Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Varhaiskasvatuksen laatu syntyy moniammatillisesta yhteistyöstä

Jaa

Varhaiskasvatuslain uudistamisen lakiehdotusta odotetaan lausunnoille loppuvuoden aikana. STTK:n mielestä varhaiskasvatuksen kehittäminen tarvitsee tuekseen laajaa yhteiskunnallista keskustelua, kun samanaikaisesti perhevapaajärjestelmän uudistamisen myötä palveluihin on odotettavissa tuhansia lapsia lisää.

Varhaiskasvatuksen laatu syntyy vahvasta moniammatillisesta yhteistyöstä. Ministeriön asettamien selvityshenkilöiden ehdotus varhaiskasvatuksen tiekartaksi sisältää tästä näkökulmasta yksipuolisia esityksiä.
- Selvityshenkilöiden mukaan vähintään 40 prosenttia varhaiskasvatuksen henkilöstöstä tulisi olla yliopistossa koulutettuja lastentarhanopettajia. Kasvatustyön arkeen sovellettuna ehdotettu muutos saattaisi käytännössä heikentää palvelujen laatua.

Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa henkilöstöstä on lastenhoitajia tai lähihoitajia ja kolmasosa lastentarhanopettajia.
- Nykyisellä henkilöstörakenteella ja kelpoisuusehdoilla tuotetaan laadukasta varhaiskasvatusta. Jatkokehittämisellä on esimerkiksi varmistettava riittävän pienet lapsiryhmät, turvattava oikea henkilöstömitoitus ja toteutettava kaikkien henkilöstöryhmien täydennyskoulutus.

Erilaisilla koulutustaustoilla voidaan työelämässä yleensä ja myös varhaiskasvatuksen piirissä hankkia tarvittava ammatillinen osaaminen.
- Pätevyyksien jäykistämisen sijaan tulisi ponnistella sen eteen, että alalle koulutettu työvoima hakeutuisi varhaiskasvatuksen palvelutehtäviin ja pysyisi tehtävissään. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on jo pitkään ollut pula pätevistä lastentarhanopettajista, ja kasvatustieteiden kandidaattitaustaisten lastentarhanopettajien vaihtuvuus on suurta. Virallisten pätevyysvaatimuksien kiristäminen entisestään vaikeuttaisi vakanssien täyttämistä ja lisäisi lyhytaikaisten sijaisten käyttöä.

Varhaiskasvatukseen erikoistuneiden sosionomien kelpoisuus toimia lastentarhanopettajina tulee STTK:n mielestä säilyttää nykyisellään. Sosionomi-lastentarhanopettajat muodostavat enemmistön korkeakoulutaustaisista lastentarhanopettajista.
- Keinotekoisten hierarkioiden ja ammatillisten raja-aitojen rakentaminen kuuluu historiaan.

Alle kouluikäisistä noin viidenneksellä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Tilapäisiä sairastumisia on kaikilla lapsilla.
- Näiden lasten hoito ja mahdollisuus osallistua täysipainoisesti varhaiskasvatukseen edellyttää lastenhoitajien ja lähihoitajien osuuden säilyttämistä nykyisellään, STTK korostaa.

Yhteyshenkilöt

Riina Nousiainen, koulutuspoliittinen asiantuntija, 050 310 6056
Riitta Työläjärvi, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, 040 827 2988

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n kysely: Suomalaiset haluavat päivittää osaamistaan8.10.2018 06:30Tiedote

Suomalaiset kokevat tarvetta lisäkoulutukselle ja ovat halukkaita päivittämään osaamistaan. STTK:n elokuussa tekemään kyselyyn vastasi yli 2000 työikäistä suomalaista, joista 87 prosenttia oli halukas kehittämään osaamistaan. Vain 2 prosenttia vastaajista ei ollut lainkaan valmis osaamisen kehittämiseen. Peräti 56 prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi lähitulevaisuudessa. 53 prosenttia harkitsee kouluttautumista toiselle alalle. - Suomalaiset tunnistavat työelämän muutoksen ja ovat halukkaita kehittymään sen mukana. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä paremmin osaamistarpeet tunnistetaan. Ehkä ymmärrys digitalisten valmiuksien päivitystarpeista on heillä suurempaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi. Palolan mukaan aikuisten osaamistarpeet ovat jääneet viime hallituskausien aikana tehdyissä koulutusuudistuksissa unholaan. Koulutukseen tehdyt rahoitusleikkaukset ovat kurittaneet aikuisten osaamisen päivit

STTK ei hyväksy korjailtua hallituksen esitystä irtisanomisen helpottamiseksi2.10.2018 10:44Tiedote

Tiedote Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt muutoksia esitykseen, jolla alun perin on ollut tarkoitus heikentää irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. STTK on jo aiemmin todennut, että järjestö ei hyväksy minkäänlaisia työsopimuslain muutoksia, joilla työntekijät asetetaan irtisanomisperusteiden osalta eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, minkä kokoisessa yrityksessä he työskentelevät. - Tänään julkistettu ministeriön esitys ei tätä näkemystä muuta. Irtisanomisen helpottamisen rajan muuttaminen sen paremmin kuin työttömyysturvan karenssin lieventäminen eivät poista tosiasiaa, että esitys kohtelisi työntekijöitä edelleen eriarvoisesti, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Työmarkkinoille ei pidä luoda kahta raidetta sen suhteen, millä perusteilla työntekijöitä voidaan henkilöön liittyvin syin irtisanoa. - Se ei olisi yrityksen eikä työntekijän etu. Mitkään vaikutusarviot eivät myöskään puolla hallituksen esitystä, sillä asiantuntijoiden näkemyksen perusteella ei syntyisi lisää

STTK: Työehtosopimukset ja yleissitovuus turvaavat vähimmäisehdot ja ansiokehityksen26.9.2018 10:32Tiedote

Sopimusjärjestelmään kohdistuva kritiikki työmarkkinajärjestöjen ulkopuolisilta tahoilta osoittaa valitettavan usein ymmärtämättömyyttä järjestelmää ja piittaamattomuutta työntekijöiden vähimmäisturvaa kohtaan, STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi. STTK on selvittänyt näkemyksiä siihen, että palkoista neuvoteltaisiin jatkossa enemmän paikallisella tasolla vain työntekijän ja työantajan välillä. 23 prosenttia vastaajista ei usko saavansa palkankorotusta tällöin lainkaan. Kymmenen prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimuksia matalammat korotukset. Vain 19 prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimusten kanssa yhtä suuret palkankorotukset. 19 prosenttia ei osannut vastata. - Ansiokehityksen, tuloerojen hillitsemisen ja palkkojen polkemisen estämisen kannalta työehtosopimuksilla ja yleissitovuudella on tärkeä merkitys työelämässä, yhteiskunnallisena arvona ja palkansaajien vähimmäisehtojen turvaajana. Ne takaavat sopimusten piirissä oleville työntekijöille vähimmäisehdot riippumatta siitä,

STTK:n liitot eivät seuraa sivusta irtisanomissuojan heikentämistä10.9.2018 14:29Tiedote

Tiedote STTK toistaa maan hallitukselle vaatimuksen luopua lakiesityksestä, jolla aiotaan helpottaa alle 20 henkilön yritysten irtisanomisoikeutta. Tänään kokoontunut STTK:n hallitus totesi, että kyse on ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonnan keskeisistä kivijaloista, työntekijöiden työsuhdeturvasta ja oikeudenmukaisuudesta. - STTK:n jäsenliitot eivät seuraa sivusta, jos sen jäseniä kohdellaan eriarvoistavasti. Olemme ilmoittaneet olevamme valmiita järjestöllisiin toimenpiteisiin, jos maan hallitus ei luovu lakiesityksestä, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Työsuhdeturva on edunvalvonnan kovaa ydintä. - Jos työntekijöitä asetettaisiin eriarvoiseen asemaan sen perusteella, minkä suuruisessa yrityksessä he työskentelevät, se ei olisi sen paremmin työntekijän kuin yrityksen edun mukaista. On selvää, minne koulutetut, osaavat ja motivoituneet työntekijät hakeutuvat, jos heidän työsuhdeturvansa on erilainen alle ja yli 20 hengen työpaikassa, Palola huomauttaa. STTK on teettänyt kansalaiskyse

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme