STTK ry.

STTK: Paikallisen sopimisen lisääntyminen edellyttää yt-lain uudistamista ja työsuhdeturvan parantamista

Jaa

STTK pitää erittäin myönteisenä yhteistoimintalain uudistamisen kirjaamista hallitusohjelmaan. Ohjelmassa todetaan, että ”yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi”.

- Hallitusohjelman lähtökohta on tärkeä. Nykyinen yt-laki ei toimi, se ei kannusta eikä velvoita jatkuvaan vuoropuheluun, mitkä ovat toimivan yhteistoiminnan edellytyksiä. Nykylaki on käytännössä painottunut irtisanomistilanteisiin, mikä on rapauttanut muun työpaikan toiminnan kehittämisen sekä henkilöstön kehittämisen merkityksen ja toimivuuden. Nykylaki tulisi jakaa kahteen osaan: vähentämismenettelyistä tulisi säätää omassa laissaan ja työpaikan toiminnan sekä henkilöstön kehittämisestä omassaan. Siten voidaan varmistaa, että yt-lain uudistaminen ei jää torsoksi ja että nykylain irtisanomisleima ei ohjaa yhteistoimintaa jatkossakin, johtaja Katarina Murto korostaa.

Paikallisen sopimisen lisääntyminen käytännössä edellyttää myös yt-lain sisällöllistä uudistamista kokonaisvaltaisesti niin, että työtekijöiden tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet työpaikan toiminnan, henkilöstön kehittämisen ja muutostilanteiden osalta aidosti paranevat.

- Paikallisen sopimisen eteneminen työ- ja virkaehtosopimusten kautta vaatii yhteistoimintalain riittävän rohkeaa uudistamista, jotta työntekijöiden asema ja erityisesti tiedonsaanti sekä vaikutusmahdollisuudet vahvistuvat. Kaikki asiaan vaikuttavat tiedot tulisi antaa henkilöstön edustajille automaattisesti. Etenkin taloudelliset tiedot tulisi käydä ymmärrettävästi läpi yhdessä henkilöstön kanssa ennen neuvottelujen aloittamista. Henkilöstön edustajille tulisi myös taata muun muassa oikeus saada nykyistä yksilöidymmät palkkatiedot. Teknologian kehitys tulisi ottaa vahvemmin huomioon säännöllisessä yhteistoiminnassa, Murto esittää.

Muutostilanteiden ja vähentämisneuvottelujen osalta työntekijöiden asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia on parannettava. Tämä on työntekijöiden oikeusturvan ja myös työllisyyden kannalta tärkeää.

- Kollektiivinen irtisanominen on Suomessa erittäin helppoa. Työnantajan tulisi tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa nykyistä täsmällisemmin selvittää ja perustella irtisanomisen vaihtoehdot, miten työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi sekä täsmällisemmät kriteerit sille, miten irtisanottavat valitaan. Työnantajan tulisi myös ennen vähentämisneuvottelujen päättymistä yksilöidysti perustella, jos se ei hyväksy henkilöstön edustajan esittämiä vaihtoehtoisia ratkaisuja työvoiman vähentämiselle.

Toimiva yhteistoiminta on yritysten ja työntekijöiden etu. Parhaimmillaan se lisää tuottavuutta ja myös paikallista sopimista käytännössä. Yhteistoiminta ei kuitenkaan etene, ellei työntekijöiden asemaa vahvisteta.

- Hallitusohjelman kirjaukset yt-lain uudistamisesta antavat erinomaiset lähtökohdat uudistukselle, ja tämän tulee myös näkyä uudistettavan lain lopputuloksessa, Katarina Murto toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Työnantajien asenne rapauttaa luottamusta koko sopimusjärjestelmään13.1.2020 13:59:36 EETTiedote

STTK:n hallitus keskusteli vuoden ensimmäisessä kokouksessa ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Päänavaus on työmarkkinapöydässä tehty, mutta muilta osin neuvottelut näyttävät olevan pahasti jumissa. Syntyy vaikutelma, että työnantajapuolella ovat nuotit hukassa. - Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) luopui itse keskitetyistä sopimuksista eikä vientimallista ole sovittu. Neuvottelut ovat nyt toimialakohtaisia ja jokainen liitto asettaa tavoitteensa omista lähtökohdistaan. Päänavaus on tärkeä, mutta se ei sido muita aloja. Tämä tuntuu työnantajilta unohtuneen, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Koska keskusjärjestöt eivät enää istu neuvottelupöydissä, STTK:n hallitus toivoo liitoille työrauhaa. - Palkankorotusten ohella työnantajien puolella eniten kiivailua tuntuu aiheuttavan kilpailukykysopimuksessa eri tavoin sovittu vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla. Missään ei silti ole sovittu, että kiky-tunnit olisivat voimassa ”maailman tappiin”. Neuvotteluissa ovat kaikki sopimuksen osat

Palkansaajajärjestöt YK:n ilmastokokouksesta: Hiilimarkkinoiden säännöt jäivät laihoiksi ja ihmisoikeudet unohtuivat16.12.2019 08:34:12 EETTiedote

YK:n tavoitteena on Pariisin sopimuksen mukaisesti rajoittaa ilmaston lämpeneminen ja pyrkiä kohti 1,5 asteen tavoitetta. Viime vuonna työlle saatiin Katowicen ilmastokokouksessa yhteiset pelisäännöt, mutta tärkeät hiilimarkkinoiden säännöt siirrettiin sovittaviksi Chilen puheenjohtajuudella Madridissa. Valitettavasti maiden kunnianhimo on edelleen heikentynyt, eikä tärkeimmästä eli markkinamekanismisäännöistä saatu sopua. ”Ilmastonmuutoksen uhkiin suhtautuminen oli suuri pettymys, sillä työntekijöille oikeudenmukainen siirtymä ja ihmisoikeudet jäivät hyvin heikoille maininnoille. Maailman johtajat eivät kyenneet ottamaan vastuutaan tulevaisuudesta”, harmittelee Somen palkansaajajärjestöjä ilmastokokouksessa edustanut STTK:n työelämän ja innovaatioiden asiantuntija Leila Kurki. Neuvottelujen loppuasiakirjassa mainitaan tavoitteiden ja sovittujen päästötoimien välinen kuilu, päästöjen vähentämisen tarve ja maiden rahoitussuunnitelmiin sekä kansallisten energia- ja ilmastostrategioiden t

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Työmarkkinoiden neuvottelukulttuuri ei toimi, sovittelijainstituutiota uudistettava12.12.2019 10:28:10 EETTiedote

Tiedote Työmarkkinoilla vastakkainasettelu on koventunut. - Keskusjärjestöt eivät enää neuvottele palkoista ja työsuhteen ehdoista. Jokainen liitto asettaa itse omat tavoitteensa ja määrittää keinot niiden saavuttamiseksi. Tämä tuntuu tulleen työnantajille yllätyksenä. Syksyn työtaistelu-uhat, epäonnistuneet sovittelut ja lakot viestivät siitä, että uusi neuvottelukulttuuri ei todellakaan toimi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi järjestön edustajiston kokouksessa tänään Helsingissä. Palola esittää, että työmarkkinakierroksen jälkeen työmarkkinaosapuolet tarkastelisivat nykyisen sovittelujärjestelmän toimivuutta ja mahdollisia uudistamistarpeita. - Nyt valtakunnansovittelijan instituutio keskittyy yhteen henkilöön. Ruotsissa käytössä on ns. medlingsinstitutet, johon kuuluu useita henkilöitä. Vahvasti yhteen henkilöön keskittyvä järjestelmä ei välttämättä Suomen muuttuneissa työmarkkinaoloissa ja vaikeissa neuvotteluissa ole paras mahdollinen. Sopimusshoppailu vastenmielistä Syksy

STTK-Opiskelijat: Yhteistyöllä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja vastuullista markkinataloutta23.11.2019 19:45:52 EETTiedote

STTK-Opiskelijat vaativat Suomen hallitukselta ja työmarkkinatoimijoilta yhteistä keskustelua ilmastopolitiikasta. Hiilineutraalisuuteen pyrkiminen on jokaisen tehtävä ja turhasta vastakkainasettelusta on luovuttava. - Jos haluamme tehdä aitoa ja jokaisen sukupolven huomioivaa politiikkaa, ilmastoasiat ja hiilineutraalisuus on otettava kärkitavoitteiksi. Kuolleella maapallolla ei ole työpaikkoja. Tämän hetken päätökset ilmaston ja ympäristön suhteen näkyvät tulevaisuuden sukupolville konkreettisesti, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen muistuttaa. Vastuulliseen markkinatalouteen sisältyy ajatus yhteiskunnan yhteisvastuusta. STTK-Opiskelijoiden mielestä yhteinen vastuu liittyy kaikkiin suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen tai eriarvoisuuden torjumiseen. - Puolueiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on kyettävä esittämään uskottavia ja kestäviä vaihtoehtoja niin maapallon kuin hyvinvointivaltion säilyttämiseksi. Ilmastonmuu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme