Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Miesten syrjäytymistä torjuttava koulutuksen uudistamisella

Jaa

Tänään alkaa kolmastoista Miesten Viikko, joka päättyy sunnuntaina vietettävään isänpäivään. Yksi STTK:n toiminnan kivijaloista on tasa-arvon edistäminen ja myös miehet kohtaavat tasa-arvoon liittyviä ongelmia.

- Tasa-arvoon liittyviä ongelmia esiintyy koulutuksen, työn ja perhe-elämän piirissä. Esimerkiksi joka viides 20-29 –vuotias mies on suorittanut pelkän peruskoulun. Joka viides 20-24 –vuotias mies ei ole missään koulutuksessa tai työssä. Pohja tulevaisuudelle luodaan nuorena, ja pelkän perusasteen koulutuksen käyminen kasvattaa syrjäytymisriskiä, STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen toteaa.

Syrjäytymisriskin pienentämiseksi STTK on esittänyt oppivelvollisuusiän nostamista.
- Se lisäisi koulutuksen kustannuksia, mutta maksaisi itsensä takaisin syrjäytymisen vähenemisenä, työllisyysasteen nousemisena ja korkeampana osaamistasona. Oppivelvollisuusiän nostamisen ehkäisisi erityisesti poikien syrjäytymistä, mutta auttaisi toki myös syrjäytymisvaarassa olevia tyttöjä. Tavoitteena on lisäksi oltava vähintään toisen asteen tutkinto jokaiselle ikäluokalle.

Työn murros näkyy Suomessa muun muassa sellaisten työpaikkojen häviämisenä, joihin riittää pelkkä perusasteen koulutus. Miesten työpaikkojen kannalta merkittävää on ollut teollisuuden työpaikkojen häviäminen.
- Osaamisvaatimukset kasvavat kaikkialla työelämässä. Pelkkä peruskoulu ei anna tarvittavia eväitä työllistymiseen ja työelämään, Nousiainen korostaa.

Koulutuksen tasa-arvo ei ole enää itsestään selvyys. Osaamiserot kasvavat peruskoulussa poikien ja tyttöjen välillä.
- Lähes joka viides poika jää PISA-tutkimusten mukaan heikoimmalle lukutaidon tasolle tai sen alle. Erot suomalaislasten ja maahanmuuttajataustaisten lasten osaamisessa ovat myös hälyttävän suuria. Työtä perusopetuksen uudistamiseksi on jatkettava.

Oppivelvollisuusiän nostaminen ei yksin ratkaise syrjäytymisen ongelmaa.
- Tarvitaan toimia, joilla tuetaan esimerkiksi opintojen loppuun saattamista toisella asteella erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Korkeampi koulutus tuottaa yksilölle suuremmat ansiot ja sitä kautta yhteiskunnalle enemmän verotuloja. Korkeampi koulutus kantaa myös paremmin työelämän rakennemuutosten yli ja suojaa työttömyydeltä, Nousiainen toteaa.

STTK odottaa käynnissä olevalta perhevapaiden uudistamistyöltä paljon.
- Perhevapaauudistus on erittäin tärkeä keino edistää yhtä lailla miesten kuin naistenkin tasavertaista asemaa perheissä ja työelämässä.

STTK on aiemmin tänä vuonna julkaissut pamfletin Miehen tasa-arvo, johon on koottu aiheeseen liittyviä eri kirjoittajien näkökulmia. Se löytyy osoitteesta: https://www.sttk.fi/files/miehen-tasa-arvo/

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja STTK:ssa: asiantuntija Riina Nousiainen, puhelin 050 310 6056

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK tyrmää aktiivimallit ja vaatii hallitusta lisäämään työvoimapalveluiden resursseja15.1.2018 14:15Tiedote

STTK:n hallitus kävi tänään perusteellisen ja kriittisen keskustelun vuoden alusta voimaan tulleesta aktiivimallista eikä tue sitä. - Aktiivimalli kohtelee erittäin epäoikeudenmukaisesti eri puolilla maata ja erilaisissa perhetilanteissa olevia työttömiä. Malli on epäonnistunut eikä STTK hyväksy sitä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK vaatii, että hallituksen on otettava aivan uusi ote työttömille tarkoitettujen työvoimapalvelujen tarjoamiseen. - Kun työttömille asetetaan erilaisia – osin mahdottomia – velvoitteita hakea työtä, hallituksen on sitouduttava merkittävästi vahvistamaan työvoimapalveluita, luomaan kunnissa uusia työpaikkoja ja tarjoamaan työttömille uuteen työhön johtavaa työvoimakoulutusta, Palola esittää. Hallituksen on kerrottu valmistelevan jo uusia aktivointitoimenpiteitä, niin sanottua aktiivimalli kakkosta. - Mallista julkisuuteen tulleiden tietojen perustella se saa STTK:lta täystyrmäyksen. Aktiivimallia koskeva laki tuli voimaan kaikkien työmarkkinajärjestöje

STTK suhtautuu kriittisesti aktiivimalliin20.12.2017 15:03Tiedote

STTK on ollut mukana valtiosihteeri Martti Hetemäen kymmenen kohdan listan valmistelussa, jonka pohjalta on valmisteltu työttömyysturvan aktiivimalli. STTK suhtautui alun perin avoimesti aktiivimallin valmisteluun. - Tarkastelimme Hetemäen kymmenen kohdan listaa kuitenkin kokonaisuutena ja edellytimme tasapainoista kokonaisuutta. STTK asetti aktiivimallin ehdoksi sen, että nollatuntisopimusten työajan vakiintuminen ja työttömyysturvalla opiskelu olisivat edistyneet toivotulla tavalla. Näin ei kuitenkaan käynyt, johtaja Katarina Murto korostaa. Lopputulos ei ollut kokonaisuutena tasapainoinen ja tämän vuoksi eilen maan hallituksen hyväksymää aktiivimallia STTK ei hyväksy. - Malli heikentää työttömyysetuuden tasoa 65 maksupäivän jälkeen heillä, joilla edellytetty aktiivisuusvelvoite ei täyty. Se taas heikentäisi työttömän ennestään heikentynyttä taloudellista tilannetta. Ongelmana on myös tasaveroisten palveluiden saatavuus sekä työllistymismahdollisuudet eri alueilla Suomessa. STTK pitä

STTK: Sote-uudistuksen henkilöstöriskeihin ei ole varauduttu15.12.2017 11:20Tiedote

STTK on osittain tyytyväinen ehdotuksiin, joita nyt lausuntokierroksella ollut uudistettu sote-valinnanvapausmalli sisältää. - Yhtiöittämisvelvoitteen poistaminen on hyvä asia. Tosin nyt ehdotettu laaja asiakassetelimalli johtaisi osin samoihin vaikeuksiin kuin perustuslakiin törmännyt yhtiöittämispakko: palvelukokonaisuudet pirstoutuvat, säästötavoitteet karkaavat eikä integraation hyötyjä saada käyttöön, STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi arvioi. Päätökset asiakassetelin laajuudesta ja kohdentamisesta on jätettävä maakunnille. Näin varmistetaan, että nyt toimivat erikoissairaanhoidon osiot eivät jatkossakaan vaarannu. Jättimäinen sote-uudistus tuo mukanaan henkilöstöriskejä, joihin ei toistaiseksi ole löydetty riittäviä ratkaisuja. - Henkilöstöä uhkaa työsuhteiden pirstoutuminen ja työehtojen heikentyminen. Oireellista on, että laajassa valinnanvapauslausunnon kyselylomakkeessa ei ole ainoatakaan kohtaa henkilöstövaikutuksista, Työläjärvi toteaa. Ki

STTK: Oppisopimuksella edistettävä nuorten työllistymistä, ei heikennettävä työntekijöiden suojaa14.12.2017 14:51Tiedote

Hallitus on antanut oppisopimuspaikkojen syntymistä koskevan esityksen eduskunnalle. STTK pitää tärkeänä, että erityisesti nuorten työllistymisen edistämiseksi oppisopimusmahdollisuuksia lisätään. - Koska oppisopimuksen käytön edistäminen on ennen kaikkea koulutuspoliittinen kysymys, ratkaisukeinoja ei pitäisi hakea työntekijän suojan heikentämisen kautta, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.

STTK:n hallitus valitsi varapuheenjohtajat ja päätti puheenjohtajan työsuhteen ehdot13.12.2017 13:13Tiedote

STTK:n hallituksen järjestäytymiskokous valitsi varapuheenjohtajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin Millariikka Rytkönen (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer) ja Maija Pihlajamäki (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty). Hallitus päätti puheenjohtaja Antti Palolan työsuhteen ehdoista. Palkka on 15 000 euroa kuukaudessa. Puheenjohtajalla on puhelin- ja autoetu. Hänellä ei ole lisäeläkettä ja eläkeikä on voimassa olevien eläkelakien mukainen. Lisätietoja: puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

STTK:n kysely: Suomalaiset eivät lämpene matalapalkkatyölle13.12.2017 10:00Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi 13.12 klo 10.00. STTK:n teettämän kyselyn perusteella suomalaiset eivät kannata matalapalkkatyön lisäämistä. 79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että työttömien ei tulisi ottaa vastaan kokoaikatyötä alle työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkkatason. 75 prosenttia vastaajista ei myöskään itse ole valmis työskentelemään alle vähimmäispalkkatason. Tiedot ilmenevät Aula Researchin tekemästä kyselystä. STTK:n tänään järjestämässä keskustelutilaisuudessa teemana on matalapalkkatyö. - Työelämän muutos on kovaa ja se haastaa palkansaajaliikkeen edunvalvonnan. Suurimpia muutosvoimia tällä hetkellä ovat digitalisaatio ja tekoäly, jotka samanaikaisesti hävittävät perinteisiä ja luovat aivan uudenlaisia työpaikkoja. Työtehtävät, työn tekemisen tavat ja kokonaiset ammatit muuttuvat vauhdilla, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. Muutos ei aina ole myönteistä, mistä kertoo matalapalkkatyön lipuminen osaksi suomalaista työelämää. - STTK ei kannata matalapalkkat

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme