Sodan jälkeisestä Naantalista laaditaan historiateos

Naantalissa on käynnistetty työ kaupungin sotien jälkeisestä ajasta kertovan historiateoksen laatimiseksi. Naantalin kaupunki on tilannut työn turkulaiselta historia-alan yritykseltä Oy Sigillum Ab:lta. Historiateoksen suunnittelutyö on jo valmis, ja kirjoitustyö aloitetaan tänä vuonna. Alustavan aikataulun mukaan painettu teos ilmestyisi vuonna 2023.

– Viimeisimmän historianteoksen laadinnasta on kulunut jo reilu 50 vuotta, ja nyt laadittava teos ulottuu sodan jälkeisestä ajasta aina kuntaliitosvuoteen 2009 saakka. Ajanjakso on selkeä, mikä puoltaa paikkaansa historiateokselle, toteaa Naantalin kaupungin sivistysjohtaja Kimmo Kuusimäki, joka toimii työn edistymistä seuraavan kaupungin ohjausryhmän puheenjohtajana.

Naantalin vanhempaa historiaa on tallennettu kansien väliin kolmiosaisessa Naantalin historian kirjasarjassa, jonka viimeinen osa, Kerttu Innamaan kirjoittama teos ilmestyi vuonna 1965. Teoksessa käsitellään Naantalin kaupungin ja maalaiskunnan historiaa aina 1960-luvulle saakka, mutta itsenäisyyden aikaa on käsitelty siinä vähän.

Nyt laadittava historiateos on periaatteessa historiasarjan neljäs osa, mutta tavoitteena on uudentyyppinen itsenäinen teos. Käsitelty ajanjakso on 1945–2009, jota lähestytään neljän teeman kautta:

1. Hyvinvointiyhteiskunnan kehittyminen: koululaitos ja terveys- ja sosiaalipalvelut
2. Muuttuva ja kasvava kaupunki: elinkeinorakenteen muutos, liikenteen kehittyminen
3. Vanha ja kehittyvä Naantali rinnakkain: idylli vs. kasvun tuomat muutospaineet, kaavoitus ja vanhan Naantalin säilyminen
4. Kesäasukkaiden ja turistien kesäkaupunki: kulttuuria ja matkailua

– Lähtökohtana ei ole pelkästään kronologia. Teoksessa ei käydä läpi vain historiantapahtumia aikajärjestyksessä, vaan niitä käsitellään teemoittain. Tarkoituksena on tehdä modernilla tavalla kirjoitettu teos, joka on lukijaystävällisempi ja elävämpi, Kuusimäki kertoo. 

Kun tutkimuksen aikarajaus päättyy kuntaliitosvuoteen 2009, Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan historiaa ei käsitellä teoksessa.

Kaupunkilaiset halutaan mukaan työhön

Historiateoksen aineistoa kartoitetaan paikallislehdistä, arkistoista sekä museon ja kotiseutuarkiston aineistoista. Hankkeeseen halutaan osallistaa myös kaupunkilaisia, ja materiaalia on tarkoitus kerätä myös haastatteluin ja valokuvien muodossa. Teoksessa on tarkoitus esitellä mielenkiintoisia naantalilaisia persoonia ja ilmiöitä.

– Kaupunkilaisilta toivotaan erityisesti valokuvia, joissa esiintyy ihmisiä. Rakennuksista löytyy jo kuvia, mutta teokseen kaivataan erityisesti kuvamateriaalia naantalilaisista ja heidän arjestaan. Myös kaupunkilaisilta otetaan mielellään vastaan mielenkiintoisia tarinoita tältä ajalta sekä vinkkejä kiinnostavista henkilöhahmoista, joita kirjassa kannattaisi nostaa esiin, Kuusimäki sanoo.

Vanhojen valokuvien tallentamiseksi järjestetään kuvien skannaustilaisuuksia, joista ensimmäinen olisi tarkoitus järjestää jo tämän vuoden puolella. Kevään aikana historiaprojektille avataan myös oma Facebook-sivu, joka toimii kontaktipintana tekijöiden ja naantalilaisten välillä. Kaupunkilaiset voivat olla yhteydessä kirjoittajiin myös sähköpostilla: naantalinhistoria@sigillum.fi.

Hankkeen etenemisestä ja skannaustilaisuuksista tiedotetaan lähempänä Sigillumin ja Naantalin kaupungin verkkosivuilla sekä kaupungin sosiaalisen median kanavissa.

Historiateoksen kirjoittajat ovat Virpi Kivioja (VTM), Markus Kivistö (FM), Olli Kleemola (VTT) ja Terhi Kivistö (FM), joka toimii myös projektin johtajana. Kaupungin ohjausryhmään kuuluvat Kuusimäen lisäksi talouspäällikkö Airi Laurila, tekninen johtaja Reima Ojala, Naantalin matkailun toimitusjohtaja Tarja Rautiainen, viestintäpäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää, talouspäällikkö Timo Saario ja sihteerinä museonjohtaja Anne Sjöström.