Suositun Muuttolintujen kevät -sovelluksen kehittäminen sai Euroopan tiedeneuvoston rahoituksen
Uuden hankkeen keskeisenä tavoitteena on nostaa kansalaisten tekemien äänitysten arvoa tieteellisessä tutkimuksessa.
Tärkeimpänä kehityskohteena on tuottaa sovelluksen avulla entistä systemaattisempaa ja kattavampaa aineistoa lintujen esiintymisestä. Tavoitteena on perustaa linnustonseurannan ankkuripisteitä, joissa sovelluksen avulla äänitetään lähes jatkuvasti.
Tekeillä on myös pistelaskentapaikkojen verkosto, joissa kansalaiset voivat QR-koodin skannaamalla tehdä tutkimuksen kannalta erityisen arvokkaan vakiomuotoisen äänityksen.
Toisena keskeisenä tavoitteena on tekoälymallin parantaminen. Tarkoituksena on, että sovellus tunnistaa jatkossa entistä luotettavammin myös yhtäaikaisesti laulavat linnut sekä kauempaa kuuluvat äänet.
Äänitysten avulla tutkijat saavat tietoa, mihin aikaan mitkäkin muuttolinnut saapuvat Suomeen, ja mihin linnut asettuvat pesimään. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tarkoituksena on entistä paremmin ymmärtää, miten lintujen esiintyminen riippuu metsien rakenteesta ja muista elinympäristötekijöistä. Lisäksi tutkitaan kevätmuuttoon vaikuttavia tekijöitä, erityisesti sääoloja.
Ankkuripisteitä ja pistelaskentapaikkoja haetaan avoimella haulla
Vaikka äänityksiä voi edelleen tehdä millä tahansa älypuhelimella, uudella rahoituksella hankitaan myös erityisesti tutkimuskäyttöön tarkoitettuja älypuhelimia ja ulkoisia mikrofoneja.
Osa ankkuripisteistä ja pistelaskentapaikoista toteutetaan yhteistyössä Luomuksen ja BirdLifen tutkijoiden kanssa, mutta myös kuka vain lintujen äänityksestä innostunut kansalainen voi näihin osallistua.
”Avaan avoimen haun ankkuripisteiden ja pistelaskentapaikkojen perustamiseen. Tutkimuskäyttöön tarkoitettuja älypuhelimia ja ulkoisia mikrofoneja annetaan pitkäaikaislainaan paitsi lintututkijoille, myös niille kansalaisille, jotka ovat osoittaneet aktiivisuutensa sovelluksen käyttäjille ja pystyvät sitoutumaan systemaattisen äänitykseen”, kertoo tutkimushanketta johtava akatemiaprofessori Otso Ovaskainen.
Ovaskaiselle myönnetty 150 000 euron rahoitus mahdollistaa myös entistä monipuolisemman yhteistyön CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa: kansalaisten tuottamia lintuhavaintoja voidaan analysoida Euroopan nopeinta LUMI-supertietokonetta käyttäen. Yhteistyö tuo näin ollen suurteholaskentaa entistä helpommin suuren yleisön ulottuville.
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, Jyväskylän yliopisto, puh. 050 309 2795, otso.t.ovaskainen@jyu.fi
Sovelluksen tuoteomistaja Ari Lehtiö, Jyväskylän yliopisto, puh. 0503610992, ari.lehtio@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme