Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK esittää oppivelvollisuusiän nostamista

Jaa

Joka viides 20-24-vuotias mies ei ole Suomessa missään koulutuksessa tai työssä eikä hae töitä (OECD Education at a Glance –vertailu 2016). Luku on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kasvu selittyy ennen kaikkea heikolla työllisyystilanteella, joka lisää työttömyyttä ja jota vähäinen koulutustausta edelleen vahvistaa.

STTK arvioi, että tärkeintä on tehdä muutoksia peruskoulutukseen, jolla luodaan pohja koko myöhemmälle oppimiselle, työmarkkina-asemalle ja ylipäätään tulevaisuuden suunnitelmille.
- Vailla koulutusta ja työpaikkaa olevan nuoren miehen ennuste on heikko. Luvassa on lyhyitä työsuhteita, matalia palkkoja ja terveysongelmia. Millään pienillä korjausliikkeillä asiat eivät kehity toivottuun suuntaan, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi.
 
STTK esittää oppivelvollisuusiän nostamista vuodella.
- Se on riittävän suuri ja vaikuttava uudistus, joka kyllä maksaa, mutta maksaa myös itsensä takaisin, kun syrjäytyminen vähenee. Tavoitteena on lisäksi oltava vähintään toisen asteen tutkinto jokaiselle ikäluokalle, Palola sanoo.
 
Poikien ja tyttöjen välillä olevien osaamiserojen vuoksi tarvitaan jatkuvaa koulutusleikkausten sukupuoliarviointia.
- Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen tehdyt leikkaukset heikentävät joillakin alueilla koulutuksen saatavuutta. Saatavuus on jo nyt heikkoa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Samoilla alueilla poikien oppimistulokset ovat kaikkein heikoimpia, Palola huomauttaa.
 
Peruskoulun uudistamisen rinnalla tarvitaan kohdennettuja toimia nykyisille, vailla perusasteen tutkintoa oleville nuorille ja työttömille miehille.
- Työttömän osaamisen kehittämisessä erityisen tärkeää miesten kannalta on, että koulutus tavoittaa oikean kohderyhmän, koulutukseen varataan riittävät resurssit ja koulutuksen sisältö on relevanttia työmarkkinoiden näkökulmasta.
 
Molempien sukupuolien tasa-arvoa edistettävä samanaikaisesti
 
Tasa-arvon edistäminen on STTK:n edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyön kulmakiviä. Viime aikoina julkisessa keskustelussa ovat korostuneet miesten tasa-arvoon liittyvät ongelmat.
- Molempien sukupuolien tasa-arvoa voi lisätä samanaikaisesti, koska taustalla vaikuttavat eri syyt. Naisten tasa-arvoa ja työmarkkina-asemaa parannettaisiin selkeimmin perhevapaauudistuksella, Palola toteaa.
 
STTK on julkaissut pamfletin ”Miehen tasa-arvo”, joka samalla liittyy Suomi 100 –juhlavuoteen. Julkaisussa asiantuntijat nostavat esiin syitä ja ratkaisuja miesten tasa-arvo-ongelmiin. Esille nousee poikien ja miesten rooli koulussa, työelämässä, armeijassa ja perheessä.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja STTK:ssa:
puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030
koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen, puhelin 050 310 6056
tasa-arvoasioista vastaava lakimies Anja Lahermaa, puhelin 040 828 6845

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n Antti Palola: Digitalisaation ja tekoälyn luomat osaamistarpeet ratkotaan parhaiten työelämän osapuolten vuoropuhelulla20.6.2018 11:10Tiedote

STTK:n Antti Palola: Digitalisaation ja tekoälyn luomat osaamistarpeet ratkotaan parhaiten työelämän osapuolten vuoropuhelulla Tiedote Elinkeinoministeri Mika Lintilä esitti tänään Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuudessa digitalisaatiota ja tekoälyä käsittelevää toimialakohtaista vuoropuhelua, jonka tavoitteena on kartoittaa muun muassa teknologian kehityksen tuottamia osaamistarpeita. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että mahdollisuuksia ja ratkaisuja etsitään työelämän osapuolten yhteistyöllä. - Ministeri Lintilän käynnistämä vuoropuhelu on erinomainen tapa arvioida uusien teknologioiden luomia mahdollisuuksia ja haasteita eri aloilla. Sen kautta voidaan viedä asioita eteenpäin ruohonjuuritasolla, mutta myös hälventää tekoälyyn liittyviä uhkakuvia, kuten pelkoja työpaikkojen häviämisestä, Palola toteaa. STTK:n puheenjohtaja Palola pitää tärkeänä, että Tekoälyajan työ -raportti sisältää myös konkreettisia esityksiä keinoista, joilla osaamistarpeisiin voidaa

STTK antaa hallitukselle kouluarvosanaksi ehdot11.6.2018 14:23Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli kesäkuun kokouksessa maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisestä yhteistyöstä. - Kesän alkaessa jaetaan monenlaisia todistuksia ja arvosanoja. STTK:n hallitus antaa maan hallitukselle työmarkkinaosaamisesta ehdot. Kolme vuotta istunut hallitus ei ole kehittynyt osaajaksi työmarkkina-asioissa. Sen sijaan useimmissa asioissa se on ollut kovakorvainen, käskyttävä ja joustamaton, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Palola muistuttaa, että kolmeen vuoteen on mahtunut monia ongelmia. - Jyrkimmän vastakkainasettelun aiheuttivat uuden hallituksen ideoimat pakkolait, eli tavoite heikentää työehtoja ja rajoittaa työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta. Toinen iso riitely liittyi aktiivimalliin, jolla heikennetään työttömien toimeentuloa ilman, että heille tosiasiassa tarjotaan mahdollisuutta työhön tai sitä vastaavaan aktiivisuuteen. Parhaillaan hallitus kaavailee irtisanomisperusteiden heikentämistä alle 20 työntekijän yrityksissä. Hallitus on myös törmäyskurssi

STTK: Työaikalain uudistus osin onnistunut, jaksotyön laajentaminen ei tyydytä21.5.2018 16:19Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut työaikalakia koskevan hallituksen esityksen. STTK on pitänyt työaikalain uudistamista tarpeellisena ja on sitä mieltä, että lain lähtökohtana tulee jatkossakin olla työaikasuojelun toteutuminen. Uudistus on melko tasapainoinen kokonaisuus sekä rakenteeltaan selkeä ja looginen. - Mielestämme uudistuksessa on kyetty huomioimaan muuttuvan työelämän tarpeet joustojen lisäämisen osalta melko hyvin, sillä siinä on huomioitu sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmat. Muun muassa liukuvan työajan, joustotyön ja työaikapankin säännökset tuovat toivottuja joustoja työntekijöille työn ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi. Käytännössä näiden hyödyntäminen edellyttää hyvää osaamista työpaikkatasolla, johtaja Katarina Murto arvioi. STTK on koko valmistelun ajan pitänyt tärkeänä, että työaikalain soveltamisala säilyy mahdollisimman laajana ja järjestö on tältä osin tyytyväinen esitykseen. - On hyvä, että työaikalaissa ei paikallista sopimist

STTK: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, saatavuusharkinnasta voidaan luopua17.5.2018 11:20Tiedote

Tiedote Huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa on tehtävä enemmän työtä ja saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste. Jos tai kun suomalaisia ei riitä tätä tarvetta täyttämään, pitkällä aikavälillä tarvitsemme työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta. - Asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta herkkä. Myös yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. STTK haluaa pidemmällä aikavälillä hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, puheenjohtaja Antti Palola totesi tänään järjestön edustajiston kokouksessa Helsingissä. Palola perustelee esitystä Suomen ikärakenteella ja heikentyvällä huoltosuhteella. - Työelämän ulkopuolella on koko ajan kasvava joukko ihmisiä ja samanaikaisesti monia aloja vaivaa paha työvoimapula. Suomalaisia syntyy ennätysvähän, eikä syntyvyyden noususta ole nopeaksi lääkkeeksi työmarkkinoiden haasteisiin. Hyvinvointivaltio ei kestä näitä yh

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme