Suomen perustuslaki kirjoitettiin sata vuotta sitten Anjalassa – Juhlaseminaari Anjalan kartanossa
12.7.2019 15:16:30 EEST | Audiomedia Oy | Tiedote
Senaatti asetti vuoden 1917 maaliskuussa komitean, joka sai tehtäväkseen ryhtyä valmistelemaan ehdotuksia maan valtiosääntöä kehittäväksi Suomen perustuslainsäännöiksi. Komitean puheenjohtajana toimi myöhemmin presidentiksi valittu professoriK.J. Ståhlbergja jäseninä kymmenen muuta asiantuntijaa. Komitean ydinryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajan lisäksi lakimiehet Rabbe Axel Wrede ja Anton Kotonen, viimeistelivät lakiehdotuksen Wredebyn kartanossa helteisenä kesänä 1917. Wreden ehdotuksesta työ tehtiin Anjalassa, koska Helsingissä oli historian kirjoituksen mukaan liian kuuma.
Varsinainen merkkipäivä on 17.7.2019, joka on tänä vuonna yleinen liputuspäivä. Viralliset juhlallisuudet ja muut tapahtumat keskittyvät syyskuulle.
Pohjois-Kymen Paasikiviseura järjestää Helsingin Paasikiviseuran ja Paasikiviseurojen liiton tukemana maanantaina 15.7.2019 juhlaseminaarin perustuslain syntysijoilla, Anjalan kartanossa. Kartano on alun pitäen niin ikään ollut Wreden suvun hallussa ja liittyy keskeisesti Suomen historian tapahtumiin.
Juhlaseminaari 15.7 klo 10.00-12.00 Anjalan kartanon pääsali
Hallitusmuoto parlamentarismin valossa, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen
Hallitusmuodon kehityksen vaiheet, professori Martti Häikiö
Presidentti K.J. Ståhlbergin merkitys tänään, toimittaja Risto Astikainen
Seminaarin puheenjohtaja, toimittaja Markku Laukkanen
Juhlakahvit
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Markku Laukkanen
Pohjois-Kymen Paasikiviseuran pj
markku.laukkanen@audiomedia.fi
050-2589
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Ilmastokeskustelu jumissa - tiedepaneelien katsottava kokonaisuutta20.2.2026 14:32:30 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le
Kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen: Suomi tulee rakentamisen päästöjen vähentämisessä jälkijunassa11.2.2026 12:01:06 EET | Artikkeli
Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. –Ilmastotavoitteiden olisi pitänyt näkyä rakentamista koskevassa lainsäädännössä jo aiemmin. Ilman sitovia velvoitteita tällä valtavasti päästöjä tuottavalla sektorilla hiilineutraalisuustavoite jäisi saavuttamatta. Tekninen valmius tähän on ollut olemassa, mutta poliittinen ja toimialan yhteinen tahtotila puuttuivat, sanoo lain valmistelutyöhän osallistunut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen. Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen ta
Luken pääjohtaja Johanna Buchert: Ilmastotoimissa keskityttävä fossiilisten päästöjen alentamiseen10.2.2026 09:19:53 EET | Artikkeli
Biopohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia Ilmastokeskustelussa on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin mielestä kadotettu ydinasia. – Keskustelussa on unohdettu ilmastonmuutoksen perimmäinen syy, eli fossiiliset päästöt ja niiden vähentäminen. Biopohjaiset tuotteet tarjoavat keinon korvata fossiilisia tuotteita. Maankäyttösektorin ja erityisesti metsien on Buchertin mukaan vastattava samanaikaisesti useisiin kestävyysvaatimuksiin. – Raaka-aineiden tuotantoa on vahvistettava hyvällä metsänhoidolla ja jalostuksella, luonnon monimuotoisuutta on lisättävä lahopuuta ja sekametsiä lisäämällä sekä turvattava metsien monikäyttö virkistykseen ja muihin ekosysteemipalveluihin. –Suomen kaltaisen metsäteollisuusmaan on kyettävä yhdistämään ilmasto- ja kestävyystavoitteet kilpailukykyyn niin, etteivät päästöt siirry muualle, muistuttaa Buchert. Hakkuurajoitukset eivät tuo globaalia ilmastohyötyä EU:n hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä on tiukentanut myös metsien ilmastok
Tutkija Tuomas Niinistö: Lähes puolet Suomen kaukolämmöstä tuotetaan puulla28.1.2026 08:52:32 EET | Artikkeli
Puun poltto energiatuotannossa korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää päästöjä Nykyään noin 45 prosenttia suomalaisista asuu kaukolämmitetyissä kiinteistöissä ja lähes puolet kaukolämmöstä tuotetaan puupohjaisilla polttoaineilla. – Puuenergia on ollut erinomainen vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Tuomas Niinistö. –Suomen energiajärjestelmä on muuttunut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt, turpeen energiakäyttöä on ajettu alas ja uusiutuvan energian osuus on kasvanut nopeasti. Vaikka viime vuosina energiapaletti on monipuolistunut tuuli- ja aurinkovoiman, hukkalämpöjen ja energiatehokkuusinvestointien myötä, puuenergian merkitys maamme energiajärjestelmässä on edelleen erittäin suuri. Poliittiset tavoitteet ovat ohjanneet metsäenergian käytön lisäämiseen. – Puuenergia tarjoaa useita etuja. Se on kotimainen helposti saatavilla oleva polttoaine, joka soveltuu hyvin hajautettuun ener
Tutkimuksen tulokset yllättivät tutkijat: Hiljaisen suojelun piirissä yli miljoona metsähehtaaria21.1.2026 12:00:00 EET | Artikkeli
PTT:n tekemän tutkimuksen mukaan lähes joka toinen yksityismetsänomistaja toteuttaa omistamissaan metsissä hiljaista suojelua. – Tulokset ovat pysäyttäviä. Kun 43 prosenttia vastaajista kertoi toteuttavansa hiljaista suojelua, skaalattuna koko yksityismetsien pinta-alaan tämä tarkoittaa noin 1,1 miljoonaa hehtaaria, sanoo Pellervon Taloustutkimuksen, PTT:n vanhempi metsäekonomisti MMT Jani Laturi. –Pinta-alallisesti tämä on erittäin merkittävä määrä. Se on suurempi kuin monet viralliset suojelukokonaisuudet yksityismailla. Vaikka emme tiedä tarkasti, millaisia ekologisia arvoja kaikilla näillä kohteilla on, jo pelkkä mittakaava tekee ilmiöstä tärkeän ja yhteiskunnallisesti merkittävän. Laturin mukaan tutkimuksen tärkein viesti päättäjille on, että hiljainen suojelu on todellinen ja laaja ilmiö. – Kun puhutaan metsien käytöstä, ilmastotavoitteista ja monimuotoisuudesta, tämä on osa kokonaisuutta. On varottava, ettei tästä yritetä tehdä byrokraattista järjestelmää, koska se voi karkottaa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme