Professori Jarkko Hantula: Kanadan viime vuosien mittavat metsätuhot väärän metsänhoidon seurausta – jatkuva kasvatus riski metsätuhojen kasvulle
12.2.2020 13:36:58 EET | Audiomedia Oy | Tiedote
- Keski-Euroopassa kirjanpainaja on aiheuttanut varsinkin Tsekin ja Slovakian kuusikoissa todella pahat tuhot. Tilanne on eskaloitunut viimeisen parin vuoden aikana ja tuhojen seuraukset näkyvät puukaupassa pohjoismaita myöten. Puumarkkinat menevät sekaisin, kun markkinoille tulee yhtäkkiä iso määrä puutavaraa, joka on saatava eteenpäin ennen kokonaan arvottomaksi muuttumistaan.
Kanadan viime vuosien mittavat metsätuhot eivät ole yksin ilmastomuutoksen seurausta, vaan epidemiariski synnytettiin väärän metsänhoidon seurauksena. – Ekosysteemiin kuuluvat metsäpalot onnistuttiin vuosikymmenien aikana saamaan hallintaan, jolloin metsät kasvoivat luonnottoman järeiksi. Vuoristonilurin leviäminen olisi voitu estää hyvällä metsänhoidolla, mutta hakkuukypsiä metsiä ei hakattu ajoissa. Näin järeissä puissa erityisen tehokkaasti lisääntyvien hyönteisten leviämien karkasi käsistä. Esimerkiksi Suomen metsissä ei vastaava olisi päässyt hyvän metsänhoidon ansiosta tapahtumaan.
- Euroopassa kirjanpainajan leviäminen kuusivaltaisissa maissa on iso haaste, mihin Suomenkin tulee varautua. Se leviää kuusen viljelyn laajenemisen myötä sellaisillekin alueille, mitkä eivät ole luonnollisia kuusen kasvualueita. Kirjanpainaja hyötyy eniten suurista kuusitukeista, jolloin ne tulisi korjata ajoissa.
Kirjanpainajan leviäminen Suomen metsiin suuri uhka
Kirjanpainajan leviämisellä on yhteys meneillään olevaan ilmastomuutokseen. – Kirjanpainaja hyötyy lisäntyvistä myrskytuhoista sekä korkeammista lämpötiloista, mitkä auttavat sitä lisääntymään paikoin pahimmillaan useita sukupolvia vuodessa.
- Suomi on tähän saakka ollut kohtalaisen turvassa kirjanpainajalta, mutta emme tiedä, miten kauan. Suomessakin on järeiden kuusien määrä kasvanut ja kuusikoiden osuus metsistä kasvaa, mikä on huolestuttavaa.
Toistaiseksi pahimpana metsätuhojen taloudellisten menetysten aiheuttajana on pidetty juurikääpää eli maannousemaa. – Siitäkin tulee kymmenien miljoonien eurojen arvonmenetyksiä joka vuosi. Männyllä taas ei ole kirjanpainajan veroisia hyönteistuholaisia, mutta vastaavasti paljon sienitauteja.
- Historiallisesti isoja versosurmaepidemioita kohdataan ehkä kerran 50 vuodessa. Viimeksi 80-luvulla kylmät kesät laukaisivat versosurman aiheuttamat metsätuhot, jotka tuolloin pantiin happosateiden syyksi. Ruotsissa esiintyi samanlainen epidemia kylmänä kesänä 2000-luvun alussa.
Hantula muistuttaa, että Euroopassa on paljon tulokaslajeja, joiden leviämistä nyt seurataan.
- Saarnensurma on aiheuttanut Euroopassa pahaa jälkeä. Samoin Hollanninjalavatauti, mikä on hävittänyt Keski- ja Etelä-Euroopan jalavametsiköitä. Viipurista löydettiin viime vuonna jalavataudin esiintymä, mikä Suomeen levittyessään olisi iso vaara maamme harvoille arvokkaille jalavametsiköille. Seuraamme myös saarnen jalosoukkoa, mikä kulkee Moskovan alueelta kohti länttä.
Jatkuva kasvatus riski metsätuhojen kasvulle
Parasta varautumista metsätuhojen torjuntaan on hyvän metsänhoidon käytännöt. – Uudistus-hakkuiden tulee olla edelleenkin päälinjana talousmetsien metsänkorjuussa. Jatkuvalla kasvatuksella on paikkansa esimerkiksi arvokkailla luontoalueilla sekä asutuksen ja vapaa-ajan rakennusten lähistöllä, minne se sopii lähinnä maisemallisista syistä, sekä turvemailla vesistö- ja hiilipäästöjen hillitsemiseksi. Mutta se ei sovi Etelä-Suomen talousmetsiin eikä ole metsätuhojen leviämisen ehkäisemisen kannalta paras vaihtoehto.
- Tasaikäisellä metsänkasvatuksella voidaan hyödyntää parhaiten metsänjalostuksen tuloksia. Näin toimien voimme parantaa puiden kasvua ja tuhonkestävyyttä, mikä ei onnistu jatkuvan kasvatuksen alueilla. Lisäksi juurikääpä leviää eri-ikäismetsissä selvästi tehokkaammin tasaikäisissä.
Hantula pitää havupuun 80 prosentin osuutta Suomen metsissä liian suurena. – Suomi on kuusistumassa, vaikka kuivuudelle ja taudeille alttiin kuusen osuutta tulisi vähentää. Tämä ei ole käytännössä mahdollista siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen, vaan se vain lisäisi kuusivaltaisten metsien osuutta muuttuvassa ilmastossa, jossa liian suuri havupuuston osuus on suuri riski. Vaikka sekapuusto tuo hankaluutta korjuun logistiikkaan, monipuolisuus lisää metsän kestävyyttä.
- Kun hirvi- ja metsäkauriskannat ovat suuret, ne vaikuttavat taimia tuhoamalla erittäin paljon metsälöiden kehitykseen ja omistajien puulajivalintoihin kuusen hyväksi. Siksi hirvieläinkannat tulisi pitää myös metsien kannalta järkevän kokoisina.
Hyvällä metsänhoidolla voidaan torjua tauti- ja hyönteisriskejä
Isoista metsäpaloista Suomi on välttynyt osin kattavan metsäautotieverkoston ansiosta.
- Metsäpaloriskiin tulee suhtautua vakavasti, mutta se on hallittavissa. Esimerkiksi Ruotsin laajojen metsäpalojen sammutuksessa oli ongelmia, koska paloalueille ei päästy. Metsäautotiet helpottavat sammutustöitä ja toimivat palojen katkaisijana.
Hantula muistuttaa, että vuonna 2008 oli samantyyppinen talvi kuin nytkin, mutta sen jälkeen ei tapahtunut metsissä mitään erityistä. – En usko, että tämänkään talven jälkeen tapahtuu mitään dramaattista, koska mahdolliset muutokset tapahtuvat pitkäjänteisesti. Esimerkiksi kirjanpainajan suhteen on vaikea ennustaa, hyötyykö se lumisuojan puuttumisesta vai saako se kenties itse esimerkiksi jotain sienitauteja.
- Uusia Suomessa vielä esiintymättömiä tuhonaiheuttajia on tavattu Venäjällä, Virossa ja Ruotsissa. Pahin skenaario on kuitenkin kotoisen kirjanpainajan nopea lisääntyminen, mikä voisi aiheuttaa isojakin tuhoja ja taloudellisia menetyksiä metsissä. Tyvilahon lisääntymisriski on todellinen ja metsän arvon kannalta kallis, mutta se ei kuitenkaan vaaranna metsien olemassaoloa. Sen sijaan, jos me saamme esimerkiksi Pohjois-Amerikan mäntymetsissä esiintyvän pahkaruosteen tänne ovat vitsit vähissä.
Parhaana keinoina metsiä tuhoavien tautien ja hyönteisten torjunnassa Hantula pitää hyvää ja monipuolista metsänhoitoa sekä puulajien runsautta.
Markku Laukkanen
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Jarkko Hantula
jarkko.hantula@luke.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Lapwall Oyj:n Sauli Ylinen: Datakeskuksissa tavoitellaan vähähiilistä rakentamista23.6.2026 10:50:15 EEST | Artikkeli
Datakeskusten rakentaminen on noussut Suomessa yhdeksi rakennusalan merkittävimmistä kasvusegmenteistä. – Kun miljardiluokan investoinneissa jokainen viivästynyt päivä voi maksaa valtavia summia, rakentamisen tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi nousevat nopeus, toimitusvarmuus, tekninen laatu ja riskienhallinta, sanoo esivalmistettujen puuelementtien rakentamiseen erikoistuneen LapWall Oyj:n tuote- ja kehityspäällikkö Sauli Ylinen. Datakeskusrakentaminen uudistaa rakentamisen toimintamalleja Vuoden 2025 elokuussa YIT uutisoi rakentavansa Kajaaniin XTX Marketsin toisen datakeskuksen, mihin LapWall toimitti kattoelementtiratkaisun. – Hanke osoittaa, että puuratkaisut soveltuvat myös kaikkein vaativimpiin teknisiin ympäristöihin. Datakeskusrakentaminen on paljon enemmän kuin yksi nopeasti kasvava markkina. Se on laboratorio, jossa kehitetään tulevaisuuden rakentamisen toimintamalleja ja jossa suomalainen puurakentaminen voi näyttää koko potentiaalinsa. Ylisen mukaan datakeskusrakentaminen ei
Pääjohtaja Olli Rehn: Metsistä on tullut ilmastopolitiikan sivujuonne17.6.2026 12:19:41 EEST | Artikkeli
EU tarvitsee metsäartiklan EU tuottaa runsaasti metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä, mutta unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa eikä metsille omaa oikeudellista perustaa. – Vaikka metsät ovat Suomen ja Euroopan kannalta hyvin merkittävä luonnonvara, jolla on sekä taloudellista että luonnonarvoihin liittyvää merkitystä, metsiä koskeva päätöksenteko tapahtuu muiden politiikkasektoreiden kautta, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehn muistuttaa, että monet metsiin vaikuttavat komission aloitteet perustuvat ympäristö- tai ilmastopolitiikan toimivaltaan. –Metsäpolitiikkaa tehdään epäsuorasti. Metsäpolitiikan kansallinen toimivalta näyttää paperilla vahvalta, mutta käytännössä metsiin vaikutetaan ympäristöartiklojen nojalla. Se johtaa helposti siihen, että Suomen ja muiden metsämaiden kannalta tärkeät taloudelliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle. –Tasapaino on horjahtanut. Omana aikanani komissiossa metsiä tarkasteltiin kolmesta suunnasta: ympäristöpolitiikan,
Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli
Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist
MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli
Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik
Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli
Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme