Suomen hiilikädenjälki on laskettu – tuplataan vihreä vienti
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on teettänyt AFRY Finlandilla selvityksen, jossa on ensimmäistä kertaa laskettu Suomen viennin hiilikädenjälki eli päästövähennykset, jotka syntyvät puhtaiden ratkaisujen viennin seurauksena kohdemarkkinoilla eri puolilla maailmaa.
AFRY Finlandin selvityksen mukaan Suomen vientitoiminta tuottaa maailmalla päästövähennyksiä nyt 63 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin verran. Näin ollen viennin aikaansaamat päästövähennykset ylittävät jo nyt Suomessa syntyvät kansalliset päästöt (49 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia vuonna 2021). Todellinen kädenjälkivaikutus on oletettavasti tätäkin suurempi, sillä luku sisältää vain Suomen vientitilastoihin kirjautuvan viennin ilmastovaikutukset.
Kädenjälkeä syntyy laajasti eri toimialojen viennistä. Metsä-, kemian ja tekstiiliteollisuuden osuus on 60 prosenttia, kone-, laite- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus 16 prosenttia, kaivos- ja metalli- ja metallituoteteollisuuden osuus 11 prosenttia sekä palveluiden osuus 8 prosenttia.
Selvityksessä pureuduttiin myös tulevaisuuden kehitykseen. Mikäli Suomen markkinaosuus säilyy nykyisellään, nousee hiilikädenjälkemme AFRY Finlandin arviossa 102 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin tasolle vuoteen 2040 mennessä. Suomelle lupaavia vientialoja ovat muun muassa uudet tekstiilikuidut, vähäpäästöiset materiaalit ja synteettiset kemikaalit, kestävä ruuantuotanto, fossiiliton teräs, latauslaitteet- ja palvelut sekä kyberturvallisuus, kvanttilaskenta ja green computing.
Tuplataan Suomen vihreä vienti vuoteen 2030 mennessä
Puhtaiden ratkaisujen vienti on keino pelastaa rinnakkain kansantaloutta ja ilmastoa. Samalla Suomesta tulee kokoaan suurempi tekijä ilmastokäänteen toteuttajana. EK:n Vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen kertoo, että EK esittää ilmastopolitiikkaan uutta tavoiteasetantaa:
”Suomen globaali hiilikädenjälki ja ympäristöliiketoiminnan vienti tulee nostaa ilmastopolitiikan uudeksi tavoitteeksi, kansallisten päästövähennysten rinnalle. Tavoitteeksi tulee asettaa, että vähintään kaksinkertaistamme sekä hiilikädenjälkemme että puhtaiden ratkaisujen viennin vuoteen 2030 mennessä.”
”Tätä tilaisuutta ei saa hukata – Suomella on nyt ainutkertainen mahdollisuus ottaa kokoaan suurempia markkinaosuuksia, kun ilmastoratkaisujen kysyntä jatkaa kasvuaan maailmalla! ”
Johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo korostaa, että kansallisista tavoitteista ei ole varaa tinkiä:
”Vihreän viennin läpimurrossa onnistuminen edellyttää sitä, että Suomi pitää kiinni omasta kansallisesta päästövähennyspolustaan. Niiden tulee edetä käsi kädessä: omat päästöt alas, vihreä vienti ylös. Se on Suomen voittava strategia. ”
Tähän on Peljon mukaan monia perusteluita:
”Suomi ei voi olla kansainvälisillä markkinoilla uskottava ratkaisuntarjoaja, jos emme ole itse edenneet onnistuneesti ilmastokäänteen etulinjassa. Vastaavasti yrityksemme tarvitsevat kotimarkkinoitten referenssejä pärjätäkseen vientimarkkinoilla.”
Tutustu EK:n teettämään AFRY Finlandin selvitykseen.
Lisätiedot EK:sta:
Vihreän kasvun yksikön johtaja Ulla Heinonen, puh. 040 550 6982, valokuvat
Johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo, puh. 040 528 5754, valokuvat
Sähköpostit etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU, kauppapolitiikka, Venäjä, pakotteet
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK julkaisi kymmenen ratkaisevaa kysymystä: Seuraavan hallituksen on pystyttävä vastaamaan näihin talouskasvun ja hyvinvoinnin kohtalonkysymyksiin17.11.2025 16:17:45 EET | Tiedote
Seuraava hallituskausi tulee väistämättä sisältämään mittavia talouden sopeutustoimia. Päätöksillä on vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen, ja siksi äänestäjillä on oikeus tietää, millä tavoin eri puolueet ovat valmiita vahvistamaan julkista taloutta, tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää hyvinvointia.
Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 202617.11.2025 14:46:28 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 17.11.2025 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy:n hallitusten puheenjohtajana. EK:n hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2025.
Minna Helle on valittu EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi17.11.2025 13:01:33 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallitus on tänään valinnut EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi Minna Helteen. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2026.
EU-rahoitus 2028–2034: Kilpailukykyrahoitusta halutaan kaksinkertaistaa – rahoitus on kohdennettava parhaille hankkeille13.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset. EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta: Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyr
EK:n selvitys: Sääntely maksaa suomalaisyrityksille jopa kuusi miljardia euroa vuodessa6.11.2025 10:34:38 EET | Tiedote
Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa yrityksille miljardiluokan kustannukset vuosittain. Luvut osoittavat, että sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttava niin kotimassa kuin EU:ssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
