Audiomedia Oy

Puuinfon jättävä Mikko Viljakainen: Puurakentamisen edistyminen on osaamiskysymys

Jaa

Puuinfoa vuosikymmenen luotsannut toimitusjohtaja Mikko Viljakainen näkee puurakentamisella olevan kokoaan suuremman merkityksen metsäbiotalouden toteuttamisessa. - Mitä enemmän puuta käytetään rakentamisessa, sitä enemmän sahataan. Tämä lisää tukkikauppaa, joka näkyy metsänomistajan kasvavana tulona. Kun 70 prosenttia kantorahatulosta tulee tukkikaupasta ja yli 70 prosenttia tukista saatavista tuotteista päätyy tavalla tai toisella rakentamiseen, voi sanoa, että puolet metsäomistajien puun myyntitulosta syntyy puurakentamisesta, laskee Viljakainen.

Mikko Viljakainen
Mikko Viljakainen

Merkittävä osa metsän myyntitulosta tulee puurakentamisesta

- Puurakentamisen vaikutus koko metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon on merkittävä. Metsistä ei voi hakea pelkästään sellupuuta, vaan myös järeä tukkipuu tulee jalostaa sen arvon mukaisesti.Siten suuri osa metsäteollisuuden raaka-ainehuollosta lähtee rakentamisesta. Ilman tukkikauppaa sellun keittoon tarvittava ainespuu jäisi suurelta osin metsiin. Lisäksi, kun metsänomistaja saa pääosan kantohinnasta tukista, se kannustaa laadukkaan tukkipuun kasvattamiseen ja sen myyntiin. Se puolestaan edellyttää harvennushakkuita, jotka ovat merkittävä raaka-ainelähde selluteollisuudelle.

Suomen vahva selluteollisuus merkitsee vahvaa sahateollisuuden ja massan valmistuksen kohtalonyhteyttä raaka-ainehuoltoon. - Teollisuuden ja metsän omistajien kannattaa edistää vahvasti puurakentamista, koska se pitää raaka-ainehuollon pyörät pyörimässä ja luo vahvaa mielikuvaa metsien kestävästä käytöstä, muistuttaa Viljakainen.

Kun suhdanneherkän rakentamisen volyymi vähenee, se näkyy Viljakaisen mukaan nopeasti puun käytössä. - Puun käyttöä rakentamisessa kannattaa edelleen laaja-alaistaa. Puuta on perinteisesti käytetty paljon omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen rakentamisessa. Sen lisäksi puuta voitaisiin käyttää nykyistä huomattavasti enemmän julkisiin kohteisiin, kerrostaloihin ja myös muuhun rakentamiseen.

- Suomessa ei esimerkiksi ole vielä yhtään puurakenteista pysäköintitaloa, vaikka puurakentaminen tarjoaisi niihin hyviä kustannustehokkaita ratkaisuja. Puusta voitaisiin tehdä myös korkeita rakennuksia.

- Ennen kaikkea puuta kannattaisi alkaa käyttää enemmän yhdessä muiden materiaalien kanssa. Silloin eri materiaaleista saataisiin niiden parhaat ominaisuudet esille, sanoo Viljakainen

Rakentamalla eivät metsät lopu

Keskikokoisen rankarakenteisen puukerrostalon tarvitsema puuraaka-aine kasvaa Suomen metsissä 29 sekunnissa. Massiivipuisen puukerrostalon raaka-aine kasvaa 1 minuutissa 16 sekunnissa. Rakentamalla puu ei lopu.

- Hallitusohjelman tavoite kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa on hyvä ja realistinen tavoite, toteaa Viljakainen. Hänen mukaansa puun osuus rakentamisessa voi nousta korkeammallekin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa puurunkoisten asuinkerrostalojen osuus on paikoin jopa yli 90 prosenttia. Puurakentamisen edistyminen on Viljakaisen mukaan ensisijaisesti osaamiskysymys.

Puurakentamisen läpimurto tapahtuu yhteistyössä rakentajien kanssa

- Esimerkiksi Itävallassa puutuoteteollisuudella on vahva yhteys rakentamiseen. Puutuoteteollisuuden yrityksillä on omaa vahvaa rakentamisen ymmärrystä ja suunnitteluosaamista, mikä siirtyy rakentajien hyväksi. Myös puualan koulutuksessa panostetaan rakentamisen osaamiseen, sanoo Viljakainen.

- Kaikkialla maailmassa, missä puurakentaminen on menestynyt hyvin, ymmärretään sen suunnitteluosaamisen merkitys. Puuteollisuus tarvitsee suunnittelijoita siinä, missä lääketeollisuus lääkäreitä. Suurin lisäarvo puutuotteille syntyy suunnittelupöydillä, jossa tehtävillä suunnitteluratkaisuilla edullinenkin materiaali muuttuu arvokkaaksi rakennusosaksi. Suomessa tällaista osaamista on hirsitaloteollisuudella. Se onkin maailman johtavaa omalla alallaan.

Vaikka hallitus rahoittaa puurakentamisen edistämistä monin tavoin, politiikkatoimet eivät yksin riitä. - Keskeinen tavoite ja tehtävä on saada rakentajat mukaan tähän kehitystyöhön. Vain rakentajien motivaation kautta puurakentamisen lopullinen läpimurto tapahtuu, tietää Viljakainen.

Rakentamisen heikkoa työn tuottavuutta parannettava

Mikko Viljakainen valmistui arkkitehdiksi laman kynnyksellä. Työskenneltyään muutaman vuoden arkkitehtina hän alkoi professori Unto Siikaselta suosituksesta tutkimaan puurakentamista. - Se oli Unton mielestä tulevaisuuden juttu. Niin se on ollutkin ja vaikuttanut sen jälkeen 25 vuotta työuraani, Viljakainen kertoo.

Viljakainen teki lisensiaattityön työn tuottavuudesta tutkien voisiko Pohjois-Amerikassa käytössä olevilla puurakentamisen menetelmillä parantaa puurakentamisen kilpailukykyä myös Suomessa.

– Työn tuloksena saatoin osoittaa, että pohjoisamerikkalaisen mallin mukainen työn tuottavuuden paraneminen tekisi puurakentamisesta kilpailukykyisen myös Suomessa. Nyt ympyrä sulkeutuu, kun valmistelen väitöskirjaa teollisesta rakentamisesta. Työn keskeinen havainto liittyy työn tuottavuuden merkitykseen ja yhteyteen asiakasarvon ja laadun tuottamisessa.

Viljakainen muistuttaa, että tulevaisuudessa globaalisti asuntojen tarve on valtava. - Jos kaikille maailmalla kaupunkeihin muuttaville halutaan osoittaa oma asunto, joka sekunti pitäisi valmistua yksi asunto. Tarvitaan ihan uudenlaisia tapoja tuottaa asuntoja, muutoin niitä tekevät kädet loppuvat. Avain on työn tuottavuudessa.

- Olemme soveltaneet tutkimushavaintoja käytännön järjestelmäkehitykseen ja saavuttaneet jopa 80 prosentin parannuksen työn tuottavuudessa. Tämä mahdollistaa ihan uudentasoisen asiakasarvon tuottamisen. Uudessa tavassa tuottaa asuntoja raha kuluu työmaan pakettiautorallin sijaan korkealaatuisiin ja pitkälle esivalmistettuihin rakennustuotteisiin, jotka mahdollistavat korkean työn tuottavuuden. Ne myös jäävät rakennuksen käyttäjien iloksi, jolloin kohteen laatu on korkea. Puutuotteita valmistavan teollisuudenkin kannattaisi olla kiinnostunut tällaisesta työstä, koska se mahdollistaa korkean lisäarvon tuotteiden myymisen rakentamiseen, kertoo Viljakainen.

Puun käyttö rakentamisessa ei ole kasvanut odotetulla tavalla

Puulehden, rakentamisen ammattilaisille suunnattujen teknisten neuvontapalveluiden ja tapahtumien lisäksi Puuinfo on monipuolisin viestinnän keinoin tuottanut kokonaisvaltaisen kuvan puurakentamisen trendeistä kotimaassa ja ulkomailla.

Keväällä Puuinfo julkaisi ammattilaisille suunnatun puurakennushankkeiden valmistelua helpottavan digitaalisen ePuu -palvelun, mikä on kansainvälisessäkin vertailussa edelläkävijä. Huhtikuussa puuinfo.fi -sivustolla vierailtiin 127 000 kertaa. Se on uusi ennätys, mutta ei pelkästään koronan seurausta, koska nouseva trendi alkoi jo aiemmin.

Viljakaisen mukaan yksi tärkeimpiä vuosikymmenen aikana tehty uudistus koskee palomääräyksiä, jotka mahdollistavat nyt puun monipuolisen käytön rakentamisessa. Puuta voidaan käyttää myös ei-puurunkoisissa rakennuksissa. - Kysynnän rakenteellinen kehitys on johtanut siihen, ettei puun käyttö rakentamisessa ole kasvanut määrällisesti odotetulla tavalla. Samaan aikaan kun puun käyttö on kasvanut kerrostaloissa ja julkisessa rakentamisessa kuten kouluissa, päivä- ja hoivakodeissa, pientalo ja vapaa-ajan rakentaminen ovat vähentyneet.

Puuinfolla on ollut viime vuosina keskeinen rooli myös puurakentamisen täydennyskoulutuksen tuottajana sekä eri oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyökumppanina. - Toimialan kannalta tarpeellisesta täydennyskoulutuksesta on saatu erinomaista palautetta ja sille on edelleen tarvetta. On hyvä, että koulutuksen tarpeet on huomioitu hallituksen lisäbudjetissa. Toivottavasti tälle työlle löytyy toteuttaja.

Metsäväen kannattaa hyödyntää puurakentamisen hyvää imagoa

Puurakentamisen edistämistyössä on eri maiden välillä Viljakaisen mukaan suuria eroja. - Esimerkiksi saksankielisen Euroopan maissa järjestöjen omistajatahot kokevat toiminnan merkityksellisenä, mikä näkyy sitoutumisena toiminnan rahoitukseen. Kanadassa käytetään valtavasti resursseja puutuotteiden maailman valloitukseen ja myös paikalliseen koerakentamisen tukemiseen, millä kannustetaan kanadalaisia urakoitsijoita kehittämään omaa puurakentamisen osaamistaan. Vaikka meidän resurssimme ovat näihin verrattuna todella vähäiset, olemme silti olleet monissa asioissa jopa edelläkävijöitä.

Viljakainen kaipaa koordinaatiota puurakentamisen edistämisen hankkeisiin Suomessa. – Meillä on maakunnissa paljon eri organisaatioiden rahoittamia puurakentamisen edistämishankkeita. Jos nämä EU:n, maakuntaliittojen ja ELY-keskusten rahoittamien hankkeiden resurssit voitaisiin käyttää suunnitelmallisesti puurakentamisen hyväksi, saataisiin paljon aikaan. Tulisi myös varmistaa, että hankkeiden tulokset jäävät elämään niiden päätyttyä, muistuttaa Viljakainen.

- Puurakentamisen edistäjien kannattaa tuoda metsäkeskusteluun hyviä esimerkkejä puun käytöstä rakentamisessa. Voimme näyttää kaunista puuarkkitehtuuria, kertoa puurakentamisen innovatiivisista ratkaisuista sekä faktoja sen vähähiilisyydestä ja ympäristöystävällisyydestä.

- Näitä arvoja arvostetaan ja ne tuovat metsän ja puun käyttöön uusia tuoreita näkökulmia, joita yhteiskunnallisessa keskustelussa arvostetaan niin päättäjien kuin kuluttajienkin keskuudessa. Erityisen iloinen olen suomalaisen puuarkkitehtuurin tasosta, mikä on muualla maailmassa jopa tunnetumpaa kuin Suomessa, sanoo Viljakainen.

Viljakaisen mielestä uusiutuvan vähähiilisen puun merkitys ilmastotavoitteiden kannalta aletaan tiedostaa yhä vahvemmin. - Puurakentaminen avaa polun kestävän rakentamisen tielle, mikä on hyvä muistaa pandemian jälkeisistä elvytystoimista päätettäessä. Tässä rakennusala ei voi laittaa päätään pensaaseen, vaan sen tulee olla mukana omilla toimillaan vähentämässä rakentamisen päästöjä.

Puuinfolla johtava puurakentamisen osaamisen brändi

Puuinfon toimitusjohtajuuden kesällä jättävä Mikko Viljakainen on antanut kasvot puurakentamisen edistämiselle Suomessa. Pienestä koostaan huolimatta Puuinfo verkostoineen on kehittänyt puurakentamisen edistämiseen kansainvälisessäkin vertailussa ainutlaatuisen konseptin ja osaamisen.

Viljakainen on alan ammattilaisten keskuudessa erittäin arvostettu alan laaja-alainen huippuasiantuntija, jonka aikana Puuinfosta on kehittynyt tunnettu asiantunteva, luotettava ja puolueeton puurakentamisen osaamisen brändi. – Sen ylläpito vaatii tulevaisuudessa erityisesti puurakentamisen osaavia ammattilaisia ja riittävää resurssointia.

- Viime vuosina Puuinfon toimintaan on omistajien taholta asetettu odotuksia, jotka eivät enää ole sitä, mitä alun perin tulin tekemään, kuvailee vahvasti tehtäväänsä sitoutunut Viljakainen lähtöpäätöstään sidosryhmille lähettämässään kirjeessä.

- Kun puurakentamisen edistämisen rahoituspohjaa on leikattu, käytämme nykyisin enemmän aikaa rahoituksen hankkimiseen kuin itse työn tekemiseen. Vaikka Puuinfon tehtävä ei ole tuottaa omistajilleen voittoa, yhtiön tuottotavoitteita kasvatettiin tänä keväänä mahdottomiksi saavuttaa. Tämän pitkään jatkuneen kehityksen seurauksena ja omistajatuen puuttuessa, en koe tehtävää enää omakseni, kirjoittaa Viljakainen.

Markku Laukkanen

Kuvat

Mikko Viljakainen
Mikko Viljakainen
Lataa
Mikko Viljakaisen mielestä puun käyttöä rakentamisessa tulee edelleen laaja-alaistaa. Kun Suomessa ei esimerkiksi ole vielä yhtään puurakenteista pysäköintitaloa, Viljakainen suunnitteli sellaisen. Puurakentaminen tarjoaa niihin hyviä kustannustehokkaita ratkaisuja. Tämä pysäköintitalo on nollaenergiatalo, minkä energia tuotetaan katolle sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Rakennuksen laajemman version toteutukseen tarvittaisiin noin 5000 kuutiometriä liimapuuta. 
Sen hiilijalanjälki olisi ympäristöministeriön hiilijalanjäljen laskurin mukaan noin 942 448 kgCO2e ja samanlaisen betonirakenteisen hiilijalanjälki noin 1 682 753 kgCO2e. Havainnekuva: Mikko Viljakainen.
Mikko Viljakaisen mielestä puun käyttöä rakentamisessa tulee edelleen laaja-alaistaa. Kun Suomessa ei esimerkiksi ole vielä yhtään puurakenteista pysäköintitaloa, Viljakainen suunnitteli sellaisen. Puurakentaminen tarjoaa niihin hyviä kustannustehokkaita ratkaisuja. Tämä pysäköintitalo on nollaenergiatalo, minkä energia tuotetaan katolle sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Rakennuksen laajemman version toteutukseen tarvittaisiin noin 5000 kuutiometriä liimapuuta. Sen hiilijalanjälki olisi ympäristöministeriön hiilijalanjäljen laskurin mukaan noin 942 448 kgCO2e ja samanlaisen betonirakenteisen hiilijalanjälki noin 1 682 753 kgCO2e. Havainnekuva: Mikko Viljakainen.
Lataa
Havainnekuva: Mikko Viljakainen.
Havainnekuva: Mikko Viljakainen.
Lataa
Kun maailmalla on käynnissä korkean rakentamisen trendi, arkkitehdin koulutuksen saanut Viljakainen suunnitteli puisen pilvenpiirtäjän. Oheinen malli on hybridirakenteinen 32-kerroksinen asuinkerrostalo, jonka jäykistävän betonisen ytimen ympärille on rakennettu asunnot liimapuisella pilari-palkki-laatta-rakenteella. Rakennuksen runkoon tarvittaisiin 4110 kuutiometriä liimapuuta. Sen hiilijalanjälki olisi ympäristöministeriön hiilijalanjäljen laskurin mukaan noin 660 tuhatta kgCO2e ja hiilikädenjälki (varastoituneen hiilen määrä) lähes – kolme miljoonaa kgCO2e.
Korkein Suomessa toistaiseksi rakennettu puurakenteinen talo on Joensuun Majakka opiskelija-asuntola, jossa on 14 kerrosta. Maailman korkein puinen kerrostalo on Norjan Brumunddalissa sijaitseva 18-kerroksinen hotellirakennus. Havainnekuva: Mikko Viljakainen.
Kun maailmalla on käynnissä korkean rakentamisen trendi, arkkitehdin koulutuksen saanut Viljakainen suunnitteli puisen pilvenpiirtäjän. Oheinen malli on hybridirakenteinen 32-kerroksinen asuinkerrostalo, jonka jäykistävän betonisen ytimen ympärille on rakennettu asunnot liimapuisella pilari-palkki-laatta-rakenteella. Rakennuksen runkoon tarvittaisiin 4110 kuutiometriä liimapuuta. Sen hiilijalanjälki olisi ympäristöministeriön hiilijalanjäljen laskurin mukaan noin 660 tuhatta kgCO2e ja hiilikädenjälki (varastoituneen hiilen määrä) lähes – kolme miljoonaa kgCO2e. Korkein Suomessa toistaiseksi rakennettu puurakenteinen talo on Joensuun Majakka opiskelija-asuntola, jossa on 14 kerrosta. Maailman korkein puinen kerrostalo on Norjan Brumunddalissa sijaitseva 18-kerroksinen hotellirakennus. Havainnekuva: Mikko Viljakainen.
Lataa
Havainnekuva: Mikko Viljakainen.
Havainnekuva: Mikko Viljakainen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Teemu Keskisarja: Metsäkeskustelua vaivaa historiattomuus ja väärä ymmärrys metsistä21.9.2020 10:47:38 EESTTiedote

Suomen metsäteollisuuden historiaa tutkinut historioitsija Teemu Keskisarja on pettynyt metsäkeskustelun historiattomuuteen. - Metsiä koskevassa keskustelussa metsät nähdään yhteiskunnan vihollisina, vaikka ne ovat tuottaneet niin paljon hyvää Suomelle. Koko Suomen integraatio kansainväliseen kauppaan ja globalisaation tapahtui sahatavaran viennin myötä. Metsät ovat ainoa kotimainen luonnonvara, jonka jalostus vei suomalaiset maailmalle.

Sitran Mari Pantsar: Hiilen hinnoittelu vauhdittaisi uusiutuvien puutuotteiden markkinaa - EU:n elvytysvaroja metsäpohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen edistämiseen15.8.2020 10:00:00 EESTTiedote

Sitran Hiilineutraali kiertotalous -strategiaa johtava Mari Pantsar pitää välttämättömänä yhteiskunnan siirtymistä kaikilla sektoreilla kiertotalouteen. Pantsar toivoo riittävän korkean hiilen hinnan käyttöönottoa ja hiilijalanjälkeä julkisten hankintojen kriteeriksi vauhdittamaan vähähiilisten tuotteiden kehitystä ja niiden markkinaa EU:ssa.

Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista5.5.2020 13:06:45 EESTTiedote

Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää, sanoo Greenpeacen kansainvälisen metsäkampanjoinnin neuvonantaja Grant Rosoman. Suomessa World Bioeconomy Forumissa vierailleen uusseelantilaisen Rosomanin mukaan järjestön ensisijaisena metsäpolitiikan tavoitteena on löytää tapoja varastoida hiiltä metsään ja pitkäkestoisiin puutuotteisiin sekä lisätä korkean jalostusasteen tuotantoa. Suurimpana erottavana tekijänä metsäpolitiikan valtavirtaan hän näkee hakkuiden kasvattamisen ja puun käytön energiakäytön. Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.

EU:n Green Deal – ohjelman pelätään tuovan lisää rajoituksia kestävälle metsän käytölle – suomalaismepit haluavat metsästrategian itsenäiseksi osaksi Vihreän kehityksen ohjelmaa14.4.2020 15:12:06 EESTTiedote

EU:n komission julkaisemassa Green Deal – Vihreän kehityksen ohjelmassa metsäsektoria on käsitelty erityisesti monimuotoisuuden, suojelutavoitteiden ja hiilinielujen kasvattamisen kannalta. Tähän artikkeliin haastattelut suomalaismepit haluavat kestävän metsätalouden metsästrategian itsenäiseksi osaksi Green Deal – ohjelmaa. Suomalaismepit uskovat, että kestävän talousmetsien käyttö ja metsien monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet voidaan yhdistää.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: Metsät mukaan EU:n Green Deal – vihreän kasvun ohjelmaan. Metsäpohjainen vihreä teollisuus suuri mahdollisuus Euroopalle14.3.2020 10:00:00 EETTiedote

EU:n komissio on julkaissut Green Deal - Vihreän kasvun ohjelman, minkä tavoitteena on muuttaa kaikki taloudellinen toiminta ilmaston kannalta kestäväksi. EU-maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen, minkä mukaan unioni on hiilineutraali vuonna 2050. Viisivuotinen ohjelma tulee hyväksyttää EU:n jäsenmailla ja parlamentilla. Suomen kannalta keskeiset tavoitteet koskevat maan- ja metsänkäyttöä sekä energiaverotusta, joiden muotoiluun ohjelmassa pyritään parhaillaan vaikuttamaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme