Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK selvitti: Selkeä enemmistö kannattaa sukupuolten välisen palkkaeron kaventamista

Jaa

Tiedote, vapaa julkaistavaksi 31.10. klo 06.00.

STTK:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista (76 %) on sukupuolten välisen palkkaeron kaventamisen kannalla. Kyselyn perusteella vain 16 prosenttia oli eri mieltä ja kahdeksan prosenttia ei ilmoittanut kantaansa.

STTK:n yhtenä keskeisenä tavoitteena on palkkatasa-arvon edistäminen työelämässä. Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen ansiotasoindeksin mukaan naisten keskiansiot ovat tänä vuonna keskimäärin 83,4 prosenttia miesten keskiansioista. Ero on sama kuin viime vuonna. Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut hyvin hitaasti viime vuosina Suomessa.

-       Tarvitsemme useita samanaikaisesti vaikuttavia keinoja, joilla palkkatasa-arvoa voidaan edistää. Palkkaeroja ei voi hyväksyä, sillä niillä on vaikutus naisten heikomman ansiokehityksen ohella myöhemmin esimerkiksi heikompaan eläkekertymään, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.

STTK pitää palkkojen nykyistä laajempaa avoimuutta tärkeänä keinona palkkatasa-arvon edistämisessä.

-       STTK on jo aiemmin esittänyt palkkojen laajempaa avoimuutta siten, että työpaikkatasolla henkilöstön edustaja saisi edustamiensa työntekijöiden palkat eri osineen tietoonsa, jos työntekijä tämän hyväksyy. Tämä edistäisi paikallista sopimista ja palkkakartoituksen laatimista. Avoimempi tieto palkoista mahdollistaisi perusteettomien palkkaerojen korjaamisen työpaikkatasolla, Murto toteaa.

Lisäksi STTK painottaa perhevapaauudistuksen tärkeyttä mahdollisuutena parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja urakehitystä sekä sen myötä palkka- ja muun työelämän tasa-arvon edistämistä.

-       Pidämme kokonaisvaltaista perhevapaauudistusta erittäin tärkeänä ja merkittävänä mahdollisuutena parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja urakehitystä. STTK toivookin, että perhevapaauudistus valmistellaan huolella, eikä tyydytä vain kosmeettisiin muutoksiin. STTK:n pitkään kannattama 6+6+6 malli olisi hyvä lähtökohta uudistukselle. Tavoitteina tulee olla työn ja perheen parempi yhteensovittaminen, lasten ja perheiden hyvinvointi sekä joustavia vaihtoehtoja tarjoava järjestelmä, Murto sanoo.

STTK toivoo, että kolmikantainen samapalkkaohjelma saa jatkoa myös seuraavalla hallituskaudella. Sen valmistelu tulisikin aloittaa pikaisesti. STTK aloitti Naisten palkkapäivän vieton vuonna 2011 tavoitteenaan havainnollistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa. Naisten palkkapäivää on vietetty siitä asti vuosittain.

Lisätietoja: johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188.

 

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK tyrmää aktiivimallit ja vaatii hallitusta lisäämään työvoimapalveluiden resursseja15.1.2018 14:15Tiedote

STTK:n hallitus kävi tänään perusteellisen ja kriittisen keskustelun vuoden alusta voimaan tulleesta aktiivimallista eikä tue sitä. - Aktiivimalli kohtelee erittäin epäoikeudenmukaisesti eri puolilla maata ja erilaisissa perhetilanteissa olevia työttömiä. Malli on epäonnistunut eikä STTK hyväksy sitä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK vaatii, että hallituksen on otettava aivan uusi ote työttömille tarkoitettujen työvoimapalvelujen tarjoamiseen. - Kun työttömille asetetaan erilaisia – osin mahdottomia – velvoitteita hakea työtä, hallituksen on sitouduttava merkittävästi vahvistamaan työvoimapalveluita, luomaan kunnissa uusia työpaikkoja ja tarjoamaan työttömille uuteen työhön johtavaa työvoimakoulutusta, Palola esittää. Hallituksen on kerrottu valmistelevan jo uusia aktivointitoimenpiteitä, niin sanottua aktiivimalli kakkosta. - Mallista julkisuuteen tulleiden tietojen perustella se saa STTK:lta täystyrmäyksen. Aktiivimallia koskeva laki tuli voimaan kaikkien työmarkkinajärjestöje

STTK suhtautuu kriittisesti aktiivimalliin20.12.2017 15:03Tiedote

STTK on ollut mukana valtiosihteeri Martti Hetemäen kymmenen kohdan listan valmistelussa, jonka pohjalta on valmisteltu työttömyysturvan aktiivimalli. STTK suhtautui alun perin avoimesti aktiivimallin valmisteluun. - Tarkastelimme Hetemäen kymmenen kohdan listaa kuitenkin kokonaisuutena ja edellytimme tasapainoista kokonaisuutta. STTK asetti aktiivimallin ehdoksi sen, että nollatuntisopimusten työajan vakiintuminen ja työttömyysturvalla opiskelu olisivat edistyneet toivotulla tavalla. Näin ei kuitenkaan käynyt, johtaja Katarina Murto korostaa. Lopputulos ei ollut kokonaisuutena tasapainoinen ja tämän vuoksi eilen maan hallituksen hyväksymää aktiivimallia STTK ei hyväksy. - Malli heikentää työttömyysetuuden tasoa 65 maksupäivän jälkeen heillä, joilla edellytetty aktiivisuusvelvoite ei täyty. Se taas heikentäisi työttömän ennestään heikentynyttä taloudellista tilannetta. Ongelmana on myös tasaveroisten palveluiden saatavuus sekä työllistymismahdollisuudet eri alueilla Suomessa. STTK pitä

STTK: Sote-uudistuksen henkilöstöriskeihin ei ole varauduttu15.12.2017 11:20Tiedote

STTK on osittain tyytyväinen ehdotuksiin, joita nyt lausuntokierroksella ollut uudistettu sote-valinnanvapausmalli sisältää. - Yhtiöittämisvelvoitteen poistaminen on hyvä asia. Tosin nyt ehdotettu laaja asiakassetelimalli johtaisi osin samoihin vaikeuksiin kuin perustuslakiin törmännyt yhtiöittämispakko: palvelukokonaisuudet pirstoutuvat, säästötavoitteet karkaavat eikä integraation hyötyjä saada käyttöön, STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi arvioi. Päätökset asiakassetelin laajuudesta ja kohdentamisesta on jätettävä maakunnille. Näin varmistetaan, että nyt toimivat erikoissairaanhoidon osiot eivät jatkossakaan vaarannu. Jättimäinen sote-uudistus tuo mukanaan henkilöstöriskejä, joihin ei toistaiseksi ole löydetty riittäviä ratkaisuja. - Henkilöstöä uhkaa työsuhteiden pirstoutuminen ja työehtojen heikentyminen. Oireellista on, että laajassa valinnanvapauslausunnon kyselylomakkeessa ei ole ainoatakaan kohtaa henkilöstövaikutuksista, Työläjärvi toteaa. Ki

STTK: Oppisopimuksella edistettävä nuorten työllistymistä, ei heikennettävä työntekijöiden suojaa14.12.2017 14:51Tiedote

Hallitus on antanut oppisopimuspaikkojen syntymistä koskevan esityksen eduskunnalle. STTK pitää tärkeänä, että erityisesti nuorten työllistymisen edistämiseksi oppisopimusmahdollisuuksia lisätään. - Koska oppisopimuksen käytön edistäminen on ennen kaikkea koulutuspoliittinen kysymys, ratkaisukeinoja ei pitäisi hakea työntekijän suojan heikentämisen kautta, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.

STTK:n hallitus valitsi varapuheenjohtajat ja päätti puheenjohtajan työsuhteen ehdot13.12.2017 13:13Tiedote

STTK:n hallituksen järjestäytymiskokous valitsi varapuheenjohtajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin Millariikka Rytkönen (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer) ja Maija Pihlajamäki (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty). Hallitus päätti puheenjohtaja Antti Palolan työsuhteen ehdoista. Palkka on 15 000 euroa kuukaudessa. Puheenjohtajalla on puhelin- ja autoetu. Hänellä ei ole lisäeläkettä ja eläkeikä on voimassa olevien eläkelakien mukainen. Lisätietoja: puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

STTK:n kysely: Suomalaiset eivät lämpene matalapalkkatyölle13.12.2017 10:00Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi 13.12 klo 10.00. STTK:n teettämän kyselyn perusteella suomalaiset eivät kannata matalapalkkatyön lisäämistä. 79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että työttömien ei tulisi ottaa vastaan kokoaikatyötä alle työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkkatason. 75 prosenttia vastaajista ei myöskään itse ole valmis työskentelemään alle vähimmäispalkkatason. Tiedot ilmenevät Aula Researchin tekemästä kyselystä. STTK:n tänään järjestämässä keskustelutilaisuudessa teemana on matalapalkkatyö. - Työelämän muutos on kovaa ja se haastaa palkansaajaliikkeen edunvalvonnan. Suurimpia muutosvoimia tällä hetkellä ovat digitalisaatio ja tekoäly, jotka samanaikaisesti hävittävät perinteisiä ja luovat aivan uudenlaisia työpaikkoja. Työtehtävät, työn tekemisen tavat ja kokonaiset ammatit muuttuvat vauhdilla, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. Muutos ei aina ole myönteistä, mistä kertoo matalapalkkatyön lipuminen osaksi suomalaista työelämää. - STTK ei kannata matalapalkkat

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme