Sosiaalinen tuki ei aina suojaa rahapeliongelmilta – voi käydä päinvastoin
Koronapandemian myötä rahapelaaminen siirtyi entistä voimakkaammin verkkoon. Vaikka näyttöä rahapeliongelmien lisääntymisestä ei ole koko väestön tasolla, ongelmat ovat voimistuneet erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla, kuten erilaisista psykososiaalisista ongelmista kärsivillä henkilöillä.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkijat selvittivät koronapandemian aikaiseen ongelmalliseen rahapelaamiseen yhteydessä olevia psykososiaalisia riskitekijöitä. Kyselyaineisto (N=3000) kerättiin huhtikuussa 2021 Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta 18–75-vuotiailta aikuisilta. Vastaajista 2022 oli pelannut rahapelejä edeltävän vuoden aikana.
Tutkimuksessa havaittiin, että yksinäisyys oli merkittävä riskitekijä pandemia-ajan rahapeliongelmille. Tulos on linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa.
– Yksinäisyys on ollut riskitekijä rahapeliongelmille jo ennenkin, mutta pandemia-ajan sosiaalinen eristäytyminen on entisestään voimistanut yksinäisyyden negatiivisia vaikutuksia. Merkitykselliset ihmissuhteet ovat hyvinvoinnille elintärkeitä ja niiden puute johtaa moniin ongelmiin, tutkijatohtori Anu Sirola kertoo.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, olisivatko sosiaalinen tuki tai henkinen selviytymiskyky voineet suojata ongelmalliselta rahapelaamiselta pandemia-aikana. Odotusten vastaisesti näyttöä näiden suojaavasta vaikutuksesta ei löytynyt, vaan sosiaalinen tuki jopa lisäsi todennäköisyyttä rahapeliongelmille. Tämä voi selittyä esimerkiksi tuen muodolla.
– Sosiaalinen tuki voi pahentaa rahapeliongelmaa, jos tuki perustuu liialliseen rahapelaamisen ihannointiin, kuten monissa verkon rahapeliyhteisöissä tapahtuu. Lisäksi ongelmia usein salaillaan läheisiltä, eikä lähipiiriltä saatu tuki tällöin välttämättä ulotu peliongelmiin, Sirola pohtii.
Nuoret aikuiset alttiita ongelmille
Tutkimuksen löydöksissä korostuivat psykososiaaliset riskitekijät, kuten yksinäisyys. Rahapeliongelmat alkavat usein kehittyä jo nuoruusiässä, ja nuoret aikuiset olivat myös tämän tutkimuksen perusteella kaikkein alttiimpia rahapeliongelmille.
– Rahapeliongelmat kasaantuvat usein pienelle joukolle, ja pandemia on lisännyt ongelmia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla aikuisilla. Rahapeliongelmien seuraukset ovat pitkäkestoisia, minkä vuoksi aihetta on tärkeää tutkia myös tulevaisuudessa, Sirola korostaa.
Tutkimus on osa DigiConsumers-hanketta, joka on saanut rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja Suomen Akatemian COVID-19 -lisärahoituksesta.
Tutkimusjulkaisu:
Anu Sirola, Jussi Nyrhinen & Terhi-Anna Wilska (2023): Psychosocial perspective on problem gambling: The role of social relationships, resilience, and COVID-19 worry. Journal of Gambling Studies, https://doi.org/10.1007/s10899-022-10185-9
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Anu Sirola, anu.r.s.sirola@jyu.fi, 050 347 4820
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Aivoaaltotallenteiden analysointi tekoälyn avulla auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien havaitsemisessa16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Lyhyet ei-invasiiviset EEG-aivosähkökäyrätytkimukset ja niistä tehtävä tekoälyanalyysi voivat auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien varhaisemmassa ja tehokkaammassa havaitsemisessa. Mingliang Zhangin Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että rutiininomainen EEG-tutkimus yhdistettynä tekoälyyn voi tarjota nopeita ja edullisia seulontavälineitä, tukea sairaaloita turvallisessa yhteistyössä datan jakamisen suhteen sekä tasoittaa tietä yksilöllisemmälle hoidolle ja paremmille hoitotuloksille.
Hyvät sosiaaliset suhteet metsästäjien kesken edistävät kestävää riistanhoitoa16.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus paljastaa, että metsästysryhmien sisäinen sosiaalinen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin metsästyssuosituksia noudatetaan Suomessa. Laajaan kyselyaineistoon perustuvat tulokset paljastavat, että toimiva päätöksenteko, vahva luottamus ja hyvä yhteistyö ryhmän sisällä lisäävät merkittävästi suositusten mukaisia metsästyspäätöksiä.
Väitöstutkimus: kokonaisvaltainen addiktiokäsitys murtaa päihderiippuvuuden stigmaa15.12.2025 13:36:09 EET | Tiedote
YTM Piia Koivumäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan addiktion ilmiötä Lauri Rauhalan filosofisen ihmiskäsityksen valossa. Käsitteellisessä tutkimuksessaan Koivumäki kehitti holistisen addiktiokäsityksen, jossa riippuvuus nähdään kehollisena ja koettuna sekä elämäntilanteissa ja elämänhistoriassa kehkeytyvänä kokonaisuutena. Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman tarkastella päihderiippuvuutta.
Kiertotalous lupaa vihreää tulevaisuutta, mutta unohtaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden15.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Kiertotaloutta pidetään avainratkaisuna ilmasto- ja resurssikriisiin, mutta Kang Liun väitöstutkimuksen mukaan sen sosiaaliset vaikutukset jäävät usein varjoon. Tutkimus tuo esille uuden viitekehyksen, jossa sosiaalityö toimii talouden siirtymien aktiivisena muovaajana kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpiä käytäntöjä.
Jyväskylän yliopisto ja Folkhälsan tiivistävät yhteistyötä ikääntymisen ja kansanterveyden tutkimuksessa15.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja Folkhälsan ovat solmineet määräaikaisen, kolmen vuoden sopimuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa kansanterveyden ja ikääntymisen tutkimusta. Gerontologian ja kansanterveyden professori Mikaela von Bonsdorff on uusi Folkhälsanin tutkimuskeskuksen kansanterveystutkimuksen ohjelmajohtaja ja jatkaa professorin tehtävässään Jyväskylän yliopistossa. Yhteistyö vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta Suomessa ja kansainvälisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme