Professori Jarkko Hantula: Kanadan viime vuosien mittavat metsätuhot väärän metsänhoidon seurausta – jatkuva kasvatus riski metsätuhojen kasvulle
- Keski-Euroopassa kirjanpainaja on aiheuttanut varsinkin Tsekin ja Slovakian kuusikoissa todella pahat tuhot. Tilanne on eskaloitunut viimeisen parin vuoden aikana ja tuhojen seuraukset näkyvät puukaupassa pohjoismaita myöten. Puumarkkinat menevät sekaisin, kun markkinoille tulee yhtäkkiä iso määrä puutavaraa, joka on saatava eteenpäin ennen kokonaan arvottomaksi muuttumistaan.
Kanadan viime vuosien mittavat metsätuhot eivät ole yksin ilmastomuutoksen seurausta, vaan epidemiariski synnytettiin väärän metsänhoidon seurauksena. – Ekosysteemiin kuuluvat metsäpalot onnistuttiin vuosikymmenien aikana saamaan hallintaan, jolloin metsät kasvoivat luonnottoman järeiksi. Vuoristonilurin leviäminen olisi voitu estää hyvällä metsänhoidolla, mutta hakkuukypsiä metsiä ei hakattu ajoissa. Näin järeissä puissa erityisen tehokkaasti lisääntyvien hyönteisten leviämien karkasi käsistä. Esimerkiksi Suomen metsissä ei vastaava olisi päässyt hyvän metsänhoidon ansiosta tapahtumaan.
- Euroopassa kirjanpainajan leviäminen kuusivaltaisissa maissa on iso haaste, mihin Suomenkin tulee varautua. Se leviää kuusen viljelyn laajenemisen myötä sellaisillekin alueille, mitkä eivät ole luonnollisia kuusen kasvualueita. Kirjanpainaja hyötyy eniten suurista kuusitukeista, jolloin ne tulisi korjata ajoissa.
Kirjanpainajan leviäminen Suomen metsiin suuri uhka
Kirjanpainajan leviämisellä on yhteys meneillään olevaan ilmastomuutokseen. – Kirjanpainaja hyötyy lisäntyvistä myrskytuhoista sekä korkeammista lämpötiloista, mitkä auttavat sitä lisääntymään paikoin pahimmillaan useita sukupolvia vuodessa.
- Suomi on tähän saakka ollut kohtalaisen turvassa kirjanpainajalta, mutta emme tiedä, miten kauan. Suomessakin on järeiden kuusien määrä kasvanut ja kuusikoiden osuus metsistä kasvaa, mikä on huolestuttavaa.
Toistaiseksi pahimpana metsätuhojen taloudellisten menetysten aiheuttajana on pidetty juurikääpää eli maannousemaa. – Siitäkin tulee kymmenien miljoonien eurojen arvonmenetyksiä joka vuosi. Männyllä taas ei ole kirjanpainajan veroisia hyönteistuholaisia, mutta vastaavasti paljon sienitauteja.
- Historiallisesti isoja versosurmaepidemioita kohdataan ehkä kerran 50 vuodessa. Viimeksi 80-luvulla kylmät kesät laukaisivat versosurman aiheuttamat metsätuhot, jotka tuolloin pantiin happosateiden syyksi. Ruotsissa esiintyi samanlainen epidemia kylmänä kesänä 2000-luvun alussa.
Hantula muistuttaa, että Euroopassa on paljon tulokaslajeja, joiden leviämistä nyt seurataan.
- Saarnensurma on aiheuttanut Euroopassa pahaa jälkeä. Samoin Hollanninjalavatauti, mikä on hävittänyt Keski- ja Etelä-Euroopan jalavametsiköitä. Viipurista löydettiin viime vuonna jalavataudin esiintymä, mikä Suomeen levittyessään olisi iso vaara maamme harvoille arvokkaille jalavametsiköille. Seuraamme myös saarnen jalosoukkoa, mikä kulkee Moskovan alueelta kohti länttä.
Jatkuva kasvatus riski metsätuhojen kasvulle
Parasta varautumista metsätuhojen torjuntaan on hyvän metsänhoidon käytännöt. – Uudistus-hakkuiden tulee olla edelleenkin päälinjana talousmetsien metsänkorjuussa. Jatkuvalla kasvatuksella on paikkansa esimerkiksi arvokkailla luontoalueilla sekä asutuksen ja vapaa-ajan rakennusten lähistöllä, minne se sopii lähinnä maisemallisista syistä, sekä turvemailla vesistö- ja hiilipäästöjen hillitsemiseksi. Mutta se ei sovi Etelä-Suomen talousmetsiin eikä ole metsätuhojen leviämisen ehkäisemisen kannalta paras vaihtoehto.
- Tasaikäisellä metsänkasvatuksella voidaan hyödyntää parhaiten metsänjalostuksen tuloksia. Näin toimien voimme parantaa puiden kasvua ja tuhonkestävyyttä, mikä ei onnistu jatkuvan kasvatuksen alueilla. Lisäksi juurikääpä leviää eri-ikäismetsissä selvästi tehokkaammin tasaikäisissä.
Hantula pitää havupuun 80 prosentin osuutta Suomen metsissä liian suurena. – Suomi on kuusistumassa, vaikka kuivuudelle ja taudeille alttiin kuusen osuutta tulisi vähentää. Tämä ei ole käytännössä mahdollista siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen, vaan se vain lisäisi kuusivaltaisten metsien osuutta muuttuvassa ilmastossa, jossa liian suuri havupuuston osuus on suuri riski. Vaikka sekapuusto tuo hankaluutta korjuun logistiikkaan, monipuolisuus lisää metsän kestävyyttä.
- Kun hirvi- ja metsäkauriskannat ovat suuret, ne vaikuttavat taimia tuhoamalla erittäin paljon metsälöiden kehitykseen ja omistajien puulajivalintoihin kuusen hyväksi. Siksi hirvieläinkannat tulisi pitää myös metsien kannalta järkevän kokoisina.
Hyvällä metsänhoidolla voidaan torjua tauti- ja hyönteisriskejä
Isoista metsäpaloista Suomi on välttynyt osin kattavan metsäautotieverkoston ansiosta.
- Metsäpaloriskiin tulee suhtautua vakavasti, mutta se on hallittavissa. Esimerkiksi Ruotsin laajojen metsäpalojen sammutuksessa oli ongelmia, koska paloalueille ei päästy. Metsäautotiet helpottavat sammutustöitä ja toimivat palojen katkaisijana.
Hantula muistuttaa, että vuonna 2008 oli samantyyppinen talvi kuin nytkin, mutta sen jälkeen ei tapahtunut metsissä mitään erityistä. – En usko, että tämänkään talven jälkeen tapahtuu mitään dramaattista, koska mahdolliset muutokset tapahtuvat pitkäjänteisesti. Esimerkiksi kirjanpainajan suhteen on vaikea ennustaa, hyötyykö se lumisuojan puuttumisesta vai saako se kenties itse esimerkiksi jotain sienitauteja.
- Uusia Suomessa vielä esiintymättömiä tuhonaiheuttajia on tavattu Venäjällä, Virossa ja Ruotsissa. Pahin skenaario on kuitenkin kotoisen kirjanpainajan nopea lisääntyminen, mikä voisi aiheuttaa isojakin tuhoja ja taloudellisia menetyksiä metsissä. Tyvilahon lisääntymisriski on todellinen ja metsän arvon kannalta kallis, mutta se ei kuitenkaan vaaranna metsien olemassaoloa. Sen sijaan, jos me saamme esimerkiksi Pohjois-Amerikan mäntymetsissä esiintyvän pahkaruosteen tänne ovat vitsit vähissä.
Parhaana keinoina metsiä tuhoavien tautien ja hyönteisten torjunnassa Hantula pitää hyvää ja monipuolista metsänhoitoa sekä puulajien runsautta.
Markku Laukkanen
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Jarkko Hantula
jarkko.hantula@luke.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli
Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste
Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme