Suomen ympäristökeskus

Sinilevätilanne pysynyt tasaisena niin järvillä kuin merellä

Jaa

Järvien ja rannikon sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet viime viikosta. Tilanne on kuitenkin ajankohtaan nähden tavanomainen ja järvillä jopa tavanomaista parempi. Merialueilla pinnanläheistä sinilevää on havaittu pääasiassa Suomenlahden itäosissa. Muualla avomerellä sinilevää esiintyy sekoittuneena vesipatsaaseen.

Satelliittikuvilta havaittiin sinilevää Upinniemen länsipuolelta tiistaina 15.8.2023.
Satelliittikuvilta havaittiin sinilevää Upinniemen länsipuolelta tiistaina 15.8.2023.

Sinilevätilanne on ajankohtaan nähden rannikolla tavanomainen ja järvillä hieman tavanomaista parempi. Sinilevähavainnot ovat viime viikosta hieman lisääntyneet sekä järvillä että rannikolla. Havaittujen paikallisten kukintojen lisäksi sinilevää saattaa esiintyä sekoittuneena veteen, ja lämmin ja tyyni sää voi edistää sinileväkukintojen kehittymistä vielä näin elokuun loppupuolellakin. 

Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesien havaintopaikoilla on kuluvalla viikolla havaittu erittäin runsaasti sinilevää vain kahdessa paikassa, Tuusulan Rusutjärvellä  ja Iitin Sääskjärvellä. Runsaasti sinilevää on havaittu yhdeksällä havaintopaikalla eri puolilla Suomea. Hieman levää esiintyy yhteensä 27 järvihavaintopaikalla. 

Rannikon havaintopaikoilla on havaittu erittäin runsaita sinileväkukintoja yhdessä paikassa, Helsingin Munkkiniemenrannassa. Runsaasti sinilevää on yhtä lailla havaittu yhdellä havaintopaikalla, kun taas hieman sinilevää esiintyy 20 rannikkohavaintopaikalla. Rannikon sinilevähavainnot painottuvat Suomenlahdelle, Saaristomerelle ja eteläiselle Selkämerelle. 

Virallisen sinileväseurannan havaintojen lisäksi kansalaisilta on tullut yhteensä 34 havaintoa, joista 14:sta havaittiin sinilevää. 

Kuluneen viikon aikana pinnanläheistä sinilevää on avomerialueilla havaittu pääasiassa Suomenlahden itäosissa. Muilla avomerialueilla sinileväesiintymät ovat sekoittuneet vesipatsaaseen. 

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.jarviwiki.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Kartta katsausta käsittelevän viikon valtakunnallisen sinileväseurannan havainnoista. Linkki karttaan löytyy alta.

Linkki karttaan

Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa. 

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. 

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa. 

Syke tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998. 

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä. 

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita. 

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. 

Tietoa sinilevien aiheuttamista terveyshaitoista:

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin 

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.  

Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä. 

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja. 

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille. 

Näin tunnistat sinilevän 

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä. 

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa. 

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa 

Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Syken satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja sinilevätilanteestaPuhelimitse klo 13–15

Itämeren tila: puh. 050 5693 297 tai yritysnumero 0295 251 314

Sisävedet: puh. 050 5734 347 tai yritysnumero 0295 251 326

Satelliittihavainnot: puh. 050 4707 576 tai yritysnumero 0295 251 329, s-posti: EOtuki@syke.fi

Kuvat

Satelliittikuvilta havaittiin sinilevää Upinniemen länsipuolelta tiistaina 15.8.2023.
Satelliittikuvilta havaittiin sinilevää Upinniemen länsipuolelta tiistaina 15.8.2023.
Lataa

Linkit

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Syke on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Finnish Ecosystem Observatory makes nature data accessible to all22.4.2024 15:13:39 EEST | Press release

The significance of nature data in society has grown significantly in recent years, as decision-making often requires more accurate, up-to-date, and diverse information about nature. The Finnish Ecosystem Observatory project has responded to society's information needs by, for example, building the Finnish Nature Information Hub website. In addition, a group bringing together different organisations has been established to coordinate nature information.

Finlands ekosystemobservatorium gör naturinformationen tillgänglig för alla22.4.2024 12:50:17 EEST | Tiedote

Behovet av naturinformation i samhället har de senaste åren ökat kraftigt, eftersom beslutsfattande ofta kräver allt mer exakt, aktuell och mångsidig information om naturen. Inom ramen för det finska ekosystemobservatorieprojektet har samhällets informationsbehov bland annat mötts genom att bygga en gemensam och omfattande plattform, Luontotieto.fi. Dessutom har projektet lett till att en samordningsgrupp för naturinformation har bildats, vilket tidigare inte funnits i Finland.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye