuhojen seuraukset näkyvät puukaupassa pohjoismaita myöten. Puumarkkinat menevät sekaisin, kun markkinoille tulee yhtäkkiä iso määrä puutavaraa, joka on saatava eteenpäin ennen kokonaan arvottomaksi muuttumistaan.

Kanadan viime vuosien mittavat metsätuhot eivät ole yksin ilmastomuutoksen seurausta, vaan epidemiariski synnytettiin väärän metsänhoidon seurauksena.  – Ekosysteemiin kuuluvat metsäpalot onnistuttiin vuosikymmenien aikana saamaan hallintaan, jolloin metsät kasvoivat luonnottoman järeiksi. Vuoristonilurin leviäminen olisi voitu estää hyvällä metsänhoidolla, mutta hakkuukypsiä metsiä ei hakattu ajoissa. Näin järeissä puissa erityisen tehokkaasti lisääntyvien hyönteisten leviämien karkasi käsistä. Esimerkiksi Suomen metsissä ei vastaava olisi päässyt hyvän metsänhoidon ansiosta tapahtumaan.

- Euroopassa kirjanpainajan leviäminen kuusivaltaisissa maissa on iso haaste, mihin Suomenkin tulee varautua. Se leviää kuusen viljelyn laajenemisen myötä sellaisillekin alueille, mitkä eivät ole luonnollisia kuusen kasvualueita. Kirjanpainaja hyötyy eniten suurista kuusitukeista, jolloin ne tulisi korjata ajoissa.

Kirjanpainajan leviäminen Suomen metsiin suuri uhka

Kirjanpainajan leviämisellä on yhteys meneillään olevaan ilmastomuutokseen. – Kirjanpainaja hyötyy lisäntyvistä myrskytuhoista sekä korkeammista lämpötiloista, mitkä auttavat sitä lisääntymään paikoin pahimmillaan useita sukupolvia vuodessa.

- Suomi on tähän saakka ollut kohtalaisen turvassa kirjanpainajalta, mutta emme tiedä, miten kauan. Suomessakin on järeiden kuusien määrä kasvanut ja kuusikoiden osuus metsistä kasvaa, mikä on huolestuttavaa.

Toistaiseksi pahimpana metsätuhojen taloudellisten menetysten aiheuttajana on pidetty juurikääpää eli maannousemaa. – Siitäkin tulee kymmenien miljoonien eurojen arvonmenetyksiä joka vuosi. Männyllä taas ei ole kirjanpainajan veroisia hyönteistuholaisia, mutta vastaavasti paljon sienitauteja.

- Historiallisesti isoja versosurmaepidemioita kohdataan ehkä kerran 50 vuodessa. Viimeksi 80-luvulla kylmät kesät laukaisivat versosurman aiheuttamat metsätuhot, jotka tuolloin pantiin happosateiden syyksi. Ruotsissa esiintyi samanlainen epidemia kylmänä kesänä 2000-luvun alussa.

Hantula muistuttaa, että Euroopassa on paljon tulokaslajeja, joiden leviämistä nyt seurataan.

- Saarnensurma on aiheuttanut Euroopassa pahaa jälkeä. Samoin Hollanninjalavatauti, mikä on hävittänyt Keski- ja Etelä-Euroopan jalavametsiköitä. Viipurista löydettiin viime vuonna jalavataudin esiintymä, mikä Suomeen levittyessään olisi iso vaara maamme harvoille arvokkaille jalavametsiköille. Seuraamme myös saarnen jalosoukkoa, mikä kulkee Moskovan alueelta kohti länttä.

Jatkuva kasvatus riski metsätuhojen kasvulle

Parasta varautumista metsätuhojen torjuntaan on hyvän metsänhoidon käytännöt. – Uudistus-hakkuiden tulee olla edelleenkin päälinjana talousmetsien metsänkorjuussa. Jatkuvalla kasvatuksella on paikkansa esimerkiksi arvokkailla luontoalueilla sekä asutuksen ja vapaa-ajan rakennusten lähistöllä, minne se sopii lähinnä maisemallisista syistä, sekä turvemailla vesistö- ja hiilipäästöjen hillitsemiseksi. Mutta se ei sovi Etelä-Suomen talousmetsiin eikä ole metsätuhojen leviämisen ehkäisemisen kannalta paras vaihtoehto. 

- Tasaikäisellä metsänkasvatuksella voidaan hyödyntää parhaiten metsänjalostuksen tuloksia. Näin toimien voimme parantaa puiden kasvua ja tuhonkestävyyttä, mikä ei onnistu jatkuvan kasvatuksen alueilla. Lisäksi juurikääpä leviää eri-ikäismetsissä selvästi tehokkaammin tasaikäisissä.

Hantula pitää havupuun 80 prosentin osuutta Suomen metsissä liian suurena. – Suomi on kuusistumassa, vaikka kuivuudelle ja taudeille alttiin kuusen osuutta tulisi vähentää. Tämä ei ole käytännössä mahdollista siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen, vaan se vain lisäisi kuusivaltaisten metsien osuutta muuttuvassa ilmastossa, jossa liian suuri havupuuston osuus on suuri riski. Vaikka sekapuusto tuo hankaluutta korjuun logistiikkaan, monipuolisuus lisää metsän kestävyyttä.

- Kun hirvi- ja metsäkauriskannat ovat suuret, ne vaikuttavat taimia tuhoamalla erittäin paljon metsälöiden kehitykseen ja omistajien puulajivalintoihin kuusen hyväksi. Siksi hirvieläinkannat tulisi pitää myös metsien kannalta järkevän kokoisina.

Hyvällä metsänhoidolla voidaan torjua tauti- ja hyönteisriskejä

Isoista metsäpaloista Suomi on välttynyt osin kattavan metsäautotieverkoston ansiosta. 

- Metsäpaloriskiin tulee suhtautua vakavasti, mutta se on hallittavissa. Esimerkiksi Ruotsin laajojen metsäpalojen sammutuksessa oli ongelmia, koska paloalueille ei päästy. Metsäautotiet helpottavat sammutustöitä ja toimivat palojen katkaisijana.

Hantula muistuttaa, että vuonna 2008 oli samantyyppinen talvi kuin nytkin, mutta sen jälkeen ei tapahtunut metsissä mitään erityistä. – En usko, että tämänkään talven jälkeen tapahtuu mitään dramaattista, koska mahdolliset muutokset tapahtuvat pitkäjänteisesti. Esimerkiksi kirjanpainajan suhteen on vaikea ennustaa, hyötyykö se lumisuojan puuttumisesta vai saako se kenties itse esimerkiksi jotain sienitauteja.

- Uusia Suomessa vielä esiintymättömiä tuhonaiheuttajia on tavattu Venäjällä, Virossa ja Ruotsissa. Pahin skenaario on kuitenkin kotoisen kirjanpainajan nopea lisääntyminen, mikä voisi aiheuttaa isojakin tuhoja ja taloudellisia menetyksiä metsissä. Tyvilahon lisääntymisriski on todellinen ja metsän arvon kannalta kallis, mutta se ei kuitenkaan vaaranna metsien olemassaoloa. Sen sijaan, jos me saamme esimerkiksi Pohjois-Amerikan mäntymetsissä esiintyvän pahkaruosteen tänne ovat vitsit vähissä.

Parhaana keinoina metsiä tuhoavien tautien ja hyönteisten torjunnassa Hantula pitää hyvää ja monipuolista metsänhoitoa sekä puulajien runsautta.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Jarkko Hantula
jarkko.hantula@luke.fi

Kuvat

Jarkko Hantula
Jarkko Hantula
Lataa
Jarkko Hantula
Jarkko Hantula
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Teemu Keskisarja: Metsäkeskustelua vaivaa historiattomuus ja väärä ymmärrys metsistä21.9.2020 10:47:38 EESTTiedote

Suomen metsäteollisuuden historiaa tutkinut historioitsija Teemu Keskisarja on pettynyt metsäkeskustelun historiattomuuteen. - Metsiä koskevassa keskustelussa metsät nähdään yhteiskunnan vihollisina, vaikka ne ovat tuottaneet niin paljon hyvää Suomelle. Koko Suomen integraatio kansainväliseen kauppaan ja globalisaation tapahtui sahatavaran viennin myötä. Metsät ovat ainoa kotimainen luonnonvara, jonka jalostus vei suomalaiset maailmalle.

Sitran Mari Pantsar: Hiilen hinnoittelu vauhdittaisi uusiutuvien puutuotteiden markkinaa - EU:n elvytysvaroja metsäpohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen edistämiseen15.8.2020 10:00:00 EESTTiedote

Sitran Hiilineutraali kiertotalous -strategiaa johtava Mari Pantsar pitää välttämättömänä yhteiskunnan siirtymistä kaikilla sektoreilla kiertotalouteen. Pantsar toivoo riittävän korkean hiilen hinnan käyttöönottoa ja hiilijalanjälkeä julkisten hankintojen kriteeriksi vauhdittamaan vähähiilisten tuotteiden kehitystä ja niiden markkinaa EU:ssa.

Puuinfon jättävä Mikko Viljakainen: Puurakentamisen edistyminen on osaamiskysymys12.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Puuinfoa vuosikymmenen luotsannut toimitusjohtaja Mikko Viljakainen näkee puurakentamisella olevan kokoaan suuremman merkityksen metsäbiotalouden toteuttamisessa. - Mitä enemmän puuta käytetään rakentamisessa, sitä enemmän sahataan. Tämä lisää tukkikauppaa, joka näkyy metsänomistajan kasvavana tulona. Kun 70 prosenttia kantorahatulosta tulee tukkikaupasta ja yli 70 prosenttia tukista saatavista tuotteista päätyy tavalla tai toisella rakentamiseen, voi sanoa, että puolet metsäomistajien puun myyntitulosta syntyy puurakentamisesta, laskee Viljakainen.

Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista5.5.2020 13:06:45 EESTTiedote

Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää, sanoo Greenpeacen kansainvälisen metsäkampanjoinnin neuvonantaja Grant Rosoman. Suomessa World Bioeconomy Forumissa vierailleen uusseelantilaisen Rosomanin mukaan järjestön ensisijaisena metsäpolitiikan tavoitteena on löytää tapoja varastoida hiiltä metsään ja pitkäkestoisiin puutuotteisiin sekä lisätä korkean jalostusasteen tuotantoa. Suurimpana erottavana tekijänä metsäpolitiikan valtavirtaan hän näkee hakkuiden kasvattamisen ja puun käytön energiakäytön. Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.

EU:n Green Deal – ohjelman pelätään tuovan lisää rajoituksia kestävälle metsän käytölle – suomalaismepit haluavat metsästrategian itsenäiseksi osaksi Vihreän kehityksen ohjelmaa14.4.2020 15:12:06 EESTTiedote

EU:n komission julkaisemassa Green Deal – Vihreän kehityksen ohjelmassa metsäsektoria on käsitelty erityisesti monimuotoisuuden, suojelutavoitteiden ja hiilinielujen kasvattamisen kannalta. Tähän artikkeliin haastattelut suomalaismepit haluavat kestävän metsätalouden metsästrategian itsenäiseksi osaksi Green Deal – ohjelmaa. Suomalaismepit uskovat, että kestävän talousmetsien käyttö ja metsien monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet voidaan yhdistää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme