Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Seutukaupungeissa väestö keskittyy –­ keskustat vetovoimaisia

Jaa

Seutukaupunkien sisäinen muuttoliike on kasvattanut kaupunkien keskustataajamia 2010-luvulla. Keskustojen muita alueita vahvempi väestönkehitys kaupungistaa ja keskittää seutukaupunkeja, vaikka koko kaupungin väestökehitys ei olisikaan positiivista. Tiedot käyvät ilmi seutukaupunkien aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä tilaamasta selvityksestä.

- Seutukaupunkien sisäisen kehityksen tarkastelu osoittaa, että kaupungistumisella on Suomessa monet kasvot. Keskustaajamien kasvun myötä tapahtuva ”pieni kaupungistuminen” lisää ymmärrystämme kaupungistumisen moninaisuudesta. Samalla se tarkentaa tilannekuvaa, jonka perusteella niin päättäjät kuin muuttamista pohtivat asukkaat toimivat, kertoo asumisen asiantuntija Laura Hassi.

Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat oman seutunsa talous- ja palvelukeskittymiä, mutta eivät maakuntakeskuksia. Niitä on Suomessa kaikkiaan 56 kappaletta, ja niissä asuu noin 915 000 asukasta.

Vieraskielisen väestön kasvu näkyy seutukaupungeissa

Keskustaajamien väestönkehitys nojaa kunnan sisältä, etenkin maaseutumaisilta alueilta, saatuihin muuttovoittoihin sekä maahanmuuttoon. Valtakunnallisesti tarkasteltuna kaupunkien väestönkasvu on jo usean vuoden ajan ollut maahanmuuton ansiota, ja sama ilmiö näkyy myös seutukaupungeissa.

- Voimakkaasta kansainvälistymisestä huolimatta merkittävä osa seutukaupunkeihin kohdistuvasta maahanmuutosta vuotaa jatkomuuttoina suuremmille kaupunkiseuduille, kertoo Hassi.

Merkittävimmin seutukaupunkien väestöä supistaa kuntien välinen muuttoliike. Etenkin keskustaajamien muuttotappioita selittänee nuorten siirtyminen isompiin kasvukeskuksiin koulutuksen perässä.

Kaupungistuminen tuo monenlaisia asumistarpeita

Väestöennusteet ja kaupungistumiskehitys valtakunnan tasolla tarkasteltuina osoittavat väestön vähenemistä myös isolle osalle seutukaupunkeja. Kiinnostavaa on kuitenkin myös pureutua kysymyksiin, miltä kyseiset ilmiöt näyttävät kaupunkien sisällä. Selvityksen avulla seutukaupungit haluavat herättää keskustelua siitä, mitä pieni kaupungistuminen tarkoittaa esimerkiksi maankäytön ja liikenteen kysymyksissä sekä asuntorakentamisessa.

- Haluamme tuoda asuntopoliittiseen keskusteluun seutukaupunkien yhdyskuntarakenteen tiivistymisen mukanaan tuomat tarpeet ja mahdollisuudet asuntotuotannolle. Selvitys vahvistaa seutukaupunkien olevan todellinen vaihtoehto muiden kaupunkiasumisen muotojen rinnalla, kertoo seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Rauman tuleva kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

Lisätietoja:

Johanna Luukkonen, seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Rauman tuleva kaupunginjohtaja, p. 040 673 2001, johanna.luukkonen(a)rauma.fi

Laura Hassi, asumisen asiantuntija, Kuntaliitto, p. 050 562 7665, laura.hassi(a)kuntaliitto.fi

Janne Antikainen, kehitysjohtaja, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, p. 040 764 1829, janne.antikainen(a)mdi.fi

Tutustu seutukaupunkeihin tarkemmin osoitteessa http://kuntaliitto.fi/seutukaupungit

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

I cirka 30 procent av kommunerna vistas personer som stannat kvar i Finland efter att de fått negativt asylbeslut9.7.2020 08:49:56 EESTTiedote

Kommunförbundet har kartlagt antalet personer som vistas i Finland utan uppehållstillstånd efter att de fått negativt asylbeslut och den socialservice som tillhandahållits dem i kommunerna 2019 och i februari 2020. Kommunernas uppfattning om hur stor grupp det är fråga om och den service som tillhandahållits målgruppen utreddes med hjälp av en enkät. Svaren beskriver situationen i 166 kommuner, vilket motsvarar 77 procent av befolkningen. Enkäten besvarades av representanter för socialväsendet i kommuner och samarbetsområden samt kommunernas invandrarservice. – Kommunerna betonade allmänt att uppgifterna de angett delvis var endast uppskattningar. Det är första gången som man överhuvudtaget kartlagt situationen i denna omfattning. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det är fråga om något som är mycket svårt att utreda exakt, säger Ellen Vogt, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. I 20 procent av kommunerna vistas barnfamiljer som fått negativt asylbeslut Utgående från svaren kan ma

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen Suomeen oleskelemaan jääneitä henkilöitä tavataan noin 30 prosentissa kuntia9.7.2020 08:47:22 EESTTiedote

Kuntaliitto on kartoittanut kunnissa ilman oleskelulupaa oleskelevien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden lukumäärää ja heille järjestettyjä sosiaalipalveluita vuoden 2019 aikana sekä helmikuussa 2020. Kuntiin lähetetyn kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuntien arviota kohderyhmän koosta sekä kunnissa kohderyhmälle järjestettyjä palveluja. Vastaukset kattoivat 166 kunnan tilanteen ja 77 prosenttia väestöstä. Vastaajat olivat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaalitoimen sekä kuntien maahanmuuttopalvelujen edustajia. - Kunnat toivat vastauksissa laajasti ilmi, että annetut luvut ovat osin arvioita. Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ilmiötä on ylipäätään laajasti kartoitettu. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kyse on myös ilmiöstä, jota on haastava tarkasti selvittää, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita lapsiperheitä 20 prosentissa kuntia Vastausten perusteella voidaan arvioida, että kielteise

Kostnaderna för hälso- och sjukvården har ökat i de stora städerna – i de medelstora kommunerna började kostnaderna minska något22.6.2020 09:22:52 EESTTiedote

Kommunförbundet har utrett kostnaderna för hälso- och sjukvården i stora städer och kostnaderna för social- och hälsovården i medelstora kommuner år 2019. Enligt utredningen har kostnaderna för hälso- och sjukvården ökat i de stora städerna, medan kostnaderna inom social- och hälsovårdssektorn har minskat något i de medelstora kommunerna år 2019. Befolkningens stigande medelålder och det ökade behov av service och vård som den ger upphov till har ökat kostnaderna för kommunernas social- och hälsovårdssektor. Samtidigt påverkar också de ökade kostnaderna för den specialiserade sjukvården ekonomin på ett betydande sätt i synnerhet i de stora städerna. Kostnaderna på väg uppåt i de stora städerna Alla icke-åldersstandardiserade totalkostnader för hälso- och sjukvården i stora städer uppgick 2019 till sammanlagt 5,5 miljarder euro, medan kostnaderna 2018 uppgick till sammanlagt cirka 4,9 miljarder euro. Enligt utredningens kategorisering uppgick kostnaderna för primärvården till cirka 2,6

Terveydenhuollon kustannukset kasvaneet suurissa kaupungeissa – keskisuurissa kunnissa kustannukset kääntyivät pieneen laskuun22.6.2020 09:21:04 EESTTiedote

Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2019. Selvityksen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat suurissa kaupungeissa kasvaneet, kun taas keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna 2019 pienoisessa laskussa. Väestön ikääntyminen ja sen myötä palvelun ja hoidon tarpeiden kasvu ovat lisänneet kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia. Samalla myös erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset vaikuttavat erityisesti suurten kaupunkien talouteen merkittävällä tavalla. Suurissa kaupungeissa terveydenhuollon kustannukset nousussa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljardia euroa, kun vuonna 2018 kustannukset yhteensä olivat noin 4,9 miljardia euroa. Selvityksessä esitetyllä jaottelulla perusterveydenhuollon kustannukset olivat noin 2,6 miljardia euroa ja erikoissairaanhoi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme