Oulun yliopisto

Sairastettu tai aktiivinen COVID-19-tauti yhteydessä vakaviin veritulppiin leikkauksen jälkeen

Jaa

Leikkauksen jälkeen ilmenneet veritulpat nostivat kuoleman riskin viisinkertaiseksi.

Laskimotukokset, kuten syvälaskimotukokset ja keuhkoveritulpat, ovat vakavia tiloja, joissa laskimoon muodostuu veritulppa. Laskimotukosten on arvioitu olevan tärkein estettävissä oleva kuoleman syy sairaalaan joutuneilla potilailla.

Juuri julkaistu tutkimus osoittaa, että leikkauksiin liittyvä veritulppariski oli puolitoistakertainen koronavirusinfektiota sairastavilla ja lähes kaksinkertainen infektion jo sairastaneilla, verrattuna muihin leikkauspotilaisiin. Veritulpan saaneilla potilailla 30 päivän kuolleisuus oli viisinkertainen verrattuna leikkauspotilaisiin, jotka eivät saaneet veritulppia.

Tutkimukseen osallistui 128 013 leikkauspotilasta 1 630 eri sairaalasta ja 115 maasta osana Birminghamin yliopiston vetämää yli 15 000 kirurgin yhteistä GlobalSurg-COVIDSurg-tutkimusta.

Potilailla, jotka eivät olleet sairastaneet koronavirusinfektiota, veritulpan riski 30 päivän seuranta-aikana leikkauksen jälkeen oli 0,5 %. COVID-19-infektioon korkeintaan viikkoa ennen, mutta enintään kuukausi leikkauksen jälkeen sairastuneista 2,2 % sai veritulpan. 1–6 viikkoa ennen leikkausta sairastaneista potilaista 1,5 % ja yli 6 viikkoa ennen leikkausta sairastaneista 1 % sai veritulpan.

Kun sekoittavat tekijät kuten ikä ja muut sairaudet vakioitiin, oli COVID-19-infektioon 7 päivää ennen tai leikkauksen jälkeisessä seurannassa sairastuneiden veritulppariski 50 % korkeampi, ja 1–6 viikkoa ennen leikkausta sairastaneiden riski 90 % korkeampi kuin niiden, jotka eivät sairastaneet COVID-19-infektiota. Myös yli 6 viikkoa ennen leikkausta sairastaneiden potilaiden veritulppariski oli 70 % korkeampi kuin ei-sairastaneiden, mutta tämä ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.

Vakioidussa analyysissa veritulppiin liittyi yli viisinkertainen kuolleisuus 30 päivän seurannassa leikkauksen jälkeen. Kaikista koronavirusinfektion sairastaneista potilaista ilman veritulppaa menehtyi 7,4 %. Niistä, jotka sairastivat sekä koronavirusinfektion että veritulpan, yli 40 % menehtyi 30 päivän aikana.

Tutkimuksessa oli yksi tärkeä heikkous: tietojen keruuhetkellä maailmalla ei ollut vielä riittävästi tietoa tukoksia estävän lääkityksen tärkeydestä koronavirusinfektiota sairastavilla potilailla, eikä verenohennuslääkkeitä COVID-19-infektioon sairastuneilla käytetty kaikkialla systemaattisesti. Tämän vuoksi tutkijat toteavat, että COVID-19-infektioon liittyvien tukosten estosta kirurgisilla potilailla tarvitaan lisätutkimuksia.

Tutkimuksen Suomen maajohtaja, professori Joonas Kauppila Oulun yliopistosta ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta kommentoi löydöksiä: “Leikkaus aiheuttaa jo itsessään riskin tukoksille, koska haavat, makaaminen ja leikkauksen aiheuttama tulehdus lisäävät veren hyytymistä. Myös COVID-19-taudilla tiedetään olevan tukoksia lisäävä vaikutus. Tässä tutkimuksessa havaitsimme COVID-19-taudin ja leikkauksen yhdistelmän lisäävän huomattavasti tukosten riskiä ja siten leikkauskuolleisuutta.”

“Esimerkiksi tekonivel- ja syöpäleikkausten jälkeen potilaille annetaan rutiininomaisesti tukoksia estävää lääkitystä, ja olemme tottuneet kiinnittämään leikkauspotilaiden tukosoireisiin erityistä huomiota. Tutkimuksen perusteella meidän kannattaisi herkästi harkita tukoksia estävää verenohennuslääkitystä kaikilla koronavirusinfektion sairastaneilla matalan vuotoriskin potilailla leikkauksen jälkeen. Korkean tukosriskin leikkausten osalta tavallista isompi annos verenohennuslääkettä voi myös olla perusteltu, etenkin jos COVID-19-infektio on aivan hiljattain sairastettu. Tarvitaan kuitenkin tarkempia tutkimuksia siitä, mikä on kirurgisten potilaiden koronavirukseen liittyvien tukosten estohoidossa riittävä lääkitys, sekä siitä, ketkä näistä potilaista hyötyvät verenohennuslääkkeistä eniten”, Kauppila jatkaa.

Tutkimus julkaistiin 25. elokuuta Anaesthesia-tiedelehdessä.

Tutkimusartikkeli: COVIDSurg Collaborative, GlobalSurg Collaborative. SARS-CoV-2 infection and venous thromboembolism after surgery: an international prospective cohort study. Anaesthesia (2021). https://doi.org/10.1111/anae.15563

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Joonas Kauppila
Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
joonas.kauppila@oulu.fi
puh: 08-315 2338

Kuvat

Lataa
GlobalSurg-COVIDSurg-tutkimuksen Suomen maajohtaja, professori Joonas Kauppila (kuva: Oulun yliopisto / Seija Leskelä)
GlobalSurg-COVIDSurg-tutkimuksen Suomen maajohtaja, professori Joonas Kauppila (kuva: Oulun yliopisto / Seija Leskelä)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Ruonan Teollisuuskylän Pekka Miilukangas sai Kerttu Saalasti -palkinnon mikroyrittäjyyden edistämisestä21.9.2021 12:18:39 EEST | Tiedote

Kerttu Saalasti -palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa 20.9. vietetyssä Kerttu Saalasti -seminaarissa. Palkinnon sai Ruonan Teollisuuskylän toimitusjohtaja Pekka Miilukangas. Kerttu Saalasti -palkinnon jakavat Kerttu Saalasti säätiö ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin yhdessä. Se myönnetään vuosittain merkittävästä mikroyrittäjyyttä tai yrittävää kulttuuria edistävästä tutkimuksen, koulutuksen tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen saavutuksesta.

Mikroyritysten merkitys työllisyydelle vaihtelee alueittain, uusi mikroyritysten tilastokatsaus kertoo miten20.9.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Mikroyrityksillä on paikoitellen erittäin suuri merkitys työllisyydelle ja taloudelle. Torniolaakson seutukunnassa mikroyrityksissä työskentelee lähes 20% työllisistä, kun Kuopion ja Vaasan seutukunnissa ollaan 8% tuntumassa. Järviseudulla, Kaustisen seutukunnassa ja Ahvenanmaan saaristossa luku on noin 17 %. Pienessä Kökarin kunnassa kokonaiset 100 % yritystyöpaikoista on mikroyrityksissä. Mikroyritysten liikevaihto on kasvanut vuosien 2016-2019 välillä selkeästi, 7.3% prosenttia, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Mikroyritysten tavaraviennin merkitys korostuu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Lapissa.

Väitös: Sanojen virheelliset muodot yli 3-vuotiaiden puheessa voivat viitata puhehäiriöön16.9.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Puheen kehityksen edetessä tyypillisesti jo 3-vuotiaat lapset sanovat sanat suhteellisen tarkasti samalla tavalla puhekerrasta toiseen. Vaikka puheessa olisi vaihtelua, he pystyvät usein tuottamaan sanasta myös oikean muodon. Jos 3-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten puheessa esiintyy runsaasti sanavaihtelua eli he käyttävät samasta sanasta vain erilaisia virheellisiä muotoja, se voi viitata puhehäiriöön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme