STTK ry.

STTK ja Arene: Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä opiskelijoita

Jaa

Määrätietoinen kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoiminen korkeakouluihin on pitkällä tähtäimellä vastaus Suomen osaajapulaan, STTK ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene arvioivat.

- Työelämässä tapahtuvat muutokset lisäävät korkeakoulutetun työvoiman tarvetta. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä vähenee. Tarvitsemme laajan kansainvälisen rekrytoinnin ohjelman, jonka tavoitteena on lisätä ulkomaisten opiskelijoiden hakeutumista ja työllistymistä Suomeen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Hallitus on laajentanut kansainvälisen rekrytoinnin Talent Boost -ohjelmaa opiskelijoihin ja osallistanut korkeakouluja sekä ammatillisia oppilaitoksia sen kehittämistyöhön. Ohjelman tavoitteena on luoda käytäntöjä kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemiseen ja edistää heidän pääsyään työmarkkinoille. Nykyisin noin 5 000 ulkomaan kansalaista suorittaa vuosittain Suomessa korkeakoulututkinnon. STTK:n ja Arenen mielestä määrä pitäisi nelinkertaistaa, ja valmistuneista valtaosa tulisi saada työllistymään Suomeen.

- Suomi on kansainvälisille opiskelijoille houkutteleva kohdemaa laadukkaan koulutuksen vuoksi. Lisäksi ammattikorkeakouluista valmistuneista ulkomaalaisista suurin osa työllistyy Suomeen. Ammattikorkeakoulujen on määrätietoisesti lisättävä kansainvälisten opiskelijoiden määrää vastauksena pahenevaan osaajapulaan, Arenen puheenjohtaja, rehtori Mervi Vidgrén linjaa.

Tuore työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019 kertoo, että työskentely opintojen aikana ja sosiaaliset verkostot lisäävät ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden todennäköisyyttä jäädä Suomeen. Maahan jääneiden korkeasti koulutettujen ansiotaso ja työllistyminen jäävät vielä jälkeen suomalaistaustaisista. Lisäksi suomalaistaustaisiin verrattuna maahanmuuttajat joutuvat lähettämään monin verroin enemmän työhakemuksia saadakseen työhaastattelukutsun.

- Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat yhteiskunnan investointi, joka maksaa opiskelijan työllistyessä itsensä takaisin. Jos työllistymispolku katkeaa ja opiskelija suuntaa valmistuttuaan ulkomaille, investointi valuu Suomen kannalta hukkaan. Korkeakoulut voivat tukea opiskelijoiden työllistymistä jo opintojen aikana tarjoamalla tehostettuja työelämäpalveluita ja lisäämällä ulkomaisille opiskelijoille tarkoitettujen harjoittelupaikkojen tarjontaa, Antti Palola korostaa.

STTK ja Arene muistuttavat, että koulutuksen järjestäjät tarvitsevat malleja kansainvälistymiseen ja myös yritykset, organisaatiot ja työyhteisöt kaipaavat tukea.

- Valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä tukevat kaikki kontaktit työnantajiin, ja myös harjoittelujaksot ja kesätyöt. Yritykset ja muut työnantajat on otettava koulutukseen kumppaneiksi ja mentoreiksi alusta alkaen, Mervi Vidgrén painottaa.


Lisätietoja:
puheenjohtaja Antti Palola, STTK, puhelin 040 509 6030
puheenjohtaja Mervi Vidgrén, Arene ry, puhelin 044 785 5001

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n kysely: Taloudelliset syyt Suomen alhaisen syntyvyyden taustalla25.2.2020 13:00:00 EETTiedote

Embargo 25.2 klo 13.00. STTK:n teettämän kyselyn mukaan moni nuori aikuinen lykkää päätöstä lapsista taloudellisista syistä. Viidenneksellä vastaajista lasten hankkiminen oli lykkääntynyt taloudellisilla perusteilla. Työelämän epävarmuus ja toimeentulon riittävyys korostuvat erityisesti naisten vastauksissa. Miesvastaajilla korostuivat kumppanin puuttuminen ja taloudelliset syyt. - Toimeentulon epävarmuus luo painetta erityisesti nuoriin sukupolviin. Huoli näkyy vaikeutena tehdä omaa elämää koskevia suunnitelmia, Antti Palola toteaa. STTK:n mielestä poliittisilla päätöksillä voidaan yhtä hyvin vahvistaa tai heikentää kansalaisten tulevaisuususkoa ja luottamusta. - Teemme virheen, jos emme ota vakavasti esimerkiksi nuorten miesten syrjäytymistä koulutuksesta ja työstä. Työelämän tasa-arvon kehittäminen, oikeudenmukainen verotus, asuntopolitikka, lapsiperheiden tuet ja palvelut sekä panostukset osaamiseen ja koulutukseen ovat konkreettisia kansalaisten arkeen vaikuttavia asioita, joilla

Mediakutsu: STTK:n talousseminaari: Ketkä tekevät Suomen tulevaisuuden? Mistä luovumme, jos luovumme lapsista?20.2.2020 08:25:00 EETKutsu

Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua Suomen alhaisen syntyvyyden syistä ja seurauksista. Aika: tiistaina 25.2 klo 13.00 alkaen. Paikka: Helsingin yliopiston tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki. klo 12.30 Iltapäiväkahvit klo 13.00 Seminaarin avaus, Antti Palola (STTK:n puheenjohtaja) klo 13.10 Sisäministeri Maria Ohisalon puheenvuoro klo 13.30 Keskustelut: Syntyvyyden alenemisen taustalla olevat syyt ja mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen. Syntyvyyden alenemisen vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoitukseen. Keskustelemassa: Anna Rotkirch (Väestöliitto), Mikko Kautto (ETK), Elisa Gebhardt (Allianssi) ja Patrizio Lainà (STTK). Tilaisuuden juontajana Sean Ricks. Ilmoittautumiset: jaakko.haikonen@sttk.fi, puh: 0400 273 385

STTK: Osaamistason nosto ulotettava työikäisiin19.2.2020 09:18:17 EETTiedote

OECD:n raportti Continuous Learning in Working Life in Finland nostaa esille tarpeen luoda polkuja osaamistason nostoon erityisesti ammatillisen tutkinnon suorittaneille ja vaille toisen asteen koulutusta jääneille. Osaamispanostukset tulisi nähdä investointina, jolla on pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin, kilpailukykyyn, työllisyyteen ja tuottavuuteen. - Työikäisten osuus väestöstä pienenee ja samaan aikaan työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Haasteisiin ei voida vastata pelkästään kouluttamalla nuoret yhä korkeammin. Meidän on löydettävä ratkaisuja erityisesti työikäisten osaamistason nostoon ilman pitkiä poissaoloja työstä, STTK:n johtaja Taina Vallander painottaa. STTK esittää, että työvaltaisia opiskelumuotoja laajennettaisiin korkeakoulutukseen. - Ammatillisessa koulutuksessa oppisopimuskoulutus on ollut hyvä tapa tuottaa uutta osaamista työnantajien tarpeisiin. Se on palvellut erityisesti aikuisten mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen. Osana hallituksen kä

Paikallisen sopimisen eteneminen käytännössä edellyttää yt-lain uudistuksen onnistumista14.2.2020 11:11:01 EETTiedote

STTK suhtautuu myönteisesti työ- ja virkaehtosopimusten kautta etenevään paikalliseen sopimiseen. Käytännössä paikallinen sopiminen ei onnistu eikä etene, jos työpaikkatason yhteistoiminta ontuu. - Erityinen haaste työpaikkatason yhteistoiminnassa on tiedonsaanti, joka ajoittuu usein aivan liian myöhään ja on suppeaa sekä valikoivaa. Jos tiedonkulku ei ole automaattista ja henkilöstön edustaja ei saa kaikkia asiaan vaikuttavia tietoja, sokkona on vaikea sopia, johtaja Katarina Murto tiivistää. Toinen keskeinen ongelma on henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien puute - käytännössä laaja oikeus osallistua ja vaikuttaa yritystä ja henkilöstöä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. - Yhteistoimintalain uudistamista koskeva hallitusohjelmakirjaus antaa erittäin hyvät lähtökohdat toteuttaa rohkea rakenteellinen ja sisällöllinen kokonaisuudistus. Tärkeää olisi päästä eroon nykylain irtisanomisleimasta ja siirtää lain painopistettä ennakoivaan ja jatkuvaan yhteistoimintaan, työhyvinv

STTK kiukustunut samapalkkaisuusohjelman viivyttelyyn13.2.2020 14:44:25 EETTiedote

STTK pitää palkkatasa-arvon edistämistä yhtenä keskeisimmistä työelämän kehittämistä koskevista tavoitteista. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka, mutta palkkaero on kuitenkin yhä noin 16 prosenttia. Pelkällä segregaation purkua edistävillä toimilla asia ei korjaannu. Hallitusohjelmassa on selvästi todettu, että samapalkkaisuusohjelman tulee olla aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi. - Siksi tarvitaan segregaatiota nopeampia ratkaisuja, kuten palkka-avoimuuden lisäämistä, palkkatietämyksen parantamista, palkkakartoitusten parantamista, samanarvoisen työn kriteerien arviointia ja selkeää numeraalista tavoitetta samapalkkaisuusohjelmaan. Palkkatasa-arvon edistämisessä ei ole edistytty viimeisten vuosien eikä vuosikymmenten aikana juurikaan. Tämä on häpeällistä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Kolmikantaisessa työryhmässä on yritetty koko syksyn ajan löytää yhteisymmärrys työnantajien kesken samapalkkaisuusohjelman sisällöstä ja toimenpiteistä, joide

STTK:n hallitus: Sopimusyhteiskunnan keskeiset periaatteet palautettava10.2.2020 13:19:58 EETTiedote

STTK:n hallituksen mukaan työmarkkinoiden päänavaajasopimuksen jälkeen näytti selvältä, että kilpailukykysopimuksessa sovitulle työajan pidennykselle ei ollut enää perusteita muillakaan aloilla. - Kikystä irtoaminen on palkansaajapuolelle myös oikeudenmukaisuuskysymys. Työnantajien näkemys on ollut toinen ja kiky-tunnit ovat saaneet työnantajien puolella kohtuuttoman merkityksen. On syntynyt vaikutelma, että työnantajat taistelevat tällä kierroksella jostain aivan muusta kuin työn hinnasta ja kiky-tunneista. Tämä on viivyttänyt kierrosta, aiheuttanut työtaisteluita ja niiden uhkia, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:n hallitus on tyytyväinen, että työmarkkinoilla sopimuksia on vähitellen alkanut syntyä ja työtaistelut sekä niiden uhat toivottavasti nopeasti vähenevät. Myös julkisen sektorin neuvotteluissa on vähitellen päästy liikkeelle. - Julkisen sektorin houkuttelevuus työnantajana on tulevaisuudessa vaakalaudalla. Jotta väestöennusteen varjossa hyviä työntekijöitä riittäisi my

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme