Suomalaisten suhteesta kolonialismiin uutta tietoa
Kyseessä on ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys, jossa selvitetään suomalaisten suhdetta kolonialismiin myös kansainväliselle tutkijayhteisölle. Kirja käsittää 11 erillistä tapaustutkimusta. Ne avaavat sitä, kuinka suomalaiset ovat kohdanneet kolonialismin historiallisesti, joko kolonisoituina ”toisina” tai osallisina koloniaalisiin käytänteisiin Suomessa ja maailmalla.
– Suomen historiallinen asema idän ja lännen välissä on kolonialismin näkökulmasta kansainvälisesti kiinnostava, yliopistonlehtori Timo Särkkä kertoo. Jyväskylän yliopistossa historian ja etnologian laitoksella työskentelevä Särkkä on yksi antologian toimittajista.
Särkkä tutki Katangassa, Kongon eteläisimmässä maakunnassa 1900-luvun alussa toimineiden suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden roolia maan kaivannaisteollisuuden ja kolonialismin historiassa. Tutkimus perustuu laajaan alkuperäisaineistoon, joka käsittää muun muassa suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden henkilöarkistoja sekä kaivosyhtiöiden yritysarkistoja.
– Alkuperäislähteitä rinnakkain analysoimalla pystyin luomaan yksityiskohtaisen esityksen kaivannaisteollisuuden historiasta Katangassa ja tarkastelemaan kysymystä kolonialismin toiseudesta suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden elämän ja ajattelun kautta, Särkkä valottaa tutkimustaan.
Aineistoissa korostuvat kaivosteollisuuden syntytaustat, erityisesti tarve löytää metalleja ja mineraaleja liikenteen ja sähköisen viestinnän tarpeisiin.
– Samat juurisyyt ovat edelleenkin Katangan kaivannaisteollisuuden kasvun taustalla. Tämä asetelma herättää kysymyksen, kuinka toimintamallit ovat muuttuneet, kun kolonialismin ajan valtarakennelmat ovat vaihtuneet globaalin talouden markkinalogiikkaan, Särkkä jatkaa.
Vielä 1960-luvun alussa Katangan kaivosteollisuuden alkuaikoihin suhtauduttiin historiankirjoituksessa usein kritiikittömästi. Myös suomalaislaistaustaisia kaivostyöntekijöitä pidettiin ”pioneereina”, jotka avasivat Katangan raaka-aineet globaaleiden markkinoiden hyödynnettäväksi.
Siirtomaajärjestelmän romahtaminen, siirtomaiden itsenäistyminen, kaivosteollisuuden ja ylipäätään eurooppalaisten yritysten huono maine Afrikan luonnonvarojen ja afrikkalaisten työvoiman hyväksikäyttäjänä muuttivat suhtautumisen tuomitsevaksi. Vasta viime vuosina kaivosteollisuutta ja siihen kytköksissä olleita yrityksiä ja yksilöitä on ryhdytty tutkimaan objektiivisemmin, osana ihmisten, käytänteiden, pääomien ja raaka-aineiden globaaleja liikkeitä.
Tutkimus on julkaistu sarjassa Cambridge Imperial and Post-Colonial Studies ja sen toimittajat ovat Raita Merivirta (Turun yliopisto), Leila Koivunen (Turun yliopisto) ja Timo Särkkä (Jyväskylän yliopisto). Luvut 1, 7 ja 8 ovat avoimesti luettavissa: Finnish Colonial Encounters | SpringerLink.
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Timo Särkkä, timo.sarkka@jyu.fi, +358 40 809 3958
Kuvitusta kirjasta Finnish Colonial Encounters:
Suomalaissyntyiset Oscar Johannes Boijer ja Carl Theodor Eriksson kuvattuina Katangassa vuonna 1902. Lähde: Museovirasto, Kuvakokoelmat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme