Suomalaisten suhteesta kolonialismiin uutta tietoa
27.1.2022 07:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Kyseessä on ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys, jossa selvitetään suomalaisten suhdetta kolonialismiin myös kansainväliselle tutkijayhteisölle. Kirja käsittää 11 erillistä tapaustutkimusta. Ne avaavat sitä, kuinka suomalaiset ovat kohdanneet kolonialismin historiallisesti, joko kolonisoituina ”toisina” tai osallisina koloniaalisiin käytänteisiin Suomessa ja maailmalla.
– Suomen historiallinen asema idän ja lännen välissä on kolonialismin näkökulmasta kansainvälisesti kiinnostava, yliopistonlehtori Timo Särkkä kertoo. Jyväskylän yliopistossa historian ja etnologian laitoksella työskentelevä Särkkä on yksi antologian toimittajista.
Särkkä tutki Katangassa, Kongon eteläisimmässä maakunnassa 1900-luvun alussa toimineiden suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden roolia maan kaivannaisteollisuuden ja kolonialismin historiassa. Tutkimus perustuu laajaan alkuperäisaineistoon, joka käsittää muun muassa suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden henkilöarkistoja sekä kaivosyhtiöiden yritysarkistoja.
– Alkuperäislähteitä rinnakkain analysoimalla pystyin luomaan yksityiskohtaisen esityksen kaivannaisteollisuuden historiasta Katangassa ja tarkastelemaan kysymystä kolonialismin toiseudesta suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden elämän ja ajattelun kautta, Särkkä valottaa tutkimustaan.
Aineistoissa korostuvat kaivosteollisuuden syntytaustat, erityisesti tarve löytää metalleja ja mineraaleja liikenteen ja sähköisen viestinnän tarpeisiin.
– Samat juurisyyt ovat edelleenkin Katangan kaivannaisteollisuuden kasvun taustalla. Tämä asetelma herättää kysymyksen, kuinka toimintamallit ovat muuttuneet, kun kolonialismin ajan valtarakennelmat ovat vaihtuneet globaalin talouden markkinalogiikkaan, Särkkä jatkaa.
Vielä 1960-luvun alussa Katangan kaivosteollisuuden alkuaikoihin suhtauduttiin historiankirjoituksessa usein kritiikittömästi. Myös suomalaislaistaustaisia kaivostyöntekijöitä pidettiin ”pioneereina”, jotka avasivat Katangan raaka-aineet globaaleiden markkinoiden hyödynnettäväksi.
Siirtomaajärjestelmän romahtaminen, siirtomaiden itsenäistyminen, kaivosteollisuuden ja ylipäätään eurooppalaisten yritysten huono maine Afrikan luonnonvarojen ja afrikkalaisten työvoiman hyväksikäyttäjänä muuttivat suhtautumisen tuomitsevaksi. Vasta viime vuosina kaivosteollisuutta ja siihen kytköksissä olleita yrityksiä ja yksilöitä on ryhdytty tutkimaan objektiivisemmin, osana ihmisten, käytänteiden, pääomien ja raaka-aineiden globaaleja liikkeitä.
Tutkimus on julkaistu sarjassa Cambridge Imperial and Post-Colonial Studies ja sen toimittajat ovat Raita Merivirta (Turun yliopisto), Leila Koivunen (Turun yliopisto) ja Timo Särkkä (Jyväskylän yliopisto). Luvut 1, 7 ja 8 ovat avoimesti luettavissa: Finnish Colonial Encounters | SpringerLink.
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Timo Särkkä, timo.sarkka@jyu.fi, +358 40 809 3958
Kuvitusta kirjasta Finnish Colonial Encounters:
Suomalaissyntyiset Oscar Johannes Boijer ja Carl Theodor Eriksson kuvattuina Katangassa vuonna 1902. Lähde: Museovirasto, Kuvakokoelmat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.
Jyväskylän yliopisto mukana ensimmäisessä superraskaan alkuaineen kemiallisen sidoksen mittauksessa9.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut ensimmäistä kertaa mittaamaan kemiallisen sidoksen vahvuuden superraskaan alkuaineen yhdisteessä. Jyväskylän yliopisto oli mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin seaborgiumin kemiallisia ominaisuuksia. Tulokset osoittavat, kuinka suhteellisuusteorian ennustamat relativistiset ilmiöt vaikuttavat kaikkein raskaimpien alkuaineiden kemiaan. Tutkimus on julkaistu Nature-lehdessä.
Tutkijoiden yö oli taas Suomen suurin tiedetapahtuma – yli 21 500 kävijää7.10.2026 11:05:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yötä vietettiin syyskuun viimeisenä perjantaina 25.9.2026 kaikkiaan kahdeksalla paikkakunnalla Helsingistä Sodankylään. Hämeenlinnassa tapahtuma järjestettiin 2.10. Tapahtumassa saatiin uusia tiede-elämyksiä, kokeiltiin itse tutkimuksen tekemistä sekä keskusteltiin innostuneiden tieteentekijöiden kanssa. Mukana oli jälleen satoja tutkijoita ympäri Suomen. Kävijöitä päivän ja yön aikana erilaisiin tapahtumiin osallistui yhteensä yli 21 500. Tapahtuman teemana oli tänä vuonna uteliaisuus.
Valtakunnallinen hanke kehittää kyberturvallisuuden jatkuvaa oppimista 1,1 miljoonan rahoituksella5.10.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto koordinoi 1,1 miljoonan euron hanketta, joka tähtää kyberturvallisuusalan jatkuvan oppimisen koulutuksen kehittämiseen Suomessa. Muut hankkeen toteuttajat ovat Helsingin yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Hankkeen päätavoitteena on suunnata kyberturvallisuuskoulutusta aiempaa enemmän työelämän tarpeisiin jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti.
Tutkimus: Tekoälytaidot eivät yksin riitä – koulun pitäisi auttaa tekemään viisaita valintoja5.10.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
Tekoälyn käyttöä opetellaan kouluissa, mutta miksi tekoälyyn liittyvää opetusta on tärkeä järjestää? Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan oppilaiden tekoälyosaamisen kehittäminen ei riitä, vaan heitä tulee samalla rohkaista pohtimaan, miten he itse haluavat käyttää tekoälyä ja millaisen roolin he sille omassa elämässään antavat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme