Suomalaisten metsäsuhde on murroksessa, toteaa Eero Ojanen teoksessaan Metsän filosofia.
Eero Ojanen pohtii uusimmassa teoksessaan Metsän filosofia, onko muinaisen, usein pelokkaankin suhtautumisen ja myöhemmän kulutuskeskeisen taloudellisen hyödyntämisen tilalle tulossa kyky nauttia metsästä tasapainoisessa vuorovaikutuksessa sen kanssa. Ojanen käsittelee monipuolisesti metsän olemusta ja sen merkityksiä.
Suomalainen asuu lähellä metsää, ja se on aina kuulunut kulttuuriimme. Se näkyy myös kielessämme, jossa monet käsitteet ovat alun perin liittyneet metsään ja esimerkiksi metsästämiseen. Eero Ojanen kuvaa tätä sanoiluksi metsässä. ”Mieli oli se saaliseläimen osa, joka kullekin mukana olevalle saalista jaettaessa kuului. Itse kukin saattoi mieliä juuri tiettyä osaa eli hänen teki mieli jotain osaa, ja kun sai mielensä mukaan, niin se oli tietysti mieluinen juttu. Mieli-sanan monet vivahteet ovat hyvin positiivisia, mielihyvä esimerkiksi, ja metsästä nekin hyvät mielet siis tulevat”, hän kirjoittaa.
Metsä on ollut meille tuttu ja turvallinen, mutta samaan aikaan se on myös vieras ja uhkaava. Sieltä on haettu elantoa, ja siellä pedot ovat vaanineet kulkijoita. Sitä on yritetty hallita ja kesyttää. Suhtautumisemme metsään on muuttunut ajan myötä, mutta aina metsä on ollut suomalaista lähellä. Silti ihminen kulttuureineen on aina vieras metsässä.
”Metsä on jotain vähän sekavaa. Se karttaa täydellistä järjestystä ja hallintaa. Metsässä liikkuminen on erilaista kuin kadulla, valtatiellä tai siisteissä sisätiloissa, ja tämä seikka koskekoon nyt myös metsän filosofian liikettä ja jäsennystä. Jos vähänkään kunnioitan metsää ja yritän ymmärtää sitä, täytyy ymmärtää myös se, että metsää ei voi pakottaa mihinkään täysin tiukkaan järjestykseen, koska silloin se lakkaisi olemasta metsä ja muuttuisi joksikin aivan muuksi”, Ojanen kertoo lähtökohdistaan Metsän filosofiaan.
Metsän filosofia on elämys jokaiselle metsään kaipaavalle ja metsästä tulleelle, siellä todella tai mielessään kulkevalle, pihkaantunelle ja puulla päähän lyödylle mutta myös niille, joille metsä on vieras ja outo.
Eero Ojanen on filosofian tohtori ja tietokirjailija. Hänen laaja ja monipuolinen tuotantonsa käsittää sekä faktaa että fiktiota, usein samankin teoksen puitteissa. Hänen teoksiaan ovat mm. 1918. Matkoja muistin rintamilla (2017, yhdessä Risto Lindstedtin kanssa), Lapsen filosofia (2014) ja Koiran filosofia (2013).
Eero Ojanen, Metsän filosofiaKirjapaja 2023. 159 s. ISBN 9789523546783
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Eero Ojanen| eero.ojanen@ppa.inet.fi | p. 040 832 5410
Arvostelukappalepyynnöt:
Minna Vatja | mediakoordinaattori | minna.vatja@kirjapaja.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna VatjaMediakoordinaattoriKirjapaja, Publiva Oy
Puh:09 6877 4543minna.vatja@kirjapaja.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kirjapaja julkaisee monipuolisia ja moderneja tietokirjoja elämäntaidon, hyvinvoinnin, kulttuurin, kasvatuksen ja yhteiskunnan aloilta. Tuotannossamme on edustettuna myös maailmankatsomuksellinen, hengellinen ja teologinen kirjallisuus ja kirkolliset kirjat.
Yhdessä Lasten Keskuksen ja Edukustannuksen kanssa olemme Publiva Oy.
Kirjapaja on kustantanut kirjoja jo vuodesta 1942.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kirjapaja
Inka Ikonen: Kertomus turvattoman lapsen kasvusta turvalliseksi vanhemmaksi24.4.2024 07:58:00 EEST | Tiedote
”Lapsen syntymä aloitti minun matkani oman itseni syntysijoille.” Inka Ikosen uusi kirja Sinussa näen minut on intiimi ja avoin kertomus niistä kokemuksista ja tunteista, joita lapsen syntymä voi vanhemmassa nostaa esiin. Äidiksi tuleminen pakotti Ikosen käymään perusteellisesti läpi elettyä elämäänsä ja tekemään pitkän, paikoin kivuliaan matkan omaan itseen. Lapsesta tuli peili, jota vasten oma elämä asettui katsottavaksi. Kirjoittaja käy läpi paitsi uuden tilanteen esiin nostamia vaikeita tunteita ja muistoja, myös eri tapoja, joilla hän on niitä työstänyt. Yksi keskeinen viesti onkin tunteiden näkyväksi tekeminen ja niiden rohkea kohtaaminen. Kirja itsessään on kaikessa omakohtaisuudessaan jo esimerkki tästä. Tunteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, painottaa kirjailija.
Marjut Mulari: Kepeän syvä sukellus kristinuskon perusteisiin16.4.2024 07:57:00 EEST | Tiedote
Mitä eroa on rukouksella ja manifestoinnilla? Mikä on kristityn supervoima? Miten ja miksi tehdään ristinmerkki? Heilastellaanko helluntaina Pyhän Hengen kanssa?
Salla-Maarit Volanen: Hyvä elämä on opittavissa oleva taito9.4.2024 08:07:00 EEST | Tiedote
Elinympäristömme on täynnä eri suunnista tulevia, välitöntä huomiota vaativia ärsykkeitä. Kun ihmisen huomiota revitään samanaikaisesti useaan suuntaan, seuraa lyhytjänteistä ja poukkoilevaa suorittamista, joka ennen pitkää johtaa ahdistukseen ja asioiden mielekkyyden katoamiseen. ”Tehokas tapa rauhoittaa poukkoileva mieli ja lakata suorittamasta elämää on keskittyä tietoisesti siihen, mitä tässä hetkessä oikeasti tapahtuu – eli olla läsnä tilanteessa” toteaa tietokirjailija ja läsnäolotutkimuksen pioneeri Salla-Maarit Volanen. Volasen esikoiskirja Huomio hetkeen - Levollisen läsnäolon taito näyttää, mitä hyötyä läsnäolosta voi olla itselle, toisille, ja laajemmin yhteiskunnalle. ”Kun opimme elämään tietoisemmin, opimme myös toimimaan tietoisemmin ”, Volanen kiteyttää.
Heli Mäkelä: Kohtaa tunteesi rohkeasti ja elä levollisesti19.3.2024 08:08:00 EET | Tiedote
Miksi moni pelkää tunteitaan? Asuvatko tunteet kehossamme? Kuinka omien tunteiden kanssa oikein tulee toimeen? Mitä hyötyä tunteiden tuntemisesta on? Miksi jotkut tunteet voivat nostaa meissä pintaan häpeää?
OLE HILJAA.5.3.2024 07:58:00 EET | Tiedote
Siinä ei ole perässä huutomerkkiä. Piste kyllä. Hiljaisuudessa kun riittää, että on. Elämälle voi oikeasti vetää rajan. Vai voiko?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme