Suomen hiilikädenjälki on laskettu – tuplataan vihreä vienti
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on teettänyt AFRY Finlandilla selvityksen, jossa on ensimmäistä kertaa laskettu Suomen viennin hiilikädenjälki eli päästövähennykset, jotka syntyvät puhtaiden ratkaisujen viennin seurauksena kohdemarkkinoilla eri puolilla maailmaa.
AFRY Finlandin selvityksen mukaan Suomen vientitoiminta tuottaa maailmalla päästövähennyksiä nyt 63 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin verran. Näin ollen viennin aikaansaamat päästövähennykset ylittävät jo nyt Suomessa syntyvät kansalliset päästöt (49 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia vuonna 2021). Todellinen kädenjälkivaikutus on oletettavasti tätäkin suurempi, sillä luku sisältää vain Suomen vientitilastoihin kirjautuvan viennin ilmastovaikutukset.
Kädenjälkeä syntyy laajasti eri toimialojen viennistä. Metsä-, kemian ja tekstiiliteollisuuden osuus on 60 prosenttia, kone-, laite- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus 16 prosenttia, kaivos- ja metalli- ja metallituoteteollisuuden osuus 11 prosenttia sekä palveluiden osuus 8 prosenttia.
Selvityksessä pureuduttiin myös tulevaisuuden kehitykseen. Mikäli Suomen markkinaosuus säilyy nykyisellään, nousee hiilikädenjälkemme AFRY Finlandin arviossa 102 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin tasolle vuoteen 2040 mennessä. Suomelle lupaavia vientialoja ovat muun muassa uudet tekstiilikuidut, vähäpäästöiset materiaalit ja synteettiset kemikaalit, kestävä ruuantuotanto, fossiiliton teräs, latauslaitteet- ja palvelut sekä kyberturvallisuus, kvanttilaskenta ja green computing.
Tuplataan Suomen vihreä vienti vuoteen 2030 mennessä
Puhtaiden ratkaisujen vienti on keino pelastaa rinnakkain kansantaloutta ja ilmastoa. Samalla Suomesta tulee kokoaan suurempi tekijä ilmastokäänteen toteuttajana. EK:n Vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen kertoo, että EK esittää ilmastopolitiikkaan uutta tavoiteasetantaa:
”Suomen globaali hiilikädenjälki ja ympäristöliiketoiminnan vienti tulee nostaa ilmastopolitiikan uudeksi tavoitteeksi, kansallisten päästövähennysten rinnalle. Tavoitteeksi tulee asettaa, että vähintään kaksinkertaistamme sekä hiilikädenjälkemme että puhtaiden ratkaisujen viennin vuoteen 2030 mennessä.”
”Tätä tilaisuutta ei saa hukata – Suomella on nyt ainutkertainen mahdollisuus ottaa kokoaan suurempia markkinaosuuksia, kun ilmastoratkaisujen kysyntä jatkaa kasvuaan maailmalla! ”
Johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo korostaa, että kansallisista tavoitteista ei ole varaa tinkiä:
”Vihreän viennin läpimurrossa onnistuminen edellyttää sitä, että Suomi pitää kiinni omasta kansallisesta päästövähennyspolustaan. Niiden tulee edetä käsi kädessä: omat päästöt alas, vihreä vienti ylös. Se on Suomen voittava strategia. ”
Tähän on Peljon mukaan monia perusteluita:
”Suomi ei voi olla kansainvälisillä markkinoilla uskottava ratkaisuntarjoaja, jos emme ole itse edenneet onnistuneesti ilmastokäänteen etulinjassa. Vastaavasti yrityksemme tarvitsevat kotimarkkinoitten referenssejä pärjätäkseen vientimarkkinoilla.”
Tutustu EK:n teettämään AFRY Finlandin selvitykseen.
Lisätiedot EK:sta:
Vihreän kasvun yksikön johtaja Ulla Heinonen, puh. 040 550 6982, valokuvat
Johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo, puh. 040 528 5754, valokuvat
Sähköpostit etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU, kauppapolitiikka, Venäjä, pakotteet
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eduskunnalta tärkeä päätös esiselvittää Helsinki–Tukholma-liikenneyhteyttä11.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
EK:n mielestä on erinomaista, että eduskunta teettää selvityksen Tukholma-suuntaa koskevasta uudesta kiinteästä liikenneyhteydestä. Kansallinen esiselvitys avaa mahdollisuuksia myös siihen, että Suomi pystyy myöhemmin hakemaan hankkeen jatkoselvityksille EU-rahoitusta. Eduskunta on päättänyt rahoittaa Väyläviraston tekemän selvityksen siitä, kuinka Suomen yhteys muihin pohjoisiin pääkaupunkeihin Tukholmaan ja edelleen Kööpenhaminaan voitaisiin tulevaisuudessa turvata uudella kiinteällä yhteydellä, osana EU:n ydinverkkokäytävää. Selvityksen tekeminen on tervetullut ja perusteltu askel, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EK peräänkuulutti jo viime keväänä Itämerta koskevien vaihtoehtoisten silta/tunneliyhteyksien selvittämistä. Uusi kiinteä länsiyhteys hyödyttäisi rinnakkain sekä liikennettä, matkailua ja taloutta että turvallisuutta ja huoltovarmuutta.” ”Kyseessä on vuosikymmenten päähän tähyävä visiointi, mutta sitä ovat olleet aikanaan myös Tanskan ja Saksan välinen Fehrmarnbeltin
Investointien lupareformi maaliin – vauhtia luvitukseen, kasvua talouteen10.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Suomi on tarttunut konkreettiseen kasvukeinoon, kun yritysten investointihankkeiden lupakäsittely siirtyy uuteen aikaan 1.1.2026. Eniten odotettu uudistus on keskitetty yhden luukun palvelu ympäristöä koskevissa luvissa. Suomen ulottuvilla olevan investointiaallon etenemistä vauhdittaa myös tuulivoiman etäisyyssäännöistä saatu sopu. Investointiluvituksen sujuvoittaminen on ollut hallitusohjelman kärkihankkeita ja EK:n pitkäaikainen tavoite. Nyt se on etenemässä keskeisiltä osiltaan maaliin: valtion myöntämien ympäristöä koskevien lupien käsittely keskitetään uuteen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon 1.1. 2026. Kyse on ennen kaikkea talouskasvusta, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. ”Lupareformin myötä Suomella on aito mahdollisuus siihen, että kasvua jarruttanut investointilukko lähtee aukeamaan. Sujuvasta lupakäsittelystä saadaan Suomen investointiympäristön kilpailuvaltti, kunhan toimeenpanovaiheessa onnistutaan.” ”Suurimmat odotukset liittyvät yhden luukun palvel
Yrityskysely: Pk-yritykset ennakoivat kasvua ensi vuodelle2.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan lievästi kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä. Kuluva vuosi on ollut pk-sektorin työnantajille edelleen vaikea niin kysynnän, investointien kuin viennin näkökulmasta. Nyt tilanteen heikentyminen näyttäisi kuitenkin pysähtyneen, arvioi Pk-Pulssin tuloksia EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen: ”Joka osa-alueella näkyy nyt vähintään varovaista elpymistä, investointeja lukuun ottamatta. Varsinkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat selvästi plusmerkkisiä ja nämä sektorit voivat parhaimmillaan vetää laajojakin alihankintaketjuja mukanaan kasvuun.” Tilanne on kuitenkin herkkä. Siksi on huolehdittava siitä, ettei elinkeinopolitiikan sääntelystä tai rahoituksesta tule negatiivisia signaaleja pk-sektorin kasvuaikomuksiin, Huovinen muistut
Luottamusindikaattorit nousivat teollisuutta lukuun ottamatta27.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen elinkeinoelämän yhteenlaskettu talousluottamus vahvistui marraskuussa vähän. Toimialojen välinen vaihtelu oli kuitenkin merkittävää.
Elinkeinoelämä: YK:n ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin, yritykset peräänkuuluttivat valtioilta voimakkaampia toimia22.11.2025 20:47:28 EET | Tiedote
Brasilian COP30-ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Sopua energiasiirtymän tiekartasta ei saatu, huolimatta 80 maan laajasta koalitiosta. Kokouksen myönteisiä valopilkkuja oli Suomen aktiivinen esilläolo päästövähennysten ratkaisuntarjoajana. Huomioarvoa nosti Suomen maapaviljonki, jossa järjestettiin kansainväliselle yleisölle lähes 80 tilaisuutta. Juuri päättyneessä YK:n COP30-ilmastokokouksessa Brasilian Belémissä ei saatu hyväksyttyä aloitetta tiekartan laatimisesta fossiilisten polttoaineiden alasajoon, huolimatta laajasta 80 maan koalitiosta. Sopu kaatui ennen kaikkea arabimaiden ja Intian vastustukseen. Myönteistä on kuitenkin se, että EU onnistui vaikuttamaan energiasiirtymään liittyvän yhteistyön jatkumiseen, vaikkakin vähemmän sitovasti. ”On pettymys, että kokous päättyi laihoin tuloksin. Sekä Suomen elinkeinoelämä että kansainvälinen bisnesyhteisö peräänkuuluttivat valtioilta kunnianhimoisempia päätöksiä, jotta päästötoimiin saataisiin globaalia vaikuttavuutta”, sanoo
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme