Suomalaisten suhteesta kolonialismiin uutta tietoa
27.1.2022 07:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Kyseessä on ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys, jossa selvitetään suomalaisten suhdetta kolonialismiin myös kansainväliselle tutkijayhteisölle. Kirja käsittää 11 erillistä tapaustutkimusta. Ne avaavat sitä, kuinka suomalaiset ovat kohdanneet kolonialismin historiallisesti, joko kolonisoituina ”toisina” tai osallisina koloniaalisiin käytänteisiin Suomessa ja maailmalla.
– Suomen historiallinen asema idän ja lännen välissä on kolonialismin näkökulmasta kansainvälisesti kiinnostava, yliopistonlehtori Timo Särkkä kertoo. Jyväskylän yliopistossa historian ja etnologian laitoksella työskentelevä Särkkä on yksi antologian toimittajista.
Särkkä tutki Katangassa, Kongon eteläisimmässä maakunnassa 1900-luvun alussa toimineiden suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden roolia maan kaivannaisteollisuuden ja kolonialismin historiassa. Tutkimus perustuu laajaan alkuperäisaineistoon, joka käsittää muun muassa suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden henkilöarkistoja sekä kaivosyhtiöiden yritysarkistoja.
– Alkuperäislähteitä rinnakkain analysoimalla pystyin luomaan yksityiskohtaisen esityksen kaivannaisteollisuuden historiasta Katangassa ja tarkastelemaan kysymystä kolonialismin toiseudesta suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden elämän ja ajattelun kautta, Särkkä valottaa tutkimustaan.
Aineistoissa korostuvat kaivosteollisuuden syntytaustat, erityisesti tarve löytää metalleja ja mineraaleja liikenteen ja sähköisen viestinnän tarpeisiin.
– Samat juurisyyt ovat edelleenkin Katangan kaivannaisteollisuuden kasvun taustalla. Tämä asetelma herättää kysymyksen, kuinka toimintamallit ovat muuttuneet, kun kolonialismin ajan valtarakennelmat ovat vaihtuneet globaalin talouden markkinalogiikkaan, Särkkä jatkaa.
Vielä 1960-luvun alussa Katangan kaivosteollisuuden alkuaikoihin suhtauduttiin historiankirjoituksessa usein kritiikittömästi. Myös suomalaislaistaustaisia kaivostyöntekijöitä pidettiin ”pioneereina”, jotka avasivat Katangan raaka-aineet globaaleiden markkinoiden hyödynnettäväksi.
Siirtomaajärjestelmän romahtaminen, siirtomaiden itsenäistyminen, kaivosteollisuuden ja ylipäätään eurooppalaisten yritysten huono maine Afrikan luonnonvarojen ja afrikkalaisten työvoiman hyväksikäyttäjänä muuttivat suhtautumisen tuomitsevaksi. Vasta viime vuosina kaivosteollisuutta ja siihen kytköksissä olleita yrityksiä ja yksilöitä on ryhdytty tutkimaan objektiivisemmin, osana ihmisten, käytänteiden, pääomien ja raaka-aineiden globaaleja liikkeitä.
Tutkimus on julkaistu sarjassa Cambridge Imperial and Post-Colonial Studies ja sen toimittajat ovat Raita Merivirta (Turun yliopisto), Leila Koivunen (Turun yliopisto) ja Timo Särkkä (Jyväskylän yliopisto). Luvut 1, 7 ja 8 ovat avoimesti luettavissa: Finnish Colonial Encounters | SpringerLink.
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Timo Särkkä, timo.sarkka@jyu.fi, +358 40 809 3958
Kuvitusta kirjasta Finnish Colonial Encounters:
Suomalaissyntyiset Oscar Johannes Boijer ja Carl Theodor Eriksson kuvattuina Katangassa vuonna 1902. Lähde: Museovirasto, Kuvakokoelmat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Pelitutkimuksen päivät kokoavat Suomen pelitutkijat Jyväskylään30.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä järjestettävä tapahtuma tuo yhteen kotimaista pelitutkimusta yli korkeakoulu- ja oppiainerajojen.
Tutkimus: Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet elvyttävät sukunsa kieltä ja kulttuuriperintöä29.10.2026 10:08:53 EET | Tiedote
Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet ottavat takaisin omaa kieltään ja kulttuuriaan, jotka monissa perheissä katosivat toisen maailmansodan ja evakkouden seurauksena. FM, YTM Pirja Hyyryläisen Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että toinen ja kolmas sukupolvi ovat nousseet keskeiseen rooliin karjalan kielen elvyttämisessä ja karjalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa.
Jyväskylän yliopisto mukana tutkimuksessa, joka avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden elektroniikalle29.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tim Kokkeler, on osoittanut uuden tavan tuottaa niin sanottuja spinvirtoja altermagneeteiksi kutsutuissa materiaaleissa. Nature-lehdessä julkaistu tutkimus syventää ymmärrystä tämän uuden materiaaliluokan ominaisuuksista ja voi tulevaisuudessa edistää esimerkiksi energiatehokkaampien elektronisten laitteiden kehittämistä.
Kriittiset mineraalit, kiertotalous ja vihreä siirtymä – osallistu mukaan FinnMateria 2026 -tapahtumaan28.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on näkyvästi mukana FinnMateria 2026 -tapahtumassa, jossa keskustellaan materiaalien kestävästä käytöstä, kriittisistä raaka-aineista ja kiertotalouden tulevaisuudesta. Tapahtumassa yliopiston koordinoima Kiertotalouden osaamiskeskittymä tuo esiin ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös kansainvälinen seminaari kokoaa yhteen kriittisten mineraalien kierrätyksen ja talteenoton asiantuntijoita.
Kirjajulkaisu: Suomi voi nousta tekoälyn edelläkävijäksi terveydenhuollossa, arvioi uusi kirja28.10.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tekoäly voi auttaa tunnistamaan terveysriskejä aiempaa varhemmin, tehostaa ammattilaisten työtä ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta, sanovat Martti Lehto ja Pekka Neittaanmäki uudessa kirjassaan. Teos tarkastelee laajasti digitalisaation, tekoälyn ja uusien teknologioiden vaikutuksia suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme