Vaasan yliopisto

Suomalaiseen oikeusvaltioon kohdistuu monia uhkakuvia, osoittaa uutuuskirja

Jaa
Juuri ilmestyneessä Tieto, valta ja vaikuttaminen -teoksessa tarkastellaan tietoon liittyvää vallankäyttöä ja vaikuttamista. Gaudeamuksen julkaiseman kirjan ovat toimittaneet Vaasan yliopiston julkisoikeuden tutkijat, professori Niina Mäntylä ja yliopisto-opettaja Laura Perttola yhdessä Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Jukka Viljasen kanssa.
Kirjan kansi. Lähde: Gaudeamus
Kirjan kansi. Lähde: Gaudeamus
Demokraattisen oikeusvaltion periaatteet ovat koetuksella monessa länsimaassa – näkyvimpinä osoituksina vähemmistöjen oikeuksien kaventaminen, median toimintavapauden rajoittaminen ja tuomioistuinten riippumattomuuden kyseenalaistaminen. Onko Suomessakin syytä huoleen? Kyllä ja ei, osoittaa Tieto, valta ja vaikuttaminen oikeusvaltiossa.
 

– Eurooppalaisessa ajattelussa oikeusvaltiollisuus kytkeytyy demokratiaan. Kirja on ajankohtainen sen vuoksi, että maailmalla ja Euroopassakin demokratian tila heikkenee, muistuttaa Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori Niina Mäntylä.

Mäntylän mukaan autoritäärisissä valtioissa laki muuttuu vallankäytön välineeksi, kun oikeusvaltioissa nimenomaan lainsäädännöllä pitäisi rajoittaa vallan käyttöä.

– Esimerkiksi Puolassa perustettiin tuomareita valvomaan erityinen kurinpitoelin. Sen on nähty puuttuvan mielivaltaisesti tuomarien toimintaan. Autoritäärisissä valtioissa myös vähemmistöjen asema ja oikeudet heikkenevät. Euroopan komissio on nostanut Unkaria vastaan rikkomuskanteen liittyen seksuaalivähemmistöjen asemaan, Mäntylä kuvailee.

Oikeusvaltioon kohdistuvat uhat esiin: polarisaatio, vihapuhe, maalittaminen, ongelmallinen vaikuttaminen

Kirjaan on sen toimittajien lisäksi kirjoittanut monipuolinen joukko tutkijoita ja asiantuntijoita. Vaasan yliopistosta kirjoittajakaartiin kuuluvat Mäntylän ja Laura Perttolan lisäksi Jari Autioniemi, Helka Kalliomäki, Jyri Paasonen, Ari Salminen, Kristian Siikavirta ja Joonas Widlund.

Kirjoittajat analysoivat suomalaiseen oikeusvaltioon kohdistuvia uhkakuvia, joita ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen polarisaatio ja poliittinen passiivisuus, vihapuhe sekä internetistä kerättävän datan käyttäminen vääriin tarkoituksiin. Ydinteemana on tietoon liittyvä vallankäyttö ja oikeusvaltion näkökulmasta ongelmallinen vaikuttaminen, joka kohdistuu esimerkiksi tutkimusaiheisiin, tuomioistuimiin ja virkamiehiin.

Professori Mäntylä tuo esimerkiksi luvussa Kansa oikeusvaltion uhkana? esiin vihapuheen merkitystä oikeusvaltion näkökulmasta. Vihapuhe vaientaa julkista keskustelua ja voimistaa eri ryhmien vastakkainasettelua. Maalittaminen olisi Mäntylän mielestä kriminalisoitava.

– Vihapuhe ja jopa maalittaminen voi kohdistua myös virkamiehiin tai kunnallispoliitikkoihin, ja näin vähentää näiden tehtävien houkuttelevuutta. Myös tutkijoita maalitetaan, joskin empiirinen aineistomme valossa tilanne ei ole vielä hälyttävä. Itse näen, että maalittaminen olisi kriminalisoitava, joskin se on vaikea tehtävä, koska sananvapauttakaan ei saa liiallisesti rajoittaa, koska sekin olisi oikeusvaltion kannalta ongelma, Mäntylä pohtii.

Uhkaako korruptio eduskuntaa?

Kattavassa teoksessa käsitellään myös sosiaalisen median alustojen valtaa ja sääntelyä, lainsäätäjän korruptioon liittyvää kehitystä, ulkopuolisia vaikutteita lainvalmistelussa ja julkisen sektorin tietopohjaisessa päätöksenteossa sekä teknologian mahdollistaman kansalaisten valvonnan sovittamista yhteen yksilöiden oikeuksien kunnioittamisen kanssa.

Esimerkiksi Vaasan yliopiston julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salmisen kirjoittamassa luvussa tarkastellaan parlamentin integriteettijärjestelmän kehittämistä instituution ja yksilön tasolla kysymällä Uhkaako korruptio eduskuntaa?

Salminen näkee, että eduskuntaan kohdistuvat korruption uhat ovat todellisia, ja varsinkin uusiin hybridiuhkiin on suhtauduttava vakavasti. Ne voivat pahimmillaan horjuttaa demokraattisia instituutioita.

Hänen mukaansa eduskunnan integriteettijärjestelmää olisi perusteltua kehittää siten, että edustajat tunnistavat eettiset pulmatilanteet ja kantavat näin vastuun omasta käyttäytymisestään. Salminen ehdottaa uusiksi työkaluiksi eettistä koodistoa ja parlamentin etiikkaa valvovaa elintä.

– Edustajan eteen tulevia eettisiä ongelmia käsitellään ja seurataan niukasti eduskunnassa. Ratkaisut jäävät usein edustajan oman harkinnan ja moraalisen selkärangan varaan. Tämä lisää yksilön haavoittuvuutta tilanteissa, joissa tarvittaisiin pysyvämpää etukäteistä tukea. Tarvittaisiinko siis eduskuntaan erityinen eettinen koodisto, code of conduct, joka sisältäisi perusteluja korruption torjunnan tärkeydestä ja vahvistaisi integriteettiä? Entä parlamentin etiikkaa valvova elin kansainvälisten esimerkkien viitoittamana?

Niina Mäntylä, Jukka Viljanen & Laura Perttola (toim.)
Tieto, valta ja vaikuttaminen oikeusvaltiossa
ISBN 9789523452145
Gaudeamus 2023

Lisätiedot

Niina Mäntylä, julkisoikeuden professori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8391, niina.mantyla@uwasa.fi

Laura Perttola, julkisoikeuden yliopisto-opettaja, Vaasan yliopisto, laura.perttola@uwasa.fi

Jukka Viljanen, julkisoikeuden professori, Tampereen yliopisto, jukka.viljanen@tuni.fi

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kirjan kansi. Lähde: Gaudeamus
Kirjan kansi. Lähde: Gaudeamus
Lataa
Julkisoikeuden professori Niina Mäntylä, kuva: Sami Pulkkinen
Julkisoikeuden professori Niina Mäntylä, kuva: Sami Pulkkinen
Lataa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Vaasan yliopisto
Vaasan yliopisto
Wolffintie 32, FI-65200 Vaasa PL 700
65101 Vaasa

http://www.uwasa.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto

Väitös: Informaatioresilienssi auttaa selviytymään kriisien tuottamassa epävarmuudessa19.3.2024 09:38:04 EET | Tiedote

Peräkkäiset ja toistensa kanssa limittyvät kriisit voivat aiheuttaa tiedon puutetta, olennaisen informaation hukuttavaa tietotulvaa tai jopa tiedon vääristymistä. Tämä edellyttää yhteiskunnalta informaatioresilienssiä eli kriisinkestävyyttä myös informaatioon liittyviä häiriöitä kohtaan. Tarvitsemmekin epävarmuuden hyväksyvää ja tietämättömyyden myöntämistä tukevaa toimintakulttuuria, ilmenee Aino Rantamäen tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Vaasan yliopiston uusi yhteistyömalli yhdistää yritykset ja väitöskirjatutkijat – Yrityksille tarjolla uusinta tutkimustietoa ja innovaatioita, väitöskirjatutkijoille houkutteleva urapolku7.3.2024 08:40:19 EET | Tiedote

Vaasan yliopistossa luodaan väitöskirjatutkijan ja yrityksen tai yhteisön välille uusi yhteistyömalli, jossa yrityksen tutkimusintressit voidaan yhdistää väitöskirjatutkimukseksi. Väitöskirjatutkija sitoutuu yhteistyöyrityksen ja Vaasan yliopiston yhdessä rahoittamaan neljän vuoden väitöskirjatutkimukseen. CoDoc – Collaborative Doctoral Partnership Model -hanke on Pohjanmaan liiton rahoittama.

Digitaalinen verkkoalusta tuo biokaasutoimijat yhteen Pohjanmaan maakunnissa14.2.2024 12:20:26 EET | Tiedote

Vaasan yliopiston, Centria-ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun uusi tutkimushanke DigiBiogasHubs aikoo tuoda pohjalaismaakuntien biokaasutoimijat yhteistyöhön uuden digitaalisen verkkoalustan avulla. Kehitettävän alustan avulla edistetään eri alueilla sijaitsevien biokaasuhubien eli klustereiden kehittymistä, vuorovaikutusta sekä biokaasumarkkinoiden kehittymistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye