Suomalaisten suhteesta kolonialismiin uutta tietoa

Kyseessä on ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys, jossa selvitetään suomalaisten suhdetta kolonialismiin myös kansainväliselle tutkijayhteisölle. Kirja käsittää 11 erillistä tapaustutkimusta. Ne avaavat sitä, kuinka suomalaiset ovat kohdanneet kolonialismin historiallisesti, joko kolonisoituina ”toisina” tai osallisina koloniaalisiin käytänteisiin Suomessa ja maailmalla.

– Suomen historiallinen asema idän ja lännen välissä on kolonialismin näkökulmasta kansainvälisesti kiinnostava, yliopistonlehtori Timo Särkkä kertoo. Jyväskylän yliopistossa historian ja etnologian laitoksella työskentelevä Särkkä on yksi antologian toimittajista.

Särkkä tutki Katangassa, Kongon eteläisimmässä maakunnassa 1900-luvun alussa toimineiden suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden roolia maan kaivannaisteollisuuden ja kolonialismin historiassa. Tutkimus perustuu laajaan alkuperäisaineistoon, joka käsittää muun muassa suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden henkilöarkistoja sekä kaivosyhtiöiden yritysarkistoja.

– Alkuperäislähteitä rinnakkain analysoimalla pystyin luomaan yksityiskohtaisen esityksen kaivannaisteollisuuden historiasta Katangassa ja tarkastelemaan kysymystä kolonialismin toiseudesta suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden elämän ja ajattelun kautta, Särkkä valottaa tutkimustaan.

Aineistoissa korostuvat kaivosteollisuuden syntytaustat, erityisesti tarve löytää metalleja ja mineraaleja liikenteen ja sähköisen viestinnän tarpeisiin.

– Samat juurisyyt ovat edelleenkin Katangan kaivannaisteollisuuden kasvun taustalla. Tämä asetelma herättää kysymyksen, kuinka toimintamallit ovat muuttuneet, kun kolonialismin ajan valtarakennelmat ovat vaihtuneet globaalin talouden markkinalogiikkaan, Särkkä jatkaa.

Vielä 1960-luvun alussa Katangan kaivosteollisuuden alkuaikoihin suhtauduttiin historiankirjoituksessa usein kritiikittömästi. Myös suomalaislaistaustaisia kaivostyöntekijöitä pidettiin ”pioneereina”, jotka avasivat Katangan raaka-aineet globaaleiden markkinoiden hyödynnettäväksi.

Siirtomaajärjestelmän romahtaminen, siirtomaiden itsenäistyminen, kaivosteollisuuden ja ylipäätään eurooppalaisten yritysten huono maine Afrikan luonnonvarojen ja afrikkalaisten työvoiman hyväksikäyttäjänä muuttivat suhtautumisen tuomitsevaksi. Vasta viime vuosina kaivosteollisuutta ja siihen kytköksissä olleita yrityksiä ja yksilöitä on ryhdytty tutkimaan objektiivisemmin, osana ihmisten, käytänteiden, pääomien ja raaka-aineiden globaaleja liikkeitä.

Tutkimus on julkaistu sarjassa Cambridge Imperial and Post-Colonial Studies ja sen toimittajat ovat Raita Merivirta (Turun yliopisto), Leila Koivunen (Turun yliopisto) ja Timo Särkkä (Jyväskylän yliopisto). Luvut 1, 7 ja 8 ovat avoimesti luettavissa: Finnish Colonial Encounters | SpringerLink.

Lisätietoja:

Yliopistonlehtori Timo Särkkä, timo.sarkka@jyu.fi, +358 40 809 3958

Kuvitusta kirjasta Finnish Colonial Encounters:

Suomalaissyntyiset Oscar Johannes Boijer ja Carl Theodor Eriksson kuvattuina Katangassa vuonna 1902. Lähde: Museovirasto, Kuvakokoelmat.