Oulun yliopisto

Professori Markku Juntti: ”6G on liima, joka sitoo kaiken yhteen”

Jaa

Markku Juntti on radiosignaalien käsittelyn asiantuntija, mikä tarkoittaa, että vaikka hän ei tarkkaan ottaen ole tietoturvan, IoT:n, logistiikan, tekoälyn, liikenteen, terveysteknologian tai minkään muunkaan aiheen erityisasiantuntija, hänen asiantuntemuksensa on tosiasiassa ratkaisevaa kaikkien näiden aiheiden kannalta.

Professori Markku Juntti
Professori Markku Juntti

Hänellä on myös paljon sanottavaa niistä. Juntti on kokenut tutkija, joka on tällä hetkellä Oulun yliopiston langattoman tietoliikenteen tutkimuskeskuksen (CWC) radioteknologian tutkimusyksikön johtaja. Hän on ollut yliopiston palveluksessa vuodesta 1992 ja professorina vuodesta 2000. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt monen käyttäjän moniantenniteknologiaan ja siihen liittyvään signaalinkäsittelyyn, joita on sovellettu tietoliikennejärjestelmissä 3G:stä aina 5G:hen saakka. Nyt hän keskittyy 6G-tekniikkaan.

Vuonna 2019 hän sai IEEE Fellow -arvonimen, kun maailman johtava tieteellinen ja ammatillinen järjestö Institute of Electrical and Electronics Engineers ylensi hänet korkeimpaan jäsenyysluokkaansa. IEEE Fellow -jäsenyysluokkaa pidetään teknologiayhteisössä arvostettuna huomionosoituksena ja tärkeänä urasaavutuksena.

Silloin kun Juntti alkoi työskennellä alalla, GSM-järjestelmät olivat uusinta uutta. Se oli sitä aikaa, kun neuvostojohtaja Mihail Gorbatšov soitti ensimmäisen GSM-puhelunsa tiiliskiven kokoisella Nokian puhelimella. Neuvostoliiton johtajan puhelu tapahtui Oulussa Juntin ollessa toisen vuoden opiskelija Oulun yliopiston sähkötekniikan koulutusohjelmassa.

-Tuolloin muodostettiin 3G:n perusta. Se oli hyvin mielenkiintoista aikaa radioinsinöörille. Verkossa on aina monia käyttäjiä ja vastaavia signaaleja, ja nämä signaalit on jotenkin onnistuttava erottamaan ja saamaan hallintaan. Käyttäjien ja signaalien määrä on tietenkin lisääntynyt räjähdysmäisesti. 4G toi mukanaan moniantennijärjestelmät, joita ovat MIMO [Multiple-Input and Multiple-Output] sekä 2010-luvulla kehitetty, matkapuhelimiemme laajakaistadatapalveluita tukeva massiivi-MIMO, Juntti kertoo.

Juntti ennustaa, että 6G:stä tulee kaikkialle leviävä elementti tutkimuksessa, tekniikassa ja yhteiskunnassa.

-Se on liima, joka sitoo monia asioita yhteen. Se vaikuttaa tietenkin kaikkiin ICT:n alueisiin mutta myös moniin muihin teollisuudenaloihin ja yrityksiin. Jo 5G tuo mullistavia vaikutuksia moniin yrityksiin, jotka hyödyntävät miljardien verkkoon kytkettyjen anturien massiivisia datamääriä. 5G:n datan ja analytiikan määrä tuo valtavia mahdollisuuksia kaikille tieteille ja teollisuudenaloille, puhumattakaan 6G:stä, Juntti sanoo.

Juntti toteaa, että 5G ja 6G synnyttävät valtavat määrät pitkälti ennakoimattomia muutoksia, sovelluksia ja seurauksia liiketoimintaan, mutta ne tarjoavat myös äärimmäisen mielenkiintoisia mahdollisuuksia tutkijoille. Oulun yliopisto on valmiina olemaan tutkimuksen eturivissä.

-Nautin opettamisesta, ja se on työni palkitsevimpia puolia. Haluan todella kannustaa nuoria tulemaan meille opiskelemaan. Muutos tapahtuu juuri ihmisten kautta, jotka opiskelevat, valmistuvat ja lähtevät sitten maailmalle. Oulussa opiskelleita työskentelee kaikissa maanosissa – Antarktista lukuun ottamatta. Toistaiseksi, Juntti huomauttaa.

-Lisäksi tämä on erinomainen yliopisto langattomien verkkojen tulevan kehityksen tutkimiseen. Yksi päätekijä tässä on Oulun liiketoimintaekosysteemi. Emme pystyisi tekemään uraauurtavaa tutkimusta ilman näin läheisiä siteitä teollisuuteen, sillä kaikki teknilliset tieteethän ovat loppujen lopuksi soveltavia. Tämä on myös monialainen yliopisto: olimme vuosikymmenien ajan Suomen ainoa yliopisto, jossa oli teknologia, lääketiede ja luonnontieteet saman katon alla, Juntti jatkaa.

Teknologia ratkaisuna isoihin haasteisiin

Mutta pohditaanpa hieman tulevaisuutta. Robottiautot, tekoäly, älykkäät kodit ja toisiinsa yhdistetyt laitteet ovat vakioaiheita puhuttaessa 5G:stä ja sitä seuraavien sukupolvien teknologioista. Minkä asioiden Juntti odottaa tapahtuvan ja tulevan osaksi arkeamme?

-Esimerkiksi verkon reunalla tapahtuva laskenta (edge computing) muuttaa tapamme kuluttaa viihdettä. CES 2020 -tapahtumassa Las Vegasissa puhuttiin jo siitä, miten ihmisillä on tulevaisuudessa omat elokuvateatterit, joissa he voivat suoratoistaa 8K-videoita suoratoistopalveluna.

-Datan mittaus, valvonta ja reaaliaikainen analytiikka muuttavat terveydenhoitoa ja johtavat entistä varhaisempaan luotettavaan diagnostiikkaan. Entä robottiautot? Ehkä jossain muodossa, mutta en usko, että meillä nähdään niin kutsuttuja tason 5 täysin itseohjautuvia autoja kaikissa olosuhteissa ja kaikilla teillä. Autot havainnoivat kuitenkin ympäristöään ja siirtävät tietoja muille autoille tai kaikkien käytössä olevaan tietokantaan. Näemme varmasti esimerkiksi kaupallisia paikallisbussilinjoja, joilla robottibussit ajavat ennalta määrättyjä reittejä.

-Maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen, vastataan osittain teknologian avulla. Voimme tehdä monia vaivattomia toimenpiteitä, kuten käyttää teknologiaa ruokahävikin hillitsemiseen ja jätteen synnyn ehkäisemiseen ennustamalla kulutuksen tarkemmin. Joudumme toki tekemään myös epämukavia toimenpiteitä, esimerkiksi luopumaan nykyään itsestäänselvyyksinä pitämistämme asioista. Näen teknologiassa kuitenkin monia mahdollisuuksia, Juntti toteaa.

Toisaalta on huomioitava myös tietoturva. Kaikki nämä asiat vaativat paitsi lyhytviiveisyyttä ja valtavaa laskentakapasiteettia, myös verkkoja ja laitteita, joihin ihmiset voivat luottaa.

-Siinäpä se on. Kukaan ei käytä mahtavia verkkojamme ja kiiltäviä laitteitamme, jos niihin ei voi luottaa. Olemme nähneet, että mitä tahansa hyvään tarkoitukseen suunniteltua teknologiaa voidaan käyttää myös pahaan tarkoitukseen. Tietoturvan äärimmäistä tärkeyttä ei siis voi korostaa liikaa, Juntti sanoo.

Viime vuonna 5G-tekniikka alkoi näkyä yleisessä käytössä esimerkiksi kaupallisissa verkoissa ja 5G-laitteissa. Tämä ja seuraava vuosi tuovat mielenkiintoisia tosielämän 5G-sovelluksia.

-Viime vuonna keskityttiin tavallaan verkkojen ja perustekniikan rakentamiseen. Luulen, että tänä vuonna sovelluskenttä saa uusia täydennyksiä. Monet projektit hyödyntävät 5G-infrastruktuuria, ja tänä vuonna ne painavat täydellä vauhdilla eteenpäin. Odotan erityisesti näkeväni konkreettisia esimerkkejä muun muassa logistiikkasovelluksista ja satamien pilottiprojekteista. Tänä vuonna näemme uusia sovelluksia uusille taajuuksille.

2020-luvulle tullessamme olemme askeleen lähempänä mobiiliviestinnän kuudetta sukupolvea. Monet tämän kehityksen tuloksista näkyvät jo 5G-tekniikassa, mutta monien katse kohdistuu jo seuraavaan vuosikymmeneen. Erinomainen tilaisuus olla mukana näissä keskusteluissa on maaliskuussa Levillä toista kertaa järjestettävä 6G Summit, jonne Junttikin luonnollisesti osallistuu.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Professori Markku Juntti
Professori Markku Juntti
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Kainuun ja Koillismaan kunnissa alkoi hiilineutraaliutta edistävä hanke2.4.2020 13:15:00 EESTTiedote

Kainuussa ja Koillismaalla on maaliskuun alussa alkanut Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi -hanke (KAHINA), joka kestää kaksi ja puoli vuotta. Hankkeen keskeinen tavoite on edistää hiilineutraaliutta ja energiatehokkuutta siihen osallistuvissa kunnissa, joita ovat Kajaani, Kuusamo, Paltamo, Puolanka, Suomussalmi, Taivalkoski ja Vaala. Niillä on halukkuutta liittyä ilmastonmuutoksen hillitsemisen edelläkävijöiden verkostoon HINKU:un.

Tutkijat: Mikro- ja yksinyrittäjät tarvitsevat nopeasti suoraa tukea ja neuvontaa26.3.2020 15:07:33 EETTiedote

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne koskee taloudellisesti kriittisimmin mikroyrityksiä (alle 10 henkilöä), erityisesti yksinyrittäjiä. Kaikista Suomen yrittäjistä 69% on yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjien yleisin yritysmuoto on toiminimi, joka jää mm. Business Finlandin tarjoaman kriisirahoituksen ulkopuolelle. Hallitus on myös reagoinut yksinyrittäjien ja toiminimien tilanteeseen edistämällä yrittäjien työttömyysturvaa. Sen toimeenpano täytyy tehdä mahdollisimman nopeasti ja lisäksi tarvitaan mikroyrityksille suunnattua suoraa tukea konkurssiaallon välttämiseksi, toteavat Oulun yliopiston Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn tutkijat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme