Jyväskylän yliopisto

Suomalaisten suhteesta kolonialismiin uutta tietoa

Jaa

Itäisten ja läntisten imperiumien välissä sinnitelleiden suomalaisten on pitkään ajateltu olleen kolonialismin historiassa ulkopuolisia. Tämän vuoksi aiheen tutkimustraditio on Suomessa melko nuori. Tuore kansainvälinen antologia Finnish Colonial Encounters. From Anti-Imperialism to Cultural Colonialism and Complicity tuo siihen lisätietoa.

Suomalaissyntyiset Oscar Johannes Boijer ja Carl Theodor Eriksson kuvattuina Katangassa vuonna 1902. Lähde: Museovirasto, Kuvakokoelmat.
Suomalaissyntyiset Oscar Johannes Boijer ja Carl Theodor Eriksson kuvattuina Katangassa vuonna 1902. Lähde: Museovirasto, Kuvakokoelmat.

Kyseessä on ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys, jossa selvitetään suomalaisten suhdetta kolonialismiin myös kansainväliselle tutkijayhteisölle. Kirja käsittää 11 erillistä tapaustutkimusta. Ne avaavat sitä, kuinka suomalaiset ovat kohdanneet kolonialismin historiallisesti, joko kolonisoituina ”toisina” tai osallisina koloniaalisiin käytänteisiin Suomessa ja maailmalla.

– Suomen historiallinen asema idän ja lännen välissä on kolonialismin näkökulmasta kansainvälisesti kiinnostava, yliopistonlehtori Timo Särkkä kertoo. Jyväskylän yliopistossa historian ja etnologian laitoksella työskentelevä Särkkä on yksi antologian toimittajista.

Särkkä tutki Katangassa, Kongon eteläisimmässä maakunnassa 1900-luvun alussa toimineiden suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden roolia maan kaivannaisteollisuuden ja kolonialismin historiassa. Tutkimus perustuu laajaan alkuperäisaineistoon, joka käsittää muun muassa suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden henkilöarkistoja sekä kaivosyhtiöiden yritysarkistoja.

– Alkuperäislähteitä rinnakkain analysoimalla pystyin luomaan yksityiskohtaisen esityksen kaivannaisteollisuuden historiasta Katangassa ja tarkastelemaan kysymystä kolonialismin toiseudesta suomalaissyntyisten kaivostyöntekijöiden elämän ja ajattelun kautta, Särkkä valottaa tutkimustaan.

Aineistoissa korostuvat kaivosteollisuuden syntytaustat, erityisesti tarve löytää metalleja ja mineraaleja liikenteen ja sähköisen viestinnän tarpeisiin.

– Samat juurisyyt ovat edelleenkin Katangan kaivannaisteollisuuden kasvun taustalla. Tämä asetelma herättää kysymyksen, kuinka toimintamallit ovat muuttuneet, kun kolonialismin ajan valtarakennelmat ovat vaihtuneet globaalin talouden markkinalogiikkaan, Särkkä jatkaa.

Vielä 1960-luvun alussa Katangan kaivosteollisuuden alkuaikoihin suhtauduttiin historiankirjoituksessa usein kritiikittömästi. Myös suomalaislaistaustaisia kaivostyöntekijöitä pidettiin ”pioneereina”, jotka avasivat Katangan raaka-aineet globaaleiden markkinoiden hyödynnettäväksi.

Siirtomaajärjestelmän romahtaminen, siirtomaiden itsenäistyminen, kaivosteollisuuden ja ylipäätään eurooppalaisten yritysten huono maine Afrikan luonnonvarojen ja afrikkalaisten työvoiman hyväksikäyttäjänä muuttivat suhtautumisen tuomitsevaksi. Vasta viime vuosina kaivosteollisuutta ja siihen kytköksissä olleita yrityksiä ja yksilöitä on ryhdytty tutkimaan objektiivisemmin, osana ihmisten, käytänteiden, pääomien ja raaka-aineiden globaaleja liikkeitä.

Tutkimus on julkaistu sarjassa Cambridge Imperial and Post-Colonial Studies ja sen toimittajat ovat Raita Merivirta (Turun yliopisto), Leila Koivunen (Turun yliopisto) ja Timo Särkkä (Jyväskylän yliopisto). Luvut 1, 7 ja 8 ovat avoimesti luettavissa: Finnish Colonial Encounters | SpringerLink.

Lisätietoja:

Yliopistonlehtori Timo Särkkä, timo.sarkka@jyu.fi, +358 40 809 3958

Kuvitusta kirjasta Finnish Colonial Encounters:

Suomalaissyntyiset Oscar Johannes Boijer ja Carl Theodor Eriksson kuvattuina Katangassa vuonna 1902. Lähde: Museovirasto, Kuvakokoelmat.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomalaissyntyiset Oscar Johannes Boijer ja Carl Theodor Eriksson kuvattuina Katangassa vuonna 1902. Lähde: Museovirasto, Kuvakokoelmat.
Suomalaissyntyiset Oscar Johannes Boijer ja Carl Theodor Eriksson kuvattuina Katangassa vuonna 1902. Lähde: Museovirasto, Kuvakokoelmat.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Lonkkamurtumasta toipuvien iäkkäiden potilaiden toimintakyky paranee pitkäkestoisella liikuntaharjoittelulla20.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Vuoden ajan kaksi kertaa viikossa tehdyllä kotiharjoittelulla voidaan parantaa lonkkamurtuman saaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä tavanomaista hoitoa paremmin. Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tekemän tutkimuksen mukaan kotiharjoitteluun osallistuneilla selviytyminen päivittäisistä askareista oli parempaa kuin harjoitteluun osallistumattomalla ryhmällä.

Riittääkö ruokatuotannossa sitkeys ja tahto? – tutkimus selvitti itäsuomalaisten tilojen muutoskykyä20.5.2022 07:15:00 EEST | Tiedote

Suomalainen maatalous elää kriisien sävyttämää murrosvaihetta, jossa ruuantuottajien muutoshalukkuus punnitaan. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan maatilojen resilienssi, eli halukkuus ja kyky sopeutua osana uudistuvaa järjestelmää, vaihtelee suuresti. Tutkimuksen mukaan jopa neljännes tiloista ei halua tai voi pysyä mukana vaaditussa kehityksessä, vaan saattaa lopettaa toimintansa tulevina vuosina.

SA:n luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit – Jyväskylän yliopistoon rahoitusta neljälle16.5.2022 12:03:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen Kalle Auraselle ja Riccardo Marinille Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. He saavat lähes 450 000 euron rahoituksen vuosille 2022–2027. Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kaksi akatemian tutkijatohtorin rahoitusta Damian Dabrowskille ja Anton Nechaeville. Kolmivuotisen rahoituksen suuruus on noin 240 000–250 000 euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme