Rakennustyöntekijä putosi yli neljä metriä – toimitusjohtaja tuomittiin tahallisesta työturvallisuusrikoksesta sakkoon ja yhtiö yhteisösakkoon

Tuomio liittyy helmikuussa 2019 Kauniaisissa omakotitalotyömaalla sattuneeseen työtapaturmaan. Työntekijä oli telineen työskentelytasolla nostamassa vanerilevyä katolle yhdessä esimiehensä eli yhtiön toimitusjohtajan kanssa. Työskentelytasolla ei ollut rakenteellista putoamissuojausta ja työntekijällä ei ollut turvavaljaita. Työntekijä oli nostamassa vanerilevyä käsin katolle, kun hän astui harha-askeleen ja putosi noin 4–5 metrin korkeudelta maahan osuen pudotessaan vaakatukiputkeen.

Syyte koski telineen putoamissuojauksen, riittävän leveän työtason ja askelmallisen kulkutien puuttumista. Toimitusjohtaja myönsi syytteen muuten kuin askelmallisen kulkutien puuttumisen osalta. Toimitusjohtaja kertoi luottaneensa työntekijöiden osaavan oma-aloitteisesti ja itsenäisesti huolehtia turvallisuudestaan.

Käräjäoikeus katsoi, että telineestä oli puuttunut rakenteellinen putoamissuojaus ja putoamissuojausta ei ollut järjestetty millään muullakaan tavalla. Lisäksi 60 cm leveä työtaso ei ollut riittävän leveä turvalliseen työskentelyyn ja myös askelmallinen kulkutie työskentelytasolle oli puuttunut.

Työntekijät olivat huomauttaneet puuttuvista suojakaiteista

Koska toimitusjohtaja oli työntekijän putoamisen hetkellä ja muutoinkin kyseisenä tapahtumapäivänä itse henkilökohtaisesti paikalla, ja koska työntekijät olivat jo aikaisemmin huomauttaneet tätä puutteellisista suojakaiteista, käräjäoikeus katsoi toimitusjohtajan olleen hyvin tietoinen työturvallisuusmääräysten vastaisesta tilasta. Toimitusjohtajan tietoisuutta lainvastaisuudesta tuki myös hänen rakennusmestarin koulutuksensa ja 13 vuoden työkokemus rakennusalalta.

Tällä perusteella käräjäoikeus katsoi, että toimitusjohtaja oli rikkonut työturvallisuusmääräyksiä tahallaan eikä vain huolimattomuudesta ja siksi toimitusjohtaja oli tuomittava työturvallisuusrikoksesta tavanomaista ankarampaan rangaistukseen. Yhteisösakon määrää arvioidessaan käräjäoikeus kiinnitti huomiota muun muassa yhtiön kokoon, taloudellisen aseman selvään heikkenemiseen ja käytännön rakennustoiminnan loppumiseen, jotka puhuivat lievemmän yhteisösakon tuomitsemisen puolesta.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio 13.10.2021, asianro R 20/4310