STTK:n hallitus: Julkinen keskustelu työllisyyden vahvistamiseksi pyörii liiaksi lisäpäivien ympärillä
Hallitus on antanut työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhdessä tasapainoinen esitys toimista yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi. Toimenpiteisiin on sisällytettävä myös esityksiä ikääntyvien työssä jaksamisen ja työkyvyn edistämiseksi sekä osaamisen varmistamiseksi. Takaraja on tämän kuun lopussa. Hallitus on todennut, että jos järjestöt eivät saa esitystä aikaan, se linjaa itse tarvittavat toimet loppuvuoden aikana.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi tänään järjestön hallituksen kokouksessa, että neuvottelut ovat edenneet verkkaisesti. Eniten huomioita julkisuudessa on etukäteen saanut työttömien lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken poisto.
- Toimeksiannossa todetaan selvästi, että työmarkkinajärjestöjen esityksen on oltava tasapainoinen kokonaisuus. STTK ei hyväksy sitä, että ainoastaan lisäpäivät poistettaisiin ja sen myötä ikääntyvät työttömät jätettäisiin onnensa nojaan. Se ei vastaa käsitystämme tasapainoisesta lopputulemasta, Palola painottaa.
Koronan oloissa jo ennestään haastavan työllisyystavoitteen saavuttaminen on muuttunut vaikeammaksi. Työllisyyttä onkin nyt katsottava pidemmällä aikavälillä ja työntekijöiden muutosturvaa, työssä pysymistä ja työkyvyn ylläpitoa vahvistettava.
- Tästäkään syystä pyöriminen vain eläkeputken ympärillä ei edistä työllisyyden parantamista pidemmällä aikajänteellä vaan tarvitaan monia erilaisia toimia. Eläkeputken poistaminen ei esimerkiksi millään tavoin automaattisesti auta ikääntyneitä työnhakijoita saamaan uutta työtä. Kun se heikentäisi myös tuntuvasti heidän toimeentuloaan, tarvitaan laaja keinovalikoima pitääksemme ikääntyvät kiinni työelämässä aina eläkeikään asti.
STTK:n omissa esityksissä työssä jatkamista ja nykyistä pidempiä työuria edistettäisiin muun muassa monipuolisilla työaikajärjestelyillä, joissa esimerkiksi ikääntyvien oikeutta osa-aikatyöhön vahvistetaan. Työelämän muutoksen vauhdissa elinikäinen oppiminen, osaamisen varmistaminen ja työhyvinvointitoimet korostuvat.
Vaikeista asioista huolimatta STTK:n hallitus kuitenkin toivoo, että neuvottelupöydässä jälleen kerran osoitettaisiin, että työmarkkinoiden kehittäminen onnistuu parhaiten järjestöjen yhteistyöllä, ei sanelulla ja pyrkimyksillä saada kaikki tai ei mitään.
- Vielä on aikaa saada aikaan tasapainoinen lopputulos maan hallituksen työstettäväksi, Palola sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
Puh:040 509 6030antti.palola@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK vähimmäispalkkadirektiivistä: Tuomiostuimen päätös vahvistaa työehtosopimusten tärkeän roolin11.11.2025 14:32:53 EET | Tiedote
Euroopan unionin tuomioistuin antoi päätöksen vähimmäispalkkadirektiivistä. Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan.
STTK:n hallitus: Työterveyshuollon heikentäminen johtaisi vakuutuspohjaiseen järjestelmään10.11.2025 13:11:21 EET | Tiedote
Työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä on yli kaksi miljoonaa työntekijää. Vuonna 2022 työterveyshuollon käyntejä oli yhteensä yli kuusi miljoonaa. STTK:n hallitus korostaa, että lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville eikä tätä perusperiaatetta saa rikkoa. - Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ennalta ehkäiseminen sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuolto on parhaimmillaan työpaikkojen tärkeä kumppani työolojen, työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Jos työterveyshuoltoa alettaisiin nakertaa, samalla saataisiin heittää hyvästit työntekijöiden toimintakyvylle ja sen myötä pidemmille työurille, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Työterveyshuoltoon tehtävät heikennykset merkitsisivät STTK:n hallituksen mielestä todennäköisesti siirtymistä kohti vakuutuspohjaista järjestelmää. - Siinä voittajia olisivat vain yksityinen terveysbisnes
STTK Naisten palkkapäivänä: Palkka-avoimuusdirektiivi paljastaa Suomen todellisen tasa-arvotahdon31.10.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Naisten palkkapäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 2. marraskuuta. Se tarkoittaa, että naiset tekevät töitä lähes kaksi kuukautta ilman palkkaa, jos heidän vuosiansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin.
Irtisanomisen helpottamiselle ei ole perusteita23.10.2025 14:17:57 EEST | Tiedote
Irtisanomisen helpottaminen heikentäisi työntekijän asemaa entisestään ja lisäisi työelämän ennakoimattomuutta.
Kansallinen velkajarru on virhe14.10.2025 15:19:39 EEST | Tiedote
Tänään solmittu parlamentaarinen sopimus kansallisesta velkajarrusta edellyttää alentamaan julkista velkasuhdetta 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. STTK:n mielestä velkajarru on virhe ja haitallinen talouskasvun kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
