Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Nuoret tarvitsevat työelämään siirtymistä tukevaa ohjausta

Jaa

STTK on huolissaan nuorten ja opiskelijoiden valmiuksista siirtyä työelämään. Taustalla on järjestön teettämä selvitys nuorten näkemyksistä koulutuksen ja opiskelujen aikana saadusta opintojen ohjauksesta ja tuesta työelämään siirryttäessä.

Vastanneista 41 prosenttia arvioi, että ohjaus tuki heikosti tai ei tukenut lainkaan heitä työelämään siirtymisessä. Parhaiten ohjaus on auttanut työelämään siirtymistä ammattikorkeakoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, joissa työelämäyhteistyöllä on vahvat perinteet. Yliopistoissa opiskelevista tai niistä valmistuneista lähes puolet arvioi, että ohjaus tuki heikosti tai ei lainkaan työelämään siirtymistä. Kyselyyn vastanneet kokevat ohjauksen auttaneen heitä erityisesti opinnoissa etenemisessä. 

Nuorista 43 prosenttia koki, että ohjaus ei tukenut tai tuki vain heikosti ammatin tai uran valinnassa. Ammatin tai uran valinnassa ohjaus oli tukenut heikoimmin lukiolaisia tai ylioppilaaksi valmistuneita ja pelkän peruskoulun käyneitä. Vähäisimmäksi ohjauksen merkityksen arvioivat pelkän peruskoulun käyneet.

STTK korostaa, että opiskelupaikan valinta on monelle nuorelle usein merkittävin omaan tulevaisuuteen vaikuttava valinta. Siksi nuoret tarvitsevat monipuolisesti tietoa eri ammateista ja niihin johtavista koulutuspoluista.

- Monipuolinen tieto nopeuttaa siirtymiä koulutusasteelta toiselle, auttaa perusteltujen koulutusvalintojen tekemistä ja vähentää turhaa keskeyttämistä. Nuorten perinteiset koulutusalavalinnat ovat myös osasyy työelämän segregaatioon eli ammattien sukupuolittuneisuuteen. Hyvällä ohjauksella nuoret voivat tehdä rohkeita ja vähemmän perinteisiä valintoja, puheenjohtaja Antti Palola korostaa.

Nuorille tehdyn selvityksen lisäksi STTK kysyi ammattikorkeakouluilta, millaista työelämään siirtymistä tukevaa ohjausta niissä järjestetään. Vastauksista kävi ilmi, että parhaimmillaan uraohjaus on kiinteä osa opintoja. Ohjauksen tavoitteena on muun muassa tukea osaamisen tunnistamista, hioa työnhaun ja verkostoitumisen taitoja ja lisätä yritystuntemusta. Esimerkkeinä mainittiin opettajatuutoritoiminta, ura- ja rekrytointitapahtumat, yritysvierailut, verkkoon kootut ohjauspalvelut ja alumniyhteistyö.

Aula Research toteutti selvityksen 9.2.‒1.3.2018 sähköisenä kyselynä ja siihen vastasi 1036 18‒29 -vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista.

STTK, Ammattiliitto Pro, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Palkansaajajärjestö Pardia, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA, Tehy ja Toimihenkilöliitto Erto ovat mukana AMK-päivillä 16.–17.5., jotka järjestetään tänä vuonna Satakunnan ammattikorkeakoulussa Porissa. AMK-päivät kokoaa vuosittain yhteen satoja ammattikorkeakoulujen edustajia. Tänä vuonna päivien teemana on Future Learning.

********

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 16 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n kysely: Suomalaiset haluavat päivittää osaamistaan8.10.2018 06:30Tiedote

Suomalaiset kokevat tarvetta lisäkoulutukselle ja ovat halukkaita päivittämään osaamistaan. STTK:n elokuussa tekemään kyselyyn vastasi yli 2000 työikäistä suomalaista, joista 87 prosenttia oli halukas kehittämään osaamistaan. Vain 2 prosenttia vastaajista ei ollut lainkaan valmis osaamisen kehittämiseen. Peräti 56 prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi lähitulevaisuudessa. 53 prosenttia harkitsee kouluttautumista toiselle alalle. - Suomalaiset tunnistavat työelämän muutoksen ja ovat halukkaita kehittymään sen mukana. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä paremmin osaamistarpeet tunnistetaan. Ehkä ymmärrys digitalisten valmiuksien päivitystarpeista on heillä suurempaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi. Palolan mukaan aikuisten osaamistarpeet ovat jääneet viime hallituskausien aikana tehdyissä koulutusuudistuksissa unholaan. Koulutukseen tehdyt rahoitusleikkaukset ovat kurittaneet aikuisten osaamisen päivit

STTK ei hyväksy korjailtua hallituksen esitystä irtisanomisen helpottamiseksi2.10.2018 10:44Tiedote

Tiedote Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt muutoksia esitykseen, jolla alun perin on ollut tarkoitus heikentää irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. STTK on jo aiemmin todennut, että järjestö ei hyväksy minkäänlaisia työsopimuslain muutoksia, joilla työntekijät asetetaan irtisanomisperusteiden osalta eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, minkä kokoisessa yrityksessä he työskentelevät. - Tänään julkistettu ministeriön esitys ei tätä näkemystä muuta. Irtisanomisen helpottamisen rajan muuttaminen sen paremmin kuin työttömyysturvan karenssin lieventäminen eivät poista tosiasiaa, että esitys kohtelisi työntekijöitä edelleen eriarvoisesti, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Työmarkkinoille ei pidä luoda kahta raidetta sen suhteen, millä perusteilla työntekijöitä voidaan henkilöön liittyvin syin irtisanoa. - Se ei olisi yrityksen eikä työntekijän etu. Mitkään vaikutusarviot eivät myöskään puolla hallituksen esitystä, sillä asiantuntijoiden näkemyksen perusteella ei syntyisi lisää

STTK: Työehtosopimukset ja yleissitovuus turvaavat vähimmäisehdot ja ansiokehityksen26.9.2018 10:32Tiedote

Sopimusjärjestelmään kohdistuva kritiikki työmarkkinajärjestöjen ulkopuolisilta tahoilta osoittaa valitettavan usein ymmärtämättömyyttä järjestelmää ja piittaamattomuutta työntekijöiden vähimmäisturvaa kohtaan, STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi. STTK on selvittänyt näkemyksiä siihen, että palkoista neuvoteltaisiin jatkossa enemmän paikallisella tasolla vain työntekijän ja työantajan välillä. 23 prosenttia vastaajista ei usko saavansa palkankorotusta tällöin lainkaan. Kymmenen prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimuksia matalammat korotukset. Vain 19 prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimusten kanssa yhtä suuret palkankorotukset. 19 prosenttia ei osannut vastata. - Ansiokehityksen, tuloerojen hillitsemisen ja palkkojen polkemisen estämisen kannalta työehtosopimuksilla ja yleissitovuudella on tärkeä merkitys työelämässä, yhteiskunnallisena arvona ja palkansaajien vähimmäisehtojen turvaajana. Ne takaavat sopimusten piirissä oleville työntekijöille vähimmäisehdot riippumatta siitä,

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme