Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Perusturvauudistuksen tuettava työllistymistä ja ehkäistävä syrjäytymistä

Jaa

Hallitus asetti viime syksynä perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistukseen liittyvän hankkeen, jonka toimikausi jatkuu 28.2.2019 saakka. STTK:n keskeiset lähtökohdat perusturvan uudistamisessa ovat työn ensisijaisuus, syrjäytymisen ehkäisy, järjestelmän selkiyttäminen sekä palveluiden uudistaminen ja merkittävä lisäresursointi.

Työn on oltava keskeinen arvo ja toimeentulon ensisijainen lähde myös tulevaisuudessa.
- Työn ensisijaisuus on välttämätöntä, jotta hyvinvointivaltion rahoitus varmistetaan. Työnteon pitää olla aina kannattavampaa kuin tuella elämisen. Toimeentulo on kuitenkin turvattava myös heille, joilla eri syistä ei ole mahdollista saada sitä riittävällä tavalla työstä, johtaja Katarina Murto sanoo.
 
On todennäköistä, että tulevaisuudessa työtä ei riitä kaikille siinä määrin kuin nykyisin ja siten, että työ turvaisi riittävän toimeentulon.
- Siksi syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn on satsattava ja varmistettava, että jokainen ihminen voi kokea olevansa osa yhteiskuntaa. STTK kantaa erityistä huolta syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, maahanmuuttajista, pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä. Syrjäytymisen ehkäisemiseen on etsittävä uusia ratkaisuja eikä yksikään ihminen saa pudota yhteiskunnan ja sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle.
 
Työn murros on haastanut ja haastaa nykyisen perusturvajärjestelmän.
- Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava. Sitä on selkiytettävä, Murto vaatii.
 
Koulutus ja osaaminen ovat keskeisiä työllistymisen edistämisessä.
- Vaikeasti työllistyvien kohdalla myös muu elämänhallinnan tukeminen sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat tärkeässä roolissa työelämään pääsyn ja osallisuuden vahvistamisessa.
 
Työvoimapalveluiden resurssit ovat Suomessa täysin riittämättömät. Ongelma on myös palveluiden hajanaisuus.
- Työllistymistä edistävät palvelut eivät saa toimia sanktiot vaan työllistyminen edellä. Työttömät ja varsinkaan vaikeasti työllistyvät tarvitsevat lisää kannusteita, eivät rangaistuksia. Palveluiden ja velvoitteiden on oltava tasapainossa. Jotta useampi voi työllistyä, palveluita on uudistettava ja resursseja vahvistettava vuosia jatkuneen karsimisen ja leikkausten jälkeen.
 
Vaikeasti työllistyvien osalta on harkittava, voiko perusturvajärjestelmää kehittää osallistavan sosiaaliturvan suuntaan. Tällöin väylät työllistymiseen ovat moniportaisia.
- Palkkatyön ensisijaisuuden ohella yleinen aktiivisempi osallistuminen yhteiskuntaan voi olla joillekin keino parempaan työllistymiseen ja syrjäytymisriskin ehkäisyyn. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi on tarkasteltava myös asumiskustannuksia ja asumistukea.
 
STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.
- Työllisyys ei voi parantua vain palkansaajien työehtoja heikentämällä tai työttömiä rankaisemalla. Yritysten yhteiskuntavastuusta ja rohkeudesta työllistää puhutaan aivan liian vähän. Rekrytointi on nähtävä mahdollisuutena, ei riskinä, Katarina Murto toteaa.

Lisää teemasta STTK:n verkkosivuilta www.sttk.fi

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Eläkejärjestelmien yhdistämisessä varmistettava kuntahenkilöstön lisäeläketurva19.2.2019 14:42:37Tiedote

Kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittänyt työryhmä on luovuttanut raporttinsa. Eläkejärjestelmien yhdistäminen on työryhmän mukaan mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Jos yhdistäminen toteutuu, kunta-alan työntekijät vakuutettaisiin yhdistämisen jälkeen työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisesti. STTK on kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistämisen kannalla ja pitää yhdistämistä perusteltuna. - Yhdistämisellä parannettaisiin muun muassa eläkejärjestelmän ja eläkkeiden rahoituspohjan vakautta varsinkin toimintaympäristön muutosten ja tulevaisuuden riskien varalta. Jatkovalmistelussa on silti täsmennettävä useita yksityiskohtia. Yhdistämisen valmistelu on tehtävä huolellisesti ja valmistelulle varattava riittävä aika, lakimies Samppa Koskela sanoo. STTK korostaa, että ansaittuja eläkeoikeuksia ja eläketurvan tasoa ei muutoksen yhteydessä saa heikentää. - Kunta-alan henkilöstön nykyinen oikeus kunnallisen eläkejärjestelmän lisäeläke

STTK laski: Palkansaaja on tänään tienannut pörssijohtajan päiväpalkan18.2.2019 06:00:00Tiedote

Tiedot vuodelta 2017 osoittavat, että palkansaaja on 18. helmikuuta tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan verran. Vuonna 2017 tähän tarvittiin 34 työpäivää kun vuotta aiemmin suhdeluku oli 33 päivää. STTK on jo useamman vuoden seurannut, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien välinen ansioiden suhde kehittyy. Seuranta on saanut alkunsa vastaavasta ”Fat Cat Daystä”. STTK:n laskelmat perustuvat yhtiöiden julkisiin vuosikertomuksiin ja tilastokeskuksen tietoihin. Suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansiot olivat vuonna 2017 yhteensä 1 600 704 miljoonaa euroa kun vastaavana aikana yksityisen sektorin palkansaaja tienasi 40 250 euroa. STTK:n tuoreessa jäsenbarometrissä kysyttiin, mitä asioita jäsenet pitävät tärkeimpinä tulevassa edunvalvonnassa. Peräti 97 prosenttia vastaajista pitää edunvalvonnassa tärkeänä palkkoja ja palkitsemista. Jäseniltä kysyttiin myös tuloeroista. 35 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tuloeroja pitää pienentä

STTK:n hallitus: Vanhustenhoito ei parane puheilla vaan rahalla11.2.2019 14:09:10Tiedote

Vanhustenhoidosta, sen puutteista ja laiminlyönneistä käydään parhaillaan vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Aiheesta keskusteltiin tänään myös STTK:n hallituksessa. STTK:n terveys- ja sosiaalialan liittojen piirissä vanhustenhoidon ongelmat on tunnistettu, tiedetty ja niistä on raportoitu vuosikausia. - Vanhusten, hoitohenkilökunnan ja läheisten hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja kotihoidossa kohtaamiin ongelmiin on suhtauduttu liian välinpitämättömästi. STTK:n viesti päättäjille on selkeä; ongelmien korjaaminen vaatii lisää resursseja ja ilman rahaa mikään ei muutu, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. STTK korostaa, että julkinen tai yksityinen vanhustenhoito ei itsessään ole hyvää tai huonoa. - Hyvä hoito perustuu riittäviin resursseihin, joiden pohjalta rakennetaan hyvää johtamista, mitoitetaan henkilöstö riittävällä tavalla, kohdennetaan henkilöstö oikein ja varaudutaan yllättäviin tilanteisiin. Suomessa tarvitaan sekä julkista, yksityistä että kotona tapahtuvaa hoitoa, mutt

STTK: Kasvu ja työllisyys kestävyysvajeen sijaan talouspolitiikan ohjenuoraksi4.2.2019 11:29:30Tiedote

Tiedote Valtiovarainministeriö on julkaissut arvionsa tulevan vaalikauden talouskehityksestä ja haasteista. STTK:n mielestä on erittäin tärkeää arvioida ja käydä vuoropuhelua tulevan politiikan sisällöistä. - Raportti on tasapainoinen kokonaisuus ja hyvä pohja seuraavan hallituksen politiikan lähtökohdiksi. Painotuksen soisi kuitenkin olevan enemmän kehittämistoimissa kuin leikkauksissa. Suomi poikkeaa muista EU-maista siinä, että kestävyysvajetta käytetään talouspolitiikan määrittäjänä. Kestävyysvaje on tämänkin puheenvuoron taustalaskelmien ytimessä. Laskelmiin sisältyy paljon laskennallista epävarmuutta ja siksi kestävyysvajeeseen kiinnittyminen lukitsee talouspoliittista liikkumavaraa, pääekonomisti Ralf Sund arvioi. Kokonaissopeutuksen määrä asettuu seitsemään miljardiin euroon. Osa esitetään katettavaksi nopeavaikutteisilla menosäästöillä tai veronkorotuksilla, osa katettaisiin kasvua ja työllisyyttä tukevilla toimilla ja loppu arvioidaan saavutettavan sote-uudistuksella. - STTK:

STTK: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, työllisyys ja osaaminen kiinnostavat äänestäjiä21.1.2019 13:59:34Tiedote

STTK: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, työllisyys ja osaaminen kiinnostavat äänestäjiä Tiedote Seuraavan hallituksen tärkeimpinä kehittämiskohteina pidetään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa (52 %), työllisyyttä (43 %) sekä koulutusta- ja osaamista (42 %). Neljänneksi tärkein teema on talous- ja veropolitiikka (39 %). Kolmannes (30 %) nostaa ympäristö- ja ilmastopolitiikan tärkeimpien kehittämiskohteiden joukkoon. STTK:n viime syksynä Aula Researchilla teettämään kyselyyn vastasi yli 2 000 suomalaista. STTK:n hallituksen mielestä sosiaali- ja terveyspolitiikan, työllisyyden sekä koulutuksen ja osaamisen sijoittuminen kärkeen kertovat vastaajien huolista ja odotuksista. Tämä on hyvä pitää mielessä, vaikka juuri tällä hetkellä yhteiskunnallinen keskustelu pyörii vahvasti maahanmuuton ja siihen liittyvien ikävien tapahtumien ympärillä. - Suomalaiset odottavat, että seuraava hallitus vie keskeiset rakenteelliset uudistukset maaliin ja luo edellytykset hyvälle työllisyyskehitykselle suhdanteis

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme