Jyväskylän yliopisto

Puiden terveyttä analysoidaan autonomisilla drooneilla

Jaa

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ja Jyväskylän yliopisto aloittavat kolmivuotisen hankkeen, jossa kehitetään puiden terveyden mittausta ja seurantaa hyödyntämällä autonomisia lennokkeja ja kuvantavaa spektrometriaa. Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemia.

Kuva: Maanmittauslaitos
Kuva: Maanmittauslaitos

Tulevaisuudessa autonomisten miehittämättömien lennokkien käyttö lisääntyy muun muassa rahtikuljetuksissa. Suuriin kantokuormiin kykenevät droonit voivat kuljettaa myös sensoriteknologiaa, jonka avulla voidaan havainnoida ympäristöä.

Tutkimushankkeessa kehitetään autonominen, droonista käytettävä puiden terveyden analysaattori, joka pohjaa hyperspektrisensoreihin, matemaattiseen mallintamiseen ja koneoppimiseen. Analysaattorin avulla voitaisiin saada kattavaa tietoa kasvuston terveyden tilasta tehokkaasti.

Valon eri aallonpituuksia mittaavaa hyperspektriteknologiaa on jo aiemmin sovellettu esimerkiksi kirjanpainajatuhojen kartoituksessa kuusimetsissä. Maataloudessa tekniikkaa on puolestaan käytetty säilönurmen määrän ja sulavuuden arvioinnissa sekä lannoitustarpeen määrittämisessä.

Jatkuvan monitoroinnin tarve tulee kasvamaan pohjoisissa metsissä ilmastonmuutoksen myötä, jolloin kasvitautien ja tuhohyönteisten määrän uskotaan lisääntyvän.

– Suomen Akatemian käyttämät arvioitsijat näkivät ehdotuksemme kunnianhimoisena, mutta myös erityisen tärkeänä, kertoo hanketta johtava Eija Honkavaara Paikkatietokeskuksesta.

Tutkijaryhmän moniosaaminen vahvuutena

Tutkimus jakautuu sekä laskennallisten mallien ja koneoppimismenetelmien kehittämiseen sekä käytännön mittaus- ja testausasetelmiin. Tutkimuskonsortion osaaminen liittyy vahvasti lennokkeihin, metsien kaukokartoitukseen, käänteisongelmien ratkaisemiseen sekä koneoppimissovelluksiin. Käänteisongelmassa saaduista mittaustuloksista pyritään ratkomaan tulokseen vaikuttaneet syyt sen sijaan, että mitattaisiin jo tunnetun muuttujan vaikutuksia.

– Hakemuksen saamassa palautteessa vahvuutena pidettiin tutkimusryhmiemme toisiaan täydentävää osaamista hankettamme vahvistavana asiana, toteaa hyperspektrikuvantamisen dosentti Ilkka Pölönen Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnasta.

Maanmittauslaitos sai Suomen Akatemialta 297 574 euron, ja Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä 283 922 euron rahoituksen. Tutkimushanke käynnistyy tammikuussa 2020. Hankkeessa tehdään yhteistyötä muun muassa Yorkin yliopiston (Kanada) ja Sao Paolon yliopiston (Brasilia) kanssa. Tavoitteena on myös tehdä teollista yhteistyötä kotimaisten sensori- ja ohjelmistovalmistajien kanssa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkimuspäällikkö Eija Honkavaara, Paikkatietokeskus, +358 40 192 0835, eija.honkavaara@maanmittauslaitos.fi

Dosentti Ilkka Pölönen, Jyväskylän yliopisto, +358 400 248 140, ilkka.polonen@jyu.fi

Tiedottaja Kirke Hassinen, Jyväskylän yliopisto, +358 40 024 7458, viestinta@jyu.fi

Kuvat

Kuva: Maanmittauslaitos
Kuva: Maanmittauslaitos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus tuotti uutta ja tarkkaa mittaustietoa rautaa raskaampien alkuaineiden atomimassoista16.9.2019 13:48:57 EESTTiedote

Suuri osa alkuaineista tuotetaan tähdissä tapahtuvissa fuusioreaktioissa. Rautaa raskaampien alkuaineiden tuottamien vaatii monimutkaisempia prosesseja, jotka tapahtuvat erilaisissa astrofysikaalisissa paikoissa. Jyväskylän yliopiston ydinfysiikan alan väitöstutkimuksessa Markus Vilén mittasi rautaa raskaampien alkuaineiden atomimassoja. Tulosten avulla voidaan mallintaa alkuaineiden tuottamiseen liittyviä avaruuden prosesseja. Tutkimuksessa Vilén mittasi atomimassat kaikkiaan 27 rautaa raskaammalle alkuaineisotoopille sekä kolmelle pitkäikäiselle viritystilalle. Näistä 16 mitattiin ensimmäistä kertaa maailmassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme