Suomalainen avaruusteknologia suuntaa Nasan matkassa kohti Kuuta

Jaa
Turkulaisen ASRO:n säteilymonitorit kiertävät Kuun Orion-avaruusaluksen mukana
Suomalainen ASRO aloitti EAD-säteilymonitorien suunnittelun vuonna 2018, ja kuvassa ne ovat asennettuina Orion-alukseen laukaisua varten. (Kuva: Nasa)
Suomalainen ASRO aloitti EAD-säteilymonitorien suunnittelun vuonna 2018, ja kuvassa ne ovat asennettuina Orion-alukseen laukaisua varten. (Kuva: Nasa)

Innovatiiviseen teknologiakehitykseen erikoistunut tutkimus- ja suunnittelutoimisto ASRO on toimittanut säteilymonitoreita Nasan Artemis-ohjelmaan, jonka tavoitteena on viedä ihmiset takaisin Kuun pinnalle. Orion-avaruusalus laukaistaan miehittämättömänä avaruuteen 29. elokuuta 2022 mukanaan viisi ASRO:n suunnittelemaa ja valmistamaa säteilymittauslaitetta.

Ainoana suomalaisena laitetoimittajana Artemis 1 -lennolla mukana olevan ASRO:n instrumentit asennetaan Orion-avaruusaluksen sisälle, ja niillä mitataan ihmisille vaaraksi olevan säteilyn tasoa avaruudessa. Miehittämättömällä lennolla Nasa selvittää, millaisille olosuhteille astronautit altistuvat tulevilla kuulennoilla.

– Maata kiertävä avaruusasema on hyvin erilainen ympäristö kuin Kuuhun perustettu tukikohta, sillä Maan magneettikenttä suojaa avaruuslentäjiä suurimmalta osalta haitallista säteilyä. Kuu on ympäristönä paljon haastavampi, ja laitteiden tarkkojen mittaustulosten perusteella Nasa saa uutta tietoa siitä, mikä astronautteja odottaa. Kuuhun perustettavat tukikohdat luovat myös pohjaa tuleville Marsin lennoille, selittää ASRO:n toimitusjohtaja Jussi Lehti.

ASRO:n työpanos näkyy viidessä ESA Active Dosimeter (EAD) -säteilymonitorissa, jotka asennetaan avaruusaluksen hyttiin. Ne keräävät reaaliaikaista aikaleimattua tietoa avaruuden säteily-ympäristöstä Artemis 1 -lennon eri vaiheissa. ASRO:ssa säteilymonitorien suunnittelu alkoi vuonna 2018, ja valmiit säteilymonitorit on nyt asennettu Orion-alukseen laukaisua varten. Ensimmäinen laukaisuyritys on 29. elokuuta, mutta laukaisu voi myös siirtyä myöhempään ajankohtaan.

Pitkäjänteinen avaruusteknologiatyö palkitaan

ASRO:n säteilymittauslaitteet kulkevat Yhdysvaltoihin Nasalle Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kautta, joka on yhteistyökumppanina Artemis-ohjelmassa. Euroopassa virallisena päähankkijana toimii Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus DLR, jonka alihankkija ASRO on.

– Olemme osallistuneet myös aiempaan ESA:n projektiin, jossa vastasimme säteilymonitorien lukulaitteen kehittämisestä. ASRO:lla on suomalaisella ja eurooppalaisella tasolla merkittävää kokemusta tieteellisten mittalaitteiden toimittamisesta. Meillä on vankkoja referenssejä ja todistetusti kykyä toimia kumppanina haasteellisissa laitehankinnoissa, Lehti kertoo.

Projektin rahallinen arvo ASRO:lle on noin puoli miljoonaa euroa, mutta Lehti näkee Artemikseen kehitetystä teknologiasta saatavat hyödyt myös suuremmassa mittakaavassa.

– Olemme todennäköisesti ainoana suomalaisena toimijana mukana Artemis 1 -lennolla, eikä tietääksemme suoraan Nasan kauttakaan ole muita suomalaisia mukana. Olemme ASRO:lla ylpeitä siitä, että Suomesta saadaan huipputeknologiaa osaksi kansainvälistä suurprojektia, Lehti iloitsee.

ASRO:n laitteita toimitetaan myös tulevalle avaruusasemalle

Artemis-ohjelman myöhemmässä vaiheessa Kuun kiertoradalle viedään Lunar Gateway -avaruusasema, jonka tarkoituksena on toimia astronauttien tukikohtana. Samalla siellä on mahdollista tehdä tiedettä. Gatewayhin sijoitetaan European Radiation Sensors Array (ERSA) ja Internal Dosimeter Array (IDA), joihin ASRO toimittaa samanlaisia mittalaitteita kuin projektin nykyiseen vaiheeseen. Gatewayn mittalaitteilla voidaan selvittää muun muassa avaruussään vaikutusta astronauteille tuleviin säteilyannoksiin.

– Olemme iloisia, että projektit Artemis-ohjelmassa jatkuvat meidän osaltamme. Suomalaisena teknologiayrityksenä on mahtavaa päästä mukaan uuteen Kuu-ohjelmaan. Tämänkaltaisiin projekteihin osallistuminen vahvistaa suomalaisen avaruusosaamisen jatkuvuutta ja tuo meille myös lisätilauksia tulevaisuudessa, kertoo Lehti.

Avaruusteknologia on hyödyksi myös Maan kamaralla

Avaruusteknologiaa ei käytetä ainoastaan Artemiksen kaltaisissa erikoisprojekteissa, vaan esimerkiksi monen arjessa näkyvä GPS-paikannusjärjestelmä perustuu Maata kiertäviin satelliitteihin. Avaruusteknologiasta saatava hyöty ei aina ole suoraviivaista.

– Harvoin avaruusprojektissa käytettävää teknologiaa voidaan suoraan siirtää muun teollisuuden käyttöön. Tässä projektissa on kuitenkin syntynyt uutta osaamista, ja ASRO:n kilpailukyky on parantunut laitetoimitusten osalta. Luotettavien laitteiden suunnittelu on meille johtoajatus kaikessa toiminnassamme, Lehti kiteyttää.

Tulevat avaruusprojektit siintävät jo mielessä

Tulevaisuudessa avaruustoiminnan osuus ASRO:n liiketoiminnassa kasvaa edelleen. Lehti kertoo, että sopimusneuvottelut uudesta avaruussäämittalaitteen elektroniikan suunnittelusta ovat loppusuoralla.

– Toivottavasti syksyllä pääsemme kertomaan lisää hyviä uutisia uusista avaruuslaitesuunnitteluprojekteista. Avaruusprojektien aikataulut ovat usein hyvin venyviä, sillä yllätyksiä tulee aina. Ongelmia ratkotaan kuitenkin sitä mukaa, kun niitä tulee vastaan. Hyvien ratkaisujen löytäminen haasteisiin on olennainen osa työtämme, Lehti painottaa.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jussi Lehti, ASRO (Aboa Space Research Oy), jussi.lehti@asro.fi, p. 040 7420626

 

ASRO (Aboa Space Research Oy)

  • Vuonna 1999 perustettu innovatiiviseen teknologiakehitykseen erikoistunut tutkimus- ja suunnittelutoimisto
  • Pitkä kokemus vaativista kansainvälisistä avaruusteknologiahankkeista, joissa se on ollut kehittämässä luotettavia ratkaisuja muun muassa säteilyn mittaukseen ja kamerajärjestelmiin
  • Toimii myös teollisuusasiakkaidensa kumppanina etenkin elektroniikan, sulautettujen järjestelmien ja erilaisten mittausteknologioiden osaajana
  • Liikevaihto vuonna 2021 noin 1,5 miljoonaa euroa, toimipiste Turussa
  • www.asro.fi

ESA Active Dosimeter (EAD)

  • Euroopan avaruusjärjestö ESA on Nasan yhteistyökumppani Artemis-ohjelmassa.
  • ESA toimittaa Orion-avaruusalukseen European Service Modulen (aluksen moottori ja huoltoyksikkö) ja ASRO:n kehittämiä ESA Active Dosimeter (EAD) -säteilymonitoreja.
  • Elokuun lopun miehittämättömällä lennolla EAD-monitorit on sijoitettu Orionin miehistölle tarkoitettuun osaan.
  • EAD-mittalaitteet kehitettiin alun perin aiempaa ESA:n projektia varten, jossa ASRO vastasi säteilymonitorien lukulaitteen kehityksestä.
  • Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus DLR on toimittanut ASRO:lle säteilymittauslaitteiston ulkokuoren, mutta muuten ASRO on toteuttanut EAD-laitteisiin tarvittavat elementit.
  • ASRO on toteuttanut mittauslaitteiden elektroniikan ja ohjelmistot Turussa, kuten myös antureiden integroimisen laitteistoon.

Avainsanat

Kuvat

Suomalainen ASRO aloitti EAD-säteilymonitorien suunnittelun vuonna 2018, ja kuvassa ne ovat asennettuina Orion-alukseen laukaisua varten. (Kuva: Nasa)
Suomalainen ASRO aloitti EAD-säteilymonitorien suunnittelun vuonna 2018, ja kuvassa ne ovat asennettuina Orion-alukseen laukaisua varten. (Kuva: Nasa)
Lataa
EAD-säteilymonitorit keräävät tietoa avaruuden säteily-ympäristöstä Artemis 1 -lennon eri vaiheissa. Kuvassa ne ovat valmiina asennettaviksi Orion-aluksen hyttiin Kennedy Space Centerissä Yhdysvalloissa. (Kuva: ESA/DLR)
EAD-säteilymonitorit keräävät tietoa avaruuden säteily-ympäristöstä Artemis 1 -lennon eri vaiheissa. Kuvassa ne ovat valmiina asennettaviksi Orion-aluksen hyttiin Kennedy Space Centerissä Yhdysvalloissa. (Kuva: ESA/DLR)
Lataa
Suomalainen ASRO aloitti EAD-säteilymonitorien suunnittelun vuonna 2018, ja kuvassa ne ovat asennettuina Orion-alukseen laukaisua varten. (Kuva: Nasa)
Suomalainen ASRO aloitti EAD-säteilymonitorien suunnittelun vuonna 2018, ja kuvassa ne ovat asennettuina Orion-alukseen laukaisua varten. (Kuva: Nasa)
Lataa
ASRO:n suunnittelemat ja valmistamat EAD-säteilymonitorit tärinätestattiin Saksassa. (Kuva: ESA/DLR)
ASRO:n suunnittelemat ja valmistamat EAD-säteilymonitorit tärinätestattiin Saksassa. (Kuva: ESA/DLR)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Idea Group
Idea Group

20100 TURKU

https://ideagroup.fi

Idea Groupissa työskentelee yli 30 viestinnän, tapahtumien ja markkinoinnin asiantuntijaa. Yritys on perustettu vuonna 2021, kun pitkän linjan toimijat Viestintätoimisto Telegraafi ja tapahtumatoimisto Tapahtumallinen yhdistivät osaamisensa. Toimistomme sijaitsevat Helsingissä ja Turussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Idea Group

MEDIEINJBUDAN TILL BAKGRUNDSINFO ons. 24.4 kl. 9.30–11: MS-sjukdomsbilden uppdateras12.4.2024 08:10:06 EEST | Kutsu

Idag får personer med MS helt andra framtidsutsikter än för till exempel 10 år sedan. Behandlingen för sjukdomen har utvecklats kraftigt. Forskarsamfundet har uppnått genombrott i att få reda på sjukdomens uppkomstmekanism. Samtidigt insjuknar allt fler i MS. Finlands Neuroförbund och Finlands MS-stiftelse bjuder in journalister till ett bakgrundsinfotillfälle via Teams. På programmet står de färskaste uppgifterna om incidens, behandling och prognos av multipel skleros (MS), samt om forskningen. Samtidigt publiceras MS-stiftelsens forskningsfinansiering för år 2024. Vid slutet av evenemanget har journalisterna möjlighet att ställa frågor till experter. Tillfället är endast avsett för medierepresentanter. Kl. 9.30 Välkomsttal Helena Ylikylä-Leiva, verkställande direktör, Finlands Neuroförbund rf Vad innebär det att insjukna i MS idag? Juha-Pekka Erälinna, docent i neurologi, styrelseordförande, Finlands Neuroförbund rf MS i Finland och resten av världen – senaste fakta Merja Soilu-Hänni

KUTSU TAUSTAINFOON MEDIALLE ke 24.4. klo 9.30–11: Kuva MS-taudista päivittyy12.4.2024 08:10:06 EEST | Kutsu

MS-tautiin sairastuvalle avautuu tänään aivan erilainen näkymä tulevaan kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Sairauden lääkehoito on kehittynyt voimakkaasti. Tiedeyhteisö on saavuttanut läpimurtoja sairauden syntymekanismin selvittämisessä. Samaan aikaan MS-tautia sairastavia on yhä enemmän. Neuroliitto ja Suomen MS-säätiö kutsuvat toimittajat taustoittavaan infotilaisuuteen Teamsin välityksellä. Luvassa on tuoreinta tietoa multippeliskleroosin eli MS-taudin esiintyvyydestä, hoidosta ja ennusteesta sekä tutkimuksesta. Samassa yhteydessä julkistetaan Suomen MS-säätiön vuoden 2024 tutkimusapurahat. Toimittajilla on mahdollisuus esittää asiantuntijoille kysymyksiä tilaisuuden lopussa. Tilaisuus on suunnattu vain median edustajille. Klo 9.30 Tilaisuuden avaus Helena Ylikylä-Leiva, toimitusjohtaja, Neuroliitto ry Mitä MS-tautiin sairastuminen tarkoittaa tänään? Juha-Pekka Erälinna, neurologian dosentti, hallituksen puheenjohtaja, Neuroliitto ry MS-tauti Suomessa ja maailmalla - päivitetyt faktat

Faron Pharmaceuticals julkaisee jälleen rohkaisevia testituloksia verisyöpien hoidossa – 87,5 % R/R MDS-potilaista sai kliinisen hyödyn18.3.2024 09:08:20 EET | Tiedote

Faron Pharmaceuticalsin kokeellisen bexmarilimab-lääkkeen faasin I tutkimuksesta on julkaistu lisää erinomaisia tuloksia. BEXMAB-tutkimuksessa tutkitaan Faronin kehittämän bexmarilimab-täsmäimmunoterapian tehoa useisiin pahanlaatuisiin hematologisiin kasvaimiin eli verisyöpiin. Tutkimuksen 1. vaiheessa hoidettujen MDS-potilaiden hoitovasteet ovat säilyneet vahvoina: hoidetuista R/R MDS-leukemiapotilaista 87,5 prosenttia (7/8) sai kliinisen hyödyn. Valtaosa potilaista on edelleen elossa ja mukana tutkimuksessa, joten ei tarkkaa arviota hoitovasteen kestosta voi vielä antaa, mutta tämänhetkinen arvioitu elinajanennuste ylittää nykyiset odotusarvot.

Harvinaissairauksien päivä nostaa tasa-arvon tapetille: korjataanko lääkkeiden erikoiskorvattavuuden epäkohta 15 vuoden odotuksen jälkeen?29.2.2024 12:45:57 EET | Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeriölle luovutettu aloite tähtää harvinaissairauksia sairastavien potilaiden yhdenvertaisuuden parantamiseen Suomessa. Aloitteen hyväksyminen mahdollistaisi ylemmän erityiskorvattavuuden hakemisen harvinaissairauksien hoitoon tarkoitetuille lääkkeille ilman todellisia lisäkustannuksia valtiolle.

Korona räjäytti lääkinnällisten tutkimusvalaisimien kysynnän – Merivaaran tuotanto viedään käsistä29.1.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Lojer-konsernin tytäryhtiö Merivaara on lisännyt Q-Flow-leikkausalivalaisimien sarjaan kaksi uutta valaisinta, jotka soveltuvat leikkaussalien lisäksi monenlaisiin potilas- ja toimenpidehuoneisiin. Suomessa suunnitellut ja valmistetut valaisimet ovat tällä hetkellä erittäin kysyttyjä eri puolilla maailmaa, sillä hoitojonoja puretaan kaikkialla koronan jälkeen myös leikkaussalien ulkopuolella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye