Suositun Muuttolintujen kevät -sovelluksen kehittäminen sai Euroopan tiedeneuvoston rahoituksen

Uuden hankkeen keskeisenä tavoitteena on nostaa kansalaisten tekemien äänitysten arvoa tieteellisessä tutkimuksessa.
Tärkeimpänä kehityskohteena on tuottaa sovelluksen avulla entistä systemaattisempaa ja kattavampaa aineistoa lintujen esiintymisestä. Tavoitteena on perustaa linnustonseurannan ankkuripisteitä, joissa sovelluksen avulla äänitetään lähes jatkuvasti.
Tekeillä on myös pistelaskentapaikkojen verkosto, joissa kansalaiset voivat QR-koodin skannaamalla tehdä tutkimuksen kannalta erityisen arvokkaan vakiomuotoisen äänityksen.
Toisena keskeisenä tavoitteena on tekoälymallin parantaminen. Tarkoituksena on, että sovellus tunnistaa jatkossa entistä luotettavammin myös yhtäaikaisesti laulavat linnut sekä kauempaa kuuluvat äänet.
Äänitysten avulla tutkijat saavat tietoa, mihin aikaan mitkäkin muuttolinnut saapuvat Suomeen, ja mihin linnut asettuvat pesimään. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tarkoituksena on entistä paremmin ymmärtää, miten lintujen esiintyminen riippuu metsien rakenteesta ja muista elinympäristötekijöistä. Lisäksi tutkitaan kevätmuuttoon vaikuttavia tekijöitä, erityisesti sääoloja.
Ankkuripisteitä ja pistelaskentapaikkoja haetaan avoimella haulla
Vaikka äänityksiä voi edelleen tehdä millä tahansa älypuhelimella, uudella rahoituksella hankitaan myös erityisesti tutkimuskäyttöön tarkoitettuja älypuhelimia ja ulkoisia mikrofoneja.
Osa ankkuripisteistä ja pistelaskentapaikoista toteutetaan yhteistyössä Luomuksen ja BirdLifen tutkijoiden kanssa, mutta myös kuka vain lintujen äänityksestä innostunut kansalainen voi näihin osallistua.
”Avaan avoimen haun ankkuripisteiden ja pistelaskentapaikkojen perustamiseen. Tutkimuskäyttöön tarkoitettuja älypuhelimia ja ulkoisia mikrofoneja annetaan pitkäaikaislainaan paitsi lintututkijoille, myös niille kansalaisille, jotka ovat osoittaneet aktiivisuutensa sovelluksen käyttäjille ja pystyvät sitoutumaan systemaattisen äänitykseen”, kertoo tutkimushanketta johtava akatemiaprofessori Otso Ovaskainen.
Ovaskaiselle myönnetty 150 000 euron rahoitus mahdollistaa myös entistä monipuolisemman yhteistyön CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa: kansalaisten tuottamia lintuhavaintoja voidaan analysoida Euroopan nopeinta LUMI-supertietokonetta käyttäen. Yhteistyö tuo näin ollen suurteholaskentaa entistä helpommin suuren yleisön ulottuville.
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, Jyväskylän yliopisto, puh. 050 309 2795, otso.t.ovaskainen@jyu.fi
Sovelluksen tuoteomistaja Ari Lehtiö, Jyväskylän yliopisto, puh. 0503610992, ari.lehtio@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme