STTK: Henkilöstö tekee laadukkaan varhaiskasvatuksen - työvoimapula vain pahenee

Päiväkotilasten vanhemmat järjestävät tänään mielenilmauksen Helsingin varhaiskasvatuksen tilanteesta. STTK peräänkuuluttaa päättäjiltä ratkaisuja vähäisten resurssien ja säästötoimien aiheuttamaan koulutetun henkilöstön hakeutumiseen pois alalta.
─ Varhaiskasvatuksen tilanne Helsingissä on vakava, mutta sitä se on muissakin suurimmissa kaupungeissa. Ei ole liioittelua sanoa, että varhaiskasvatuksen työvoimapula on katastrofaalinen, eikä ongelma osoita laantumisen merkkejä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.      

Henkilöstön vahva osaaminen on laadukkaiden ja toimivien varhaiskasvatuspalvelujen perusta, mutta nyt alalta lähtevät nimenomaan koulutetut ammattilaiset. Avainasioita ovat palkkaus ja työolot.
─ Pääkaupunkiseudun kuntien taannoinen palkkakartelli on esimerkki siitä, miten huonosti koulutettuja ammattilaisia kohdellaan. Samaan aikaan elinkustannukset ovat rajussa nousussa, ja varhaiskasvatuksen ammattilaisella on vaikeuksia tulla palkallaan toimeen erityisesti pääkaupunkiseudulla. Työvoimapula on monelta osin työnantajan itse aiheuttama. En ihmettele, että moni äänestää jaloillaan ja jättää alan, Palola korostaa.

Keskeistä olisi tarkastella alaa pitkäjänteisesti, kaikkia henkilöstöryhmiä arvostaen ja moniammatillisuutta kehittäen.
─ Alan vetovoima on heikentynyt ja esimerkiksi sosionomikoulutuksen suosio romahtanut varhaiskasvatuslakiin vuonna 2018 tehdyn uudistuksen jälkeen. Sen yhteydessä henkilöstön koulutusvaatimuksia muutettiin ja tehtäviä eriytettiin. Muutos loi koulutuksellisia pullonkauloja erityisesti lähihoitajille ja sosionomeille. Samalla se oli vahva viesti näiden tehtävien ja ammattilaisten surkeasta arvostuksesta varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatus edellytys työn ja perheen yhteensovittamiselle

Laadukkaan varhaiskasvatuksen yhteiskunnallista vaikutusta vähätellään. Unohtuu, että pienten lasten vanhempien työssäkäynti mahdollistuu vain laadukkailla varhaiskasvatuspalveluilla.
─ Varhaiskasvatuksessa hoidettavien lasten määrä on viime vuosina lisääntynyt eri syistä. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on merkittävä myönteinen vaikutus lapsiin, mutta myös esimerkiksi äitien ura- ja palkkakehitykseen sekä eläkekertymään, Palola toteaa.

Yhteiskunnassa ei kuitenkaan ole riittävästi varauduttu muutokseen.
─ Luottamus varhaiskasvatuksen laatuun ja turvallisuuteen on rapautunut paitsi vanhempien, myös henkilöstön keskuudessa. Tämä näkyy liittojen teettämissä jäsenkyselyissä. Tilannetta eivät helpota näkemykset julkisista palveluista lähinnä kuluina tai kommentit niiden matalasta tuottavuusasteesta. Hyvin toimivan varhaiskasvatuksen merkitys yhteiskunnalle on valtava ja sen arvo on tunnustettava. Lapsella puolestaan on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, joka koostuu turvallisesta kasvuympäristöstä, pysyvistä suhteista ryhmän aikuisiin ja lapsiin sekä osaavasta koulutetusta henkilöstöstä, Antti Palola painottaa.