Projektipäivillä paneudutaan projektien haasteiden kasvuun ja projektiosaamiseen

Merkittävien projektien vaatimustasosta kertovat muun muassa projektijohtaja Jarkko Stenfors Posivasta ja Meyer Turku Shipyardin NEcOLEAP kehitysohjelman johtaja Ilkka Rytkölä. Projektipäivillä on mukana kymmeniä puheenvuoroja ja näkökulmia eri toimialojen projektien kasvuun ja kehitykseen.

Vuoden Projekti 2022 -kilpailussa kunniamaininnat Ruokavirastolle ja Rambollille

Projektiammattilaiset ry, PRY,  palkitsee Projektipäivillä 25.10.2022 kunniamaininnalla kaksi hanketta. Kunniamaininnan saavat Ruokaviraston projekti maatalousluonnon monimuotoisuuden tukemisesta ja Ramboll Oy:n Väylävirastolle toteuttama projekti Vuosaaren sataman ja meriväylän syventämisestä.

– Nyt kunniamaininnalla palkittavat projektit ovat hyvin onnistuneita, ansiokkaita projekteja. Huomionarvoista on, että näissä projekteissa painottuivat nyt kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteet, ja niillä on myös yhteiskunnallisesti merkittävää vaikutusta. Me PRY:ssä haluamme vahvistaa projektiammattilaisten osaamista ja valmiuksia toimia yhä vaativammassa toimintaympäristössä, toteaa PRY:n toimitusjohtaja Anna-Maria Mäkelä.

Ruokaviraston projekti edistää maatalousluonnon monimuotoisuutta 

Suomalaisilla maatiloilla on luonnon monimuotoisuuden edistämisessä monia haasteita. Niiden ratkaisemiseksi maa- ja metsätalousministeriö rahoitti LUMO-projektin, joka toimii Ruokavirastossa. Projekti on edistänyt Ruokaviraston strategiassa erityisesti elinvoimaista maaseutua sekä turvallista ja terveellistä ruoantuotantoa.

LUMO-projektissa on vahva viestinnän painotus, ja se on pyrkinyt edistämään viestinnällään erityisesti myönteisempiä asenteita luonnon monimuotoisuudesta. Myös tiedon lisäämisellä on tuettu positiivista suhtautumista aiheeseen, kannustettu aiheen pariin ja tarjottu neuvontaa.

Projekti voitti vuonna 2021 Ruokaviraston LEAN-palkinnon, koska se toi virastoon uudenlaisia työskentelytapoja. Projektin alussa kartoitettiin kohderyhmien tarpeita, ja siinä hyödynnettiin palvelumuotoilua, osallistamista ja virtuaalista työskentelyalustaa. Jatkuvalla ja avoimella vuoropuhelulla on tarjottu kohderyhmille mahdollisuus vaikuttaa projektin sisältöön koko toiminnan ajan. Näin on varmistuttu toimenpiteiden asiakaskeskeisyydestä.

Vuosaaren sataman ja meriväylän syventäminen

Vuosaaren satama on Suomen toiseksi suurin konttiliikennesatama. Itämeren konttialusliikenteen kehityksen myötä satamiin suuntautuvien kuljetusten aluskoko on kasvanut. Väylän kulkusyvyys olisi jatkossa rajoittanut satamaan kulkevien alusten kokoa ja heikentänyt liikenteen toimintaedellytyksiä. Syventämishanke mahdollisti kuljetusten aluskoon kasvun ja kuljetuskustannusten alenemisen sekä suunnitteilla olevan monipolttoainevoimalaitoksen raaka-ainetoimitukset.

Vuosaaren meriväylä ja satama-allas syvennettiin laivaliikenteen kuljetusvaatimusten mukaiseksi: 11 metristä 13 metrin kulkusyvyyteen. Rakentaminen alkoi toukokuussa 2020 ja uusi väylä otettiin käyttöön marraskuussa 2021. Keskeistä oli ajoittaa työt ajankohtaan, joka tuotti ympäristölle ja laivaliikenteelle vähiten haittaa.  

Väylä saatiin käyttöön aikataulussa. Hankkeen alkuperäinen kokonaiskustannusarvio oli  33,6 M€. Tämä alittui lähes 10 miljoonalla eurolla urakkasopimuksen alittumisen ansiosta. Hyötykäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset läjitettiin meriläjitysalueelle ja louhemassat hyödynnettiin Helsingin kaupungin aluerakentamisessa. 

Tilaaja- ja rakennuttajaosapuolina toimivat Väylävirasto, Helsingin Satama Oy ja Helsingin kaupunki. Rakennuttaja- ja valvontakonsulttina hankkeessa oli Ramboll CM Oy. Urakoitsijana toimi Terramare Oy.

Rambollin strategia on olla luomassa kestävää yhteiskuntaa. Hankkeessa toteutettiin kestävän kehityksen mukaista materiaalien hyötykäyttöä ja laajasti tietomallipohjaista suunnittelua. 

Vuosaaren väylä ja satama pidettiin auki koko hankkeen ajan ja onnettomuuksilta sekä työtapaturmilta vältyttiin. Turvallisuus vaati merkittäviä panostuksia vesiliikenteen ja työkoneiden yhteensovittamiseen. Meriteitse toteutettu louhekuljetus vähensi rakentamisen ympäristö- ja liikennehaittoja sekä kustannuksia. Vesialuetta tarkkailtiin säännöllisesti ja kalastovaikutuksia kompensoidaan hankkeessa vuoteen 2023 asti.