STTK ry.

STTK ja Arene: Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä opiskelijoita

Jaa

Määrätietoinen kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoiminen korkeakouluihin on pitkällä tähtäimellä vastaus Suomen osaajapulaan, STTK ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene arvioivat.

- Työelämässä tapahtuvat muutokset lisäävät korkeakoulutetun työvoiman tarvetta. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä vähenee. Tarvitsemme laajan kansainvälisen rekrytoinnin ohjelman, jonka tavoitteena on lisätä ulkomaisten opiskelijoiden hakeutumista ja työllistymistä Suomeen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Hallitus on laajentanut kansainvälisen rekrytoinnin Talent Boost -ohjelmaa opiskelijoihin ja osallistanut korkeakouluja sekä ammatillisia oppilaitoksia sen kehittämistyöhön. Ohjelman tavoitteena on luoda käytäntöjä kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemiseen ja edistää heidän pääsyään työmarkkinoille. Nykyisin noin 5 000 ulkomaan kansalaista suorittaa vuosittain Suomessa korkeakoulututkinnon. STTK:n ja Arenen mielestä määrä pitäisi nelinkertaistaa, ja valmistuneista valtaosa tulisi saada työllistymään Suomeen.

- Suomi on kansainvälisille opiskelijoille houkutteleva kohdemaa laadukkaan koulutuksen vuoksi. Lisäksi ammattikorkeakouluista valmistuneista ulkomaalaisista suurin osa työllistyy Suomeen. Ammattikorkeakoulujen on määrätietoisesti lisättävä kansainvälisten opiskelijoiden määrää vastauksena pahenevaan osaajapulaan, Arenen puheenjohtaja, rehtori Mervi Vidgrén linjaa.

Tuore työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019 kertoo, että työskentely opintojen aikana ja sosiaaliset verkostot lisäävät ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden todennäköisyyttä jäädä Suomeen. Maahan jääneiden korkeasti koulutettujen ansiotaso ja työllistyminen jäävät vielä jälkeen suomalaistaustaisista. Lisäksi suomalaistaustaisiin verrattuna maahanmuuttajat joutuvat lähettämään monin verroin enemmän työhakemuksia saadakseen työhaastattelukutsun.

- Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat yhteiskunnan investointi, joka maksaa opiskelijan työllistyessä itsensä takaisin. Jos työllistymispolku katkeaa ja opiskelija suuntaa valmistuttuaan ulkomaille, investointi valuu Suomen kannalta hukkaan. Korkeakoulut voivat tukea opiskelijoiden työllistymistä jo opintojen aikana tarjoamalla tehostettuja työelämäpalveluita ja lisäämällä ulkomaisille opiskelijoille tarkoitettujen harjoittelupaikkojen tarjontaa, Antti Palola korostaa.

STTK ja Arene muistuttavat, että koulutuksen järjestäjät tarvitsevat malleja kansainvälistymiseen ja myös yritykset, organisaatiot ja työyhteisöt kaipaavat tukea.

- Valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä tukevat kaikki kontaktit työnantajiin, ja myös harjoittelujaksot ja kesätyöt. Yritykset ja muut työnantajat on otettava koulutukseen kumppaneiksi ja mentoreiksi alusta alkaen, Mervi Vidgrén painottaa.


Lisätietoja:
puheenjohtaja Antti Palola, STTK, puhelin 040 509 6030
puheenjohtaja Mervi Vidgrén, Arene ry, puhelin 044 785 5001

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK: Tasa-arvo-ohjelman toimenpiteissä edettävä määrätietoisesti kohti tuloksia26.6.2020 08:27:30 EESTTiedote

STTK kiittää hallitusta 25.6. julkistetusta laaja-alaisesta tasa-arvo-ohjelmasta, jossa on esitetty lukuisia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Nyt on korkea aika edetä ohjelman konkreettisissa toimenpide-ehdotuksissa kohti tuloksia. - On tärkeää, että koronakriisin vuoksi ei enempää hidasteta eikä pysäytetä tasa-arvon kannalta keskeisiä uudistuksia. Erityisesti työelämän ja perheiden tasa-arvoa edistävien toimien osalta on edettävä ripeästi, jotta tasa-arvoa voidaan tosiasiassa vielä tällä hallituskaudella edistää yhteiskunnassa ja työelämässä, johtaja Katarina Murto korostaa. Perusteettomista palkkaeroista on vihdoin päästävä eroon. - Palkkaepätasa-arvo on ollut pitkään työelämän vitsaus. STTK on aiemmin esittänyt, että palkka-avoimuutta on edistettävä lainsäädännöllä. Henkilöstön edustajalla on oltava oikeus saada koko henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot eri palkanosineen. Vain tiedonsaantia lisäämällä on mahdollisuus käytännössä puuttua riittävällä ta

STTK: Oppivelvollisuuden pidentäminen parantaa nuorten työllistymistä16.6.2020 12:26:28 EESTTiedote

Oppivelvollisuutta ollaan hallitusohjelman mukaisesti pidentämässä 18 ikävuoteen. Osana kokonaisuutta toisen asteen koulutuksesta tulisi maksutonta. Uudistuksen tavoite on nostaa osaamistasoa, parantaa koulutuksellista tasa-arvoa, kaventaa eroja oppimistuloksissa ja saada vähintään toisen asteen tutkinto kaikille. Toteutuessaan uudistus veisi eteenpäin hallituksen tavoitetta saada jokaiselle perusasteen päättävälle vähintään toisen asteen tutkinto. Vaikka Suomessa on jo maksuton opetus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa, opiskelijat joutuvat itse kustantamaan oppimateriaalit ja työvälineet kuten tietokoneet, oppikirjat ja työasut. Selvitysten mukaan kustannukset ovat vähintään useita satoja, jopa tuhansia euroja. - Esityksen mukaan toisen asteen koulutus olisi maksutonta sen kalenterivuoden loppuun, jolloin henkilö täyttää 20 vuotta. Perheen varallisuuden ei pidä vaikuttaa yhdenkään nuoren koulutusvalintoihin. Maksuton toisen asteen koulutus on tärkeä osa oppivelvo

STTK: Ilmastonmuutosta torjuttava oikeudenmukaisilla toimilla11.6.2020 09:30:00 EESTTiedote

Yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen on suomalaisten kuntapäättäjien mielestä suurin ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä huoli (53% vastaajista). Tämä käy ilmi tänään julkaistusta kuntapäättäjien ilmastokäsityksiä ja -tietoutta selvittäneestä Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -kyselytutkimuksesta. STTK on tutkimuksen hankekonsortion jäsen. Kuntapäättäjien käsityksissä painottuu ilmastonmuutosta torjuviin toimiin liittyvä pelko kustannusten epätasa-arvoisesta jakautumisesta eri väestöryhmien (41%) ja alueiden (35%) välillä. - Pelko toimien epäoikeudenmukaisuudesta ja epäluulo niiden vaikuttavuudesta jarruttaa kuntapäättäjien halukkuutta tarttua toimeen. Tämä huoli on otettava vakavasti, jos haluamme, että Suomi todella on hiilineutraali vuonna 2035, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Palolan mielestä julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ei huomioi riittävästi muutoksen vaikutuksia ihmisiin. Yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen

STTK:lta palvelu työelämän muutosten seurantaan9.6.2020 11:43:38 EESTTiedote

STTK on julkaissut palvelun, jolla hahmotetaan suomalaisen työelämän ja työllisyyden pidemmän ajan muutoksia. Palvelu perustuu pääosin Tilastokeskuksen useiden vuosien ajalta kertyneeseen julkiseen tietoon, jonka pohjalta aineisto esitetään infografiikan muodossa. Palvelun eri osiot kuvaavat työllisyyden, korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän, osa- ja määräaikaisten työsuhteiden, 25–44-vuotiaiden alueellisen sijoittumisen, maahanmuuttajien työllisyyden ja vanhempainpäivärahojen saajien kehitystä. - Haluamme kuvata työllisyyden ja työelämän muutoksia tavalla, joka auttaa hahmottamaan suurempia kehityskulkuja ja vertaamaan esimerkiksi eri vuosia tai maakuntia toisiinsa. Visualisointi auttaa hahmottamaan muutoksia – tai joissakin tapauksissa sen puutetta – paremmin kuin pelkät luvut. Työelämän muutos ei tulevaisuudessakaan pysähdy, ja siksi päivittämme palvelun tietoja jatkuvasti, viestintäasiantuntija Jaakko Haikonen kertoo. - Joillakin osa-alueilla kuten esimerkiksi naisten koulutu

STTK:n hallitus: Suomen työmarkkina- ja sopimusjärjestelmän kurjistamista turha haikailla8.6.2020 13:16:13 EESTTiedote

STTK:n hallitus on erittäin huolissaan näkemyksistä, joissa on kaikuja 1990-luvun kaltaisesta palkansaajien kurjistamisesta ja ay-liikkeen roolin heikentämisestä. - Korona-exitin varjolla esitetään pontevasti toimenpiteitä, joilla ei ole tekemistä kriisistä selviämisen kanssa. Elinkeinoelämän kellokkaat vaativat paikallisen sopimisen vapautta ja työnantajien direktio-oikeuden laajentamista. Vaaditaan työvoimakustannusten alentamista ja rakenteellisten jäykkyyksien purkamista. Halu taas kerran heikentää työttömyysturvaa ja työehtoja sekä nostaa eläkeikää verhotaan järjestelmien uudistamiseksi, puheenjohtaja Antti Palola kuvaa. STTK laittaa ehdottoman pisteen työreformin tyyppisille kurjistamishaikailuille. Varsinkin, kun järjestelmien purkamista vaativat eniten ne, jotka eivät työmarkkinapöydissä edes istu. - Edunvalvonnan kulmakivet nyt ja tulevaisuudessa ovat Suomessa yleissitovuus sekä työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuva järjestelmä luottamusmiehineen. Työelämää pitää voida kehitt

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme