Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK esittää oppivelvollisuusiän nostamista

8.6.2017 09:00 | Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

Jaa

Joka viides 20-24-vuotias mies ei ole Suomessa missään koulutuksessa tai työssä eikä hae töitä (OECD Education at a Glance –vertailu 2016). Luku on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kasvu selittyy ennen kaikkea heikolla työllisyystilanteella, joka lisää työttömyyttä ja jota vähäinen koulutustausta edelleen vahvistaa.

STTK arvioi, että tärkeintä on tehdä muutoksia peruskoulutukseen, jolla luodaan pohja koko myöhemmälle oppimiselle, työmarkkina-asemalle ja ylipäätään tulevaisuuden suunnitelmille.
- Vailla koulutusta ja työpaikkaa olevan nuoren miehen ennuste on heikko. Luvassa on lyhyitä työsuhteita, matalia palkkoja ja terveysongelmia. Millään pienillä korjausliikkeillä asiat eivät kehity toivottuun suuntaan, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi.
 
STTK esittää oppivelvollisuusiän nostamista vuodella.
- Se on riittävän suuri ja vaikuttava uudistus, joka kyllä maksaa, mutta maksaa myös itsensä takaisin, kun syrjäytyminen vähenee. Tavoitteena on lisäksi oltava vähintään toisen asteen tutkinto jokaiselle ikäluokalle, Palola sanoo.
 
Poikien ja tyttöjen välillä olevien osaamiserojen vuoksi tarvitaan jatkuvaa koulutusleikkausten sukupuoliarviointia.
- Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen tehdyt leikkaukset heikentävät joillakin alueilla koulutuksen saatavuutta. Saatavuus on jo nyt heikkoa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Samoilla alueilla poikien oppimistulokset ovat kaikkein heikoimpia, Palola huomauttaa.
 
Peruskoulun uudistamisen rinnalla tarvitaan kohdennettuja toimia nykyisille, vailla perusasteen tutkintoa oleville nuorille ja työttömille miehille.
- Työttömän osaamisen kehittämisessä erityisen tärkeää miesten kannalta on, että koulutus tavoittaa oikean kohderyhmän, koulutukseen varataan riittävät resurssit ja koulutuksen sisältö on relevanttia työmarkkinoiden näkökulmasta.
 
Molempien sukupuolien tasa-arvoa edistettävä samanaikaisesti
 
Tasa-arvon edistäminen on STTK:n edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyön kulmakiviä. Viime aikoina julkisessa keskustelussa ovat korostuneet miesten tasa-arvoon liittyvät ongelmat.
- Molempien sukupuolien tasa-arvoa voi lisätä samanaikaisesti, koska taustalla vaikuttavat eri syyt. Naisten tasa-arvoa ja työmarkkina-asemaa parannettaisiin selkeimmin perhevapaauudistuksella, Palola toteaa.
 
STTK on julkaissut pamfletin ”Miehen tasa-arvo”, joka samalla liittyy Suomi 100 –juhlavuoteen. Julkaisussa asiantuntijat nostavat esiin syitä ja ratkaisuja miesten tasa-arvo-ongelmiin. Esille nousee poikien ja miesten rooli koulussa, työelämässä, armeijassa ja perheessä.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja STTK:ssa:
puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030
koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen, puhelin 050 310 6056
tasa-arvoasioista vastaava lakimies Anja Lahermaa, puhelin 040 828 6845

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Yritystukirahoista siivu työllisyyden parantamiseen9.8.2017 17:59Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä valtiovarainministeriön talousarvioesitys on päälinjaltaan oikea, mutta olennaiset yksityiskohdat kuten veroratkaisut jäivät budjettiriiheen. Palkansaajien kannalta olisi olennaista, että tuloverotuksen kiristyminen estetään vuoden 2018 veroratkaisuilla. Työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksun nostot kiristävät palkansaajien verotusta noin 0,4 prosenttia. Tämän nousun eliminointi edellyttää noin 400 miljoonan käyttämistä tuloveroalennuksiin. -          Ministeriön esityksessä on asia jäänyt ratkaisematta. Täysimittainen kompensointi olisi tärkeää monesta syystä. Se on kiky-sopimuksen mukaista, se turvaa ostovoiman myönteistä kehitystä omalta osaltaan ja se luo työehtosopimuksien sopimiselle otollista maaperää. Ministeriön esityksestä puuttuu myös yritystukien leikkaaminen ja näiden varojen uudelleensuuntaaminen, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund korostaa. Työllisyysasteen nosto on – aivan oikein - hallituksen päät

Työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa työpaikoilla vähentynyt9.8.2017 09:30Tiedote

Puutteet tiedonsaannissa ja heikot vaikutusmahdollisuudet vaivaavat yhä edelleen työpaikoilla, käy ilmi STTK:n henkilöstön edustajille tekemästä kyselystä. Työelämä on suurten muutosten keskellä työn sisältöjen, työtapojen ja osaamistarpeiden muuttuessa. Kyselyn tuloksista on kuitenkin nähtävissä, että työelämän muutosten edellyttämää kehittämistä ei tehdä työpaikoilla yhdessä.

STTK: Ripeytynyt kasvu ei ratkaise työttömyysongelmaa, lisätoimia tarvitaan27.6.2017 13:28Tiedote

Tulo- ja kustannuskehitystoimikunnan (tukuseto) tänään julkaisema raportti osoittaa, että vuosien palkkamaltti on ollut omalta osaltaan nostamassa Suomen taloutta kasvuun. - Suomen kilpailukyky kohenee selvästi kaikilla mittareilla tarkasteltuna, STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen tiivistää. Raportista ilmenee selvästi, että ilman kohtuullisia palkankorotuksia ensi syksyllä alkavalla liittokierroksella palkansaajien ostovoima ei kohene. Se puolestaan olisi tärkeätä kasvun ylläpitämiseksi. - Jos hallitus syksyn budjettiriihessä noudattaa omaa ohjelmaansa ja pitää tuloverotuksen tason vähintään ennallaan, ostovoiman turvaamisen vinkkelistä palkkaratkaisuksi riittää maltillinen taso, Nevalainen arvioi. Tukuseton arvion mukaan vuonna 2017 tullaan tekemään eräänlainen ”ennätys”, kun ansioiden nousu on alhaisinta yli 50 vuoteen. - Työllisyys kohenee ja työttömyys alenee, mutta kovin hitaasti. Koska ripeytynyt kasvu ei yksin ratkaise työttömyysongelmaa, varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden alent

STTK:n hallitus hyväksyi yhteiset laatutavoitteet syksyn liittokierrokselle14.6.2017 10:58Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi STTK on valmistellut syksyllä alkavalle sopimuskierrokselle työelämän laatuun liittyviä tavoitteita. Järjestön hallitus teki tänään päätökset liitoille yhteisistä laatutavoitteista. STTK:n liittojen tavoitteena on, että eri alojen sopimuskaudet päättyvät pääosin 3-4 kuukauden aikavälillä. - Sopimuskausien yhtenäisyys tukee tehokasta koordinaatiota ja vahvistaa STTK:n liittoperheen edunvalvonnan yhtenäisyyttä, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. STTK:n liittojen mielestä henkilöstön edustajien aseman parantaminen on välttämätöntä, jos halutaan edistää paikallista sopimista. - Tähän tavoitteeseen sisältyy erityisesti tiedonsaantioikeuden parantaminen, koulutuksen määrän ja laadun edistäminen sekä työsuojeluvaltuutetun aseman saaminen samaan asemaan luottamusmiehen kanssa, Palola tiivistää. Toinen tärkeä tavoite STTK-laisille on osaamisen, työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen kaikilla työpaikoilla. - Työ- ja virkaehtosopimuksissa on asetettava muun muassa

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Suomen Yrittäjien kiukuttelu hämmentävää2.6.2017 11:23Tiedote

Tiedote STTK:ssa on jo pitkään ihmetelty Suomen Yrittäjien (SY) niskoittelua toimivaa sopimus- ja neuvottelujärjestelmäämme kohtaan. - Kiukuttelussa heijastuu tyytymättömyys siihen, että Suomen Yrittäjät eivät ole työmarkkinaosapuoli. Työmarkkinatoiminnan ydinasia on yhteistyökyky eikä Suomen Yrittäjien jatkuva kiukuttelu siitä viesti, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Suomen Yrittäjät toteaa selvityksensä perusteella, että kilpailukykysopimus ei olisi edistänyt työpaikkasopimista. STTK pitää järjestön näkemystä perusteettomana ja tietoja puutteellisina. - Kilpailukykysopimuksessa sovittiin rajatusti ne paikallista sopimista koskevat asiat, jotka työ- ja virkaehtosopimusosapuolet neuvottelisivat omiin alakohtaisiin sopimuksiinsa. Näissä edettiin melko hyvin siihen nähden, että neuvottelut käytiin tilanteessa, jossa sopimukset olivat voimassa, Palola sanoo. Suomen Yrittäjien selvitys tarkastelee ainoastaan kuutta työehtosopimusta. STTK muistuttaa, että useissa työehtosopimuksiss

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme