STTK ry.

STTK: Paikallisen sopimisen lisääntyminen edellyttää yt-lain uudistamista ja työsuhdeturvan parantamista

Jaa

STTK pitää erittäin myönteisenä yhteistoimintalain uudistamisen kirjaamista hallitusohjelmaan. Ohjelmassa todetaan, että ”yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi”.

- Hallitusohjelman lähtökohta on tärkeä. Nykyinen yt-laki ei toimi, se ei kannusta eikä velvoita jatkuvaan vuoropuheluun, mitkä ovat toimivan yhteistoiminnan edellytyksiä. Nykylaki on käytännössä painottunut irtisanomistilanteisiin, mikä on rapauttanut muun työpaikan toiminnan kehittämisen sekä henkilöstön kehittämisen merkityksen ja toimivuuden. Nykylaki tulisi jakaa kahteen osaan: vähentämismenettelyistä tulisi säätää omassa laissaan ja työpaikan toiminnan sekä henkilöstön kehittämisestä omassaan. Siten voidaan varmistaa, että yt-lain uudistaminen ei jää torsoksi ja että nykylain irtisanomisleima ei ohjaa yhteistoimintaa jatkossakin, johtaja Katarina Murto korostaa.

Paikallisen sopimisen lisääntyminen käytännössä edellyttää myös yt-lain sisällöllistä uudistamista kokonaisvaltaisesti niin, että työtekijöiden tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet työpaikan toiminnan, henkilöstön kehittämisen ja muutostilanteiden osalta aidosti paranevat.

- Paikallisen sopimisen eteneminen työ- ja virkaehtosopimusten kautta vaatii yhteistoimintalain riittävän rohkeaa uudistamista, jotta työntekijöiden asema ja erityisesti tiedonsaanti sekä vaikutusmahdollisuudet vahvistuvat. Kaikki asiaan vaikuttavat tiedot tulisi antaa henkilöstön edustajille automaattisesti. Etenkin taloudelliset tiedot tulisi käydä ymmärrettävästi läpi yhdessä henkilöstön kanssa ennen neuvottelujen aloittamista. Henkilöstön edustajille tulisi myös taata muun muassa oikeus saada nykyistä yksilöidymmät palkkatiedot. Teknologian kehitys tulisi ottaa vahvemmin huomioon säännöllisessä yhteistoiminnassa, Murto esittää.

Muutostilanteiden ja vähentämisneuvottelujen osalta työntekijöiden asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia on parannettava. Tämä on työntekijöiden oikeusturvan ja myös työllisyyden kannalta tärkeää.

- Kollektiivinen irtisanominen on Suomessa erittäin helppoa. Työnantajan tulisi tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa nykyistä täsmällisemmin selvittää ja perustella irtisanomisen vaihtoehdot, miten työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi sekä täsmällisemmät kriteerit sille, miten irtisanottavat valitaan. Työnantajan tulisi myös ennen vähentämisneuvottelujen päättymistä yksilöidysti perustella, jos se ei hyväksy henkilöstön edustajan esittämiä vaihtoehtoisia ratkaisuja työvoiman vähentämiselle.

Toimiva yhteistoiminta on yritysten ja työntekijöiden etu. Parhaimmillaan se lisää tuottavuutta ja myös paikallista sopimista käytännössä. Yhteistoiminta ei kuitenkaan etene, ellei työntekijöiden asemaa vahvisteta.

- Hallitusohjelman kirjaukset yt-lain uudistamisesta antavat erinomaiset lähtökohdat uudistukselle, ja tämän tulee myös näkyä uudistettavan lain lopputuloksessa, Katarina Murto toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

Mediakutsu: STTK:n talousseminaari: Ketkä tekevät Suomen tulevaisuuden? Mistä luovumme, jos luovumme lapsista?20.2.2020 08:25:00 EETKutsu

Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua Suomen alhaisen syntyvyyden syistä ja seurauksista. Aika: tiistaina 25.2 klo 13.00 alkaen. Paikka: Helsingin yliopiston tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki. klo 12.30 Iltapäiväkahvit klo 13.00 Seminaarin avaus, Antti Palola (STTK:n puheenjohtaja) klo 13.10 Sisäministeri Maria Ohisalon puheenvuoro klo 13.30 Keskustelut: Syntyvyyden alenemisen taustalla olevat syyt ja mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen. Syntyvyyden alenemisen vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoitukseen. Keskustelemassa: Anna Rotkirch (Väestöliitto), Mikko Kautto (ETK), Elisa Gebhardt (Allianssi) ja Patrizio Lainà (STTK). Tilaisuuden juontajana Sean Ricks. Ilmoittautumiset: jaakko.haikonen@sttk.fi, puh: 0400 273 385

STTK: Osaamistason nosto ulotettava työikäisiin19.2.2020 09:18:17 EETTiedote

OECD:n raportti Continuous Learning in Working Life in Finland nostaa esille tarpeen luoda polkuja osaamistason nostoon erityisesti ammatillisen tutkinnon suorittaneille ja vaille toisen asteen koulutusta jääneille. Osaamispanostukset tulisi nähdä investointina, jolla on pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin, kilpailukykyyn, työllisyyteen ja tuottavuuteen. - Työikäisten osuus väestöstä pienenee ja samaan aikaan työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Haasteisiin ei voida vastata pelkästään kouluttamalla nuoret yhä korkeammin. Meidän on löydettävä ratkaisuja erityisesti työikäisten osaamistason nostoon ilman pitkiä poissaoloja työstä, STTK:n johtaja Taina Vallander painottaa. STTK esittää, että työvaltaisia opiskelumuotoja laajennettaisiin korkeakoulutukseen. - Ammatillisessa koulutuksessa oppisopimuskoulutus on ollut hyvä tapa tuottaa uutta osaamista työnantajien tarpeisiin. Se on palvellut erityisesti aikuisten mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen. Osana hallituksen kä

Paikallisen sopimisen eteneminen käytännössä edellyttää yt-lain uudistuksen onnistumista14.2.2020 11:11:01 EETTiedote

STTK suhtautuu myönteisesti työ- ja virkaehtosopimusten kautta etenevään paikalliseen sopimiseen. Käytännössä paikallinen sopiminen ei onnistu eikä etene, jos työpaikkatason yhteistoiminta ontuu. - Erityinen haaste työpaikkatason yhteistoiminnassa on tiedonsaanti, joka ajoittuu usein aivan liian myöhään ja on suppeaa sekä valikoivaa. Jos tiedonkulku ei ole automaattista ja henkilöstön edustaja ei saa kaikkia asiaan vaikuttavia tietoja, sokkona on vaikea sopia, johtaja Katarina Murto tiivistää. Toinen keskeinen ongelma on henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien puute - käytännössä laaja oikeus osallistua ja vaikuttaa yritystä ja henkilöstöä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. - Yhteistoimintalain uudistamista koskeva hallitusohjelmakirjaus antaa erittäin hyvät lähtökohdat toteuttaa rohkea rakenteellinen ja sisällöllinen kokonaisuudistus. Tärkeää olisi päästä eroon nykylain irtisanomisleimasta ja siirtää lain painopistettä ennakoivaan ja jatkuvaan yhteistoimintaan, työhyvinv

STTK kiukustunut samapalkkaisuusohjelman viivyttelyyn13.2.2020 14:44:25 EETTiedote

STTK pitää palkkatasa-arvon edistämistä yhtenä keskeisimmistä työelämän kehittämistä koskevista tavoitteista. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka, mutta palkkaero on kuitenkin yhä noin 16 prosenttia. Pelkällä segregaation purkua edistävillä toimilla asia ei korjaannu. Hallitusohjelmassa on selvästi todettu, että samapalkkaisuusohjelman tulee olla aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi. - Siksi tarvitaan segregaatiota nopeampia ratkaisuja, kuten palkka-avoimuuden lisäämistä, palkkatietämyksen parantamista, palkkakartoitusten parantamista, samanarvoisen työn kriteerien arviointia ja selkeää numeraalista tavoitetta samapalkkaisuusohjelmaan. Palkkatasa-arvon edistämisessä ei ole edistytty viimeisten vuosien eikä vuosikymmenten aikana juurikaan. Tämä on häpeällistä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Kolmikantaisessa työryhmässä on yritetty koko syksyn ajan löytää yhteisymmärrys työnantajien kesken samapalkkaisuusohjelman sisällöstä ja toimenpiteistä, joide

STTK:n hallitus: Sopimusyhteiskunnan keskeiset periaatteet palautettava10.2.2020 13:19:58 EETTiedote

STTK:n hallituksen mukaan työmarkkinoiden päänavaajasopimuksen jälkeen näytti selvältä, että kilpailukykysopimuksessa sovitulle työajan pidennykselle ei ollut enää perusteita muillakaan aloilla. - Kikystä irtoaminen on palkansaajapuolelle myös oikeudenmukaisuuskysymys. Työnantajien näkemys on ollut toinen ja kiky-tunnit ovat saaneet työnantajien puolella kohtuuttoman merkityksen. On syntynyt vaikutelma, että työnantajat taistelevat tällä kierroksella jostain aivan muusta kuin työn hinnasta ja kiky-tunneista. Tämä on viivyttänyt kierrosta, aiheuttanut työtaisteluita ja niiden uhkia, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:n hallitus on tyytyväinen, että työmarkkinoilla sopimuksia on vähitellen alkanut syntyä ja työtaistelut sekä niiden uhat toivottavasti nopeasti vähenevät. Myös julkisen sektorin neuvotteluissa on vähitellen päästy liikkeelle. - Julkisen sektorin houkuttelevuus työnantajana on tulevaisuudessa vaakalaudalla. Jotta väestöennusteen varjossa hyviä työntekijöitä riittäisi my

STTK haluaa perhevapaauudistuksen valmiiksi5.2.2020 10:27:52 EETTiedote

STTK pitää perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistusta välttämättömänä. - Nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen, vanhanaikainen ja joustamaton, johtaja Katarina Murto tiivistää. STTK on pitkään tavoitellut 6+6+6-mallia, mutta Murto pitää maan hallituksen linjaamaa 1+7+7-mallia lähtökohdiltaan kohtuullisena, ja sen pohjalta on hyvä jatkaa valmistelua. - Sen myötä STTK:n keskeiset tavoitteet - tasa-arvon edistäminen sekä joustavuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen – voivat toteutua. Perhemuodot ovat nykyään moninaiset ja niiden yhdenvertainen kohtelu on uudistuksessa varmistettava. Mallin on myös huomioitava erilaisten työn tekojen vaikutus perhevapaisiin. Lisäksi on tärkeää, että lapsen etu otetaan huomioon. Syntyvyys laskee hälyttävästi. Perhevapaauudistuksen on tästäkin syystä oltava perhemyönteinen ja helpotettava työn ja perheen yhteensovittamista. - Työelämän epävarmuuksia on karsittava ja nuorten mahdollisuuksia työllistyä ja saada työstä riittävä toimeentulo on parannettava. As

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme