- Hallitusohjelman lähtökohta on tärkeä. Nykyinen yt-laki ei toimi, se ei kannusta eikä velvoita jatkuvaan vuoropuheluun, mitkä ovat toimivan yhteistoiminnan edellytyksiä. Nykylaki on käytännössä painottunut irtisanomistilanteisiin, mikä on rapauttanut muun työpaikan toiminnan kehittämisen sekä henkilöstön kehittämisen merkityksen ja toimivuuden. Nykylaki tulisi jakaa kahteen osaan: vähentämismenettelyistä tulisi säätää omassa laissaan ja työpaikan toiminnan sekä henkilöstön kehittämisestä omassaan. Siten voidaan varmistaa, että yt-lain uudistaminen ei jää torsoksi ja että nykylain irtisanomisleima ei ohjaa yhteistoimintaa jatkossakin, johtaja Katarina Murto korostaa.

Paikallisen sopimisen lisääntyminen käytännössä edellyttää myös yt-lain sisällöllistä uudistamista kokonaisvaltaisesti niin, että työtekijöiden tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet työpaikan toiminnan, henkilöstön kehittämisen ja muutostilanteiden osalta aidosti paranevat.

- Paikallisen sopimisen eteneminen työ- ja virkaehtosopimusten kautta vaatii yhteistoimintalain riittävän rohkeaa uudistamista, jotta työntekijöiden asema ja erityisesti tiedonsaanti sekä vaikutusmahdollisuudet vahvistuvat. Kaikki asiaan vaikuttavat tiedot tulisi antaa henkilöstön edustajille automaattisesti. Etenkin taloudelliset tiedot tulisi käydä ymmärrettävästi läpi yhdessä henkilöstön kanssa ennen neuvottelujen aloittamista. Henkilöstön edustajille tulisi myös taata muun muassa oikeus saada nykyistä yksilöidymmät palkkatiedot. Teknologian kehitys tulisi ottaa vahvemmin huomioon säännöllisessä yhteistoiminnassa, Murto esittää.

Muutostilanteiden ja vähentämisneuvottelujen osalta työntekijöiden asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia on parannettava. Tämä on työntekijöiden oikeusturvan ja myös työllisyyden kannalta tärkeää.

- Kollektiivinen irtisanominen on Suomessa erittäin helppoa. Työnantajan tulisi tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa nykyistä täsmällisemmin selvittää ja perustella irtisanomisen vaihtoehdot, miten työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi sekä täsmällisemmät kriteerit sille, miten irtisanottavat valitaan. Työnantajan tulisi myös ennen vähentämisneuvottelujen päättymistä yksilöidysti perustella, jos se ei hyväksy henkilöstön edustajan esittämiä vaihtoehtoisia ratkaisuja työvoiman vähentämiselle.

Toimiva yhteistoiminta on yritysten ja työntekijöiden etu. Parhaimmillaan se lisää tuottavuutta ja myös paikallista sopimista käytännössä. Yhteistoiminta ei kuitenkaan etene, ellei työntekijöiden asemaa vahvisteta.

- Hallitusohjelman kirjaukset yt-lain uudistamisesta antavat erinomaiset lähtökohdat uudistukselle, ja tämän tulee myös näkyä uudistettavan lain lopputuloksessa, Katarina Murto toteaa.