Rintojen korjausleikkaus parantaa rintasyöpäpotilaan elämänlaatua

Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Mervi Rautalin tutki väitöskirjassaan, miten rintasyövän erilaiset leikkausmenetelmät vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun. Väitöskirjassa tarkasteltiin kolmenlaisia leikkaustapoja: rinnan poistamista kokonaan, rinnan osittaista poistamista sekä korjaavia leikkauksia, joissa potilaalle rakennetaan joko välittömästi rintasyöpäleikkauksen yhteydessä tai myöhemmin uusi rinta.

Väitöstyö koostui kahdesta tutkimuksesta: Rautalin kartoitti 840 potilaan elämänlaatua eri tautitiloissa. Toinen tutkimus oli seuranta, jossa tarkasteltiin rintasyövän leikkausmenetelmien vaikutusta 1065 potilaan elämänlaatuun sekä hoitojen kustannuksia.

Tutkimuksen mukaan eniten elämänlaatua haittaavia oireita oli potilailla, joilta oli poistettu koko rinta. He myös raportoivat eniten leikkauksen jälkeisiä oireita, kuten kipua, väsymystä tai uniongelmia.

Korjaava leikkaus parantaa elämänlaatua

Kun rintasyöpäkasvain leikataan, leikkaustapaan vaikuttavat esimerkiksi kasvaimen ja rinnan koko, näiden suhde, potilaan muu terveydentila ja tämän toiveet. Nykyaikaisen hoidon tavoite on säästää rinta, jos se on mahdollista.

Jos potilaan rinnasta poistetaan vain osa, kasvaimen poiston yhteydessä rintaa voidaan korjata hyödyntäen plastiikkakirurgian menetelmiä. Näin rinnan muoto saadaan mahdollisimman hyväksi. Rautalinin tutkimuksen mukaan näillä tekniikoilla leikattujen potilaiden elämänlaatu koheni nopeimmin ja he kokivat kehonkuvansa parhaaksi.

Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että ennallistavassa kirurgiassa rinnan poiston ja uudelleen rakentamisen jälkeen potilaiden elämänlaadun kohenemiseen saattoi kulua jopa kaksi vuotta.

– Potilaat joutuvat siis käymään läpi pitkän prosessin. Ennallistava kirurgia on kuitenkin kannattavaa, sillä fyysisten ja seksuaalisten toimintojen koheneminen oli merkittävintä niillä potilailla, joille oli rakennettu uusi rinta, Rautalin kertoo.

Taloudelliset vaikeudet huonontavat elämänlaatua

Rintasyöpä on maailman tavallisimmin diagnosoitu syöpä, ja Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 5000 naista. Potilaalle koituvat hoitojen kustannukset koostuvat pääosin poliklinikkamaksuista ja sairaalassa vietetyistä päivistä, mutta yhteiskunta maksaa leikkauksen kokonaiskustannukset. Rautalinin mukaan hoidon kustannukset yhteiskunnalle eivät saa määrätä, milloin tai miten rinnan korjaava leikkaus tehdään.

– Elämänlaatututkimuksessa kävi ilmi, että taloudelliset vaikeudet huonontavat potilaan elämänlaatua. Osalle potilaista poliklinikkamaksut ja sairaalapäivät ovat merkittävä kuluerä. Potilaille tulisikin tarvittaessa tarjota tukea näihin kustannuksiin. Kipu, väsymys ja uniongelmat ovat myös merkittäviä seikkoja, joihin tulee tarjota apua, sillä näitä oireita esiintyy jonkin verran kaikissa potilasryhmissä.

– Terveydenhuoltomme täytyy pitää huolta kaikista, vaikka hoidot maksavatkin. Elämänlaadullisesti on tärkeä asia saattaa syöpäpotilas takaisin eheämpään kehonkuvaan, mikäli potilas sitä toivoo. Tällä on iso merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle, sillä rintasyöpäpotilaan hyvinvointi heijastuu kaikkialle potilaan sosiaalisessa ympäristössä, perheen sisäisissä suhteissa ja jopa työssä jaksamisessa.

LL Mervi Rautalin väittelee perjantaina 9.12.2022 klo 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Surgical treatment of breast cancer and patient reported outcomes – Special emphasis on health-related quality of life and the cost of care". Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksessa (Sali U3032, Unioninkatu 34). Vastaväittäjänä on Kerstin Sandelin Karoliinisesta instituutista ja kustoksena professori Virve Koljonen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.