Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Perusturvauudistuksen tuettava työllistymistä ja ehkäistävä syrjäytymistä

Jaa

Hallitus asetti viime syksynä perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistukseen liittyvän hankkeen, jonka toimikausi jatkuu 28.2.2019 saakka. STTK:n keskeiset lähtökohdat perusturvan uudistamisessa ovat työn ensisijaisuus, syrjäytymisen ehkäisy, järjestelmän selkiyttäminen sekä palveluiden uudistaminen ja merkittävä lisäresursointi.

Työn on oltava keskeinen arvo ja toimeentulon ensisijainen lähde myös tulevaisuudessa.
- Työn ensisijaisuus on välttämätöntä, jotta hyvinvointivaltion rahoitus varmistetaan. Työnteon pitää olla aina kannattavampaa kuin tuella elämisen. Toimeentulo on kuitenkin turvattava myös heille, joilla eri syistä ei ole mahdollista saada sitä riittävällä tavalla työstä, johtaja Katarina Murto sanoo.
 
On todennäköistä, että tulevaisuudessa työtä ei riitä kaikille siinä määrin kuin nykyisin ja siten, että työ turvaisi riittävän toimeentulon.
- Siksi syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn on satsattava ja varmistettava, että jokainen ihminen voi kokea olevansa osa yhteiskuntaa. STTK kantaa erityistä huolta syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, maahanmuuttajista, pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä. Syrjäytymisen ehkäisemiseen on etsittävä uusia ratkaisuja eikä yksikään ihminen saa pudota yhteiskunnan ja sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle.
 
Työn murros on haastanut ja haastaa nykyisen perusturvajärjestelmän.
- Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava. Sitä on selkiytettävä, Murto vaatii.
 
Koulutus ja osaaminen ovat keskeisiä työllistymisen edistämisessä.
- Vaikeasti työllistyvien kohdalla myös muu elämänhallinnan tukeminen sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat tärkeässä roolissa työelämään pääsyn ja osallisuuden vahvistamisessa.
 
Työvoimapalveluiden resurssit ovat Suomessa täysin riittämättömät. Ongelma on myös palveluiden hajanaisuus.
- Työllistymistä edistävät palvelut eivät saa toimia sanktiot vaan työllistyminen edellä. Työttömät ja varsinkaan vaikeasti työllistyvät tarvitsevat lisää kannusteita, eivät rangaistuksia. Palveluiden ja velvoitteiden on oltava tasapainossa. Jotta useampi voi työllistyä, palveluita on uudistettava ja resursseja vahvistettava vuosia jatkuneen karsimisen ja leikkausten jälkeen.
 
Vaikeasti työllistyvien osalta on harkittava, voiko perusturvajärjestelmää kehittää osallistavan sosiaaliturvan suuntaan. Tällöin väylät työllistymiseen ovat moniportaisia.
- Palkkatyön ensisijaisuuden ohella yleinen aktiivisempi osallistuminen yhteiskuntaan voi olla joillekin keino parempaan työllistymiseen ja syrjäytymisriskin ehkäisyyn. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi on tarkasteltava myös asumiskustannuksia ja asumistukea.
 
STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.
- Työllisyys ei voi parantua vain palkansaajien työehtoja heikentämällä tai työttömiä rankaisemalla. Yritysten yhteiskuntavastuusta ja rohkeudesta työllistää puhutaan aivan liian vähän. Rekrytointi on nähtävä mahdollisuutena, ei riskinä, Katarina Murto toteaa.

Lisää teemasta STTK:n verkkosivuilta www.sttk.fi

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n kysely: Suomalaiset haluavat päivittää osaamistaan8.10.2018 06:30Tiedote

Suomalaiset kokevat tarvetta lisäkoulutukselle ja ovat halukkaita päivittämään osaamistaan. STTK:n elokuussa tekemään kyselyyn vastasi yli 2000 työikäistä suomalaista, joista 87 prosenttia oli halukas kehittämään osaamistaan. Vain 2 prosenttia vastaajista ei ollut lainkaan valmis osaamisen kehittämiseen. Peräti 56 prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi lähitulevaisuudessa. 53 prosenttia harkitsee kouluttautumista toiselle alalle. - Suomalaiset tunnistavat työelämän muutoksen ja ovat halukkaita kehittymään sen mukana. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä paremmin osaamistarpeet tunnistetaan. Ehkä ymmärrys digitalisten valmiuksien päivitystarpeista on heillä suurempaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi. Palolan mukaan aikuisten osaamistarpeet ovat jääneet viime hallituskausien aikana tehdyissä koulutusuudistuksissa unholaan. Koulutukseen tehdyt rahoitusleikkaukset ovat kurittaneet aikuisten osaamisen päivit

STTK ei hyväksy korjailtua hallituksen esitystä irtisanomisen helpottamiseksi2.10.2018 10:44Tiedote

Tiedote Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt muutoksia esitykseen, jolla alun perin on ollut tarkoitus heikentää irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. STTK on jo aiemmin todennut, että järjestö ei hyväksy minkäänlaisia työsopimuslain muutoksia, joilla työntekijät asetetaan irtisanomisperusteiden osalta eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, minkä kokoisessa yrityksessä he työskentelevät. - Tänään julkistettu ministeriön esitys ei tätä näkemystä muuta. Irtisanomisen helpottamisen rajan muuttaminen sen paremmin kuin työttömyysturvan karenssin lieventäminen eivät poista tosiasiaa, että esitys kohtelisi työntekijöitä edelleen eriarvoisesti, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Työmarkkinoille ei pidä luoda kahta raidetta sen suhteen, millä perusteilla työntekijöitä voidaan henkilöön liittyvin syin irtisanoa. - Se ei olisi yrityksen eikä työntekijän etu. Mitkään vaikutusarviot eivät myöskään puolla hallituksen esitystä, sillä asiantuntijoiden näkemyksen perusteella ei syntyisi lisää

STTK: Työehtosopimukset ja yleissitovuus turvaavat vähimmäisehdot ja ansiokehityksen26.9.2018 10:32Tiedote

Sopimusjärjestelmään kohdistuva kritiikki työmarkkinajärjestöjen ulkopuolisilta tahoilta osoittaa valitettavan usein ymmärtämättömyyttä järjestelmää ja piittaamattomuutta työntekijöiden vähimmäisturvaa kohtaan, STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi. STTK on selvittänyt näkemyksiä siihen, että palkoista neuvoteltaisiin jatkossa enemmän paikallisella tasolla vain työntekijän ja työantajan välillä. 23 prosenttia vastaajista ei usko saavansa palkankorotusta tällöin lainkaan. Kymmenen prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimuksia matalammat korotukset. Vain 19 prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimusten kanssa yhtä suuret palkankorotukset. 19 prosenttia ei osannut vastata. - Ansiokehityksen, tuloerojen hillitsemisen ja palkkojen polkemisen estämisen kannalta työehtosopimuksilla ja yleissitovuudella on tärkeä merkitys työelämässä, yhteiskunnallisena arvona ja palkansaajien vähimmäisehtojen turvaajana. Ne takaavat sopimusten piirissä oleville työntekijöille vähimmäisehdot riippumatta siitä,

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme