Suurempi D-vitamiiniannos varhaislapsuudessa saattaa vähentää psyykkistä oireilua kouluiässä
Suomalainen tutkijaryhmä on uudessa tutkimuksessaan selvittänyt, vähentääkö suositeltua annosta suurempi päivittäinen D3-vitamiinilisä varhaislapsuudessa psyykkisten oireiden riskiä kouluikäisenä.
Tutkimus on osa Vitamin D Intervention in Infants (VIDI) kliinistä tutkimusta, jossa selvitetään, miten varhainen D3-vitamiini-interventio vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tutkimuksessa lapset satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista yksi ryhmä sai päivittäin nykyisten suositusten mukaisen 10 µg annoksen ja toinen ryhmä kolminkertaisen annoksen (30 µg) kahden viikon iästä kahden vuoden ikään saakka.
Tutkimuksen viimeisin seurantavaihe oli lasten ollessa 6–8 vuoden ikäisiä. Viimeisimmässä seurantavaiheessa 346 lapsen vanhemmat arvioivat lapsensa psykiatrisia oireita kyselylomakkeella.
Tutkimuksessa havaittiin, että normaaliannosta suurempi päivittäinen D3-vitamiinilisä pienensi sisäänpäin suuntautuneen psyykkisen oireilun riskiä kouluikäisenä. Toisin sanoen korkeamman annoksen saaneilla lapsilla oli vähemmän vanhempien raportoimaa masentunutta mielialaa, ahdistuneisuutta ja vetäytyvää käyttäytymistä kuin lapsilla, jotka saivat suositellun annoksen.
Psykiatrista oireilua tarkasteltiin vanhempien raportoimana
Tutkimustulosten mukaan kliinisesti merkittävistä sisäänpäin suuntautuneista (engl. internalizing problems) psykiatrisista ongelmista kärsi – vanhempien havainnoimana ja ilmoittamana – 11,8 prosenttia tutkituista lapsista, jotka olivat saaneet kahteen ikävuoteen asti tavanomaista 10 milligramman päivittäistä D-vitamiinilisää. Kolminkertaista D-vitamiinilisää saaneista 5,6 prosentilla lapsista ilmoitettiin samoja ongelmia.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että suurempi D3-vitamiinilisäannos ensimmäisten elinvuosien aikana saattaa vähentää sisäänpäin suuntautuvan psykiatrisen oireilun riskiä myöhäisessä esikoulu- ja varhaisessa kouluiässä, toteaa Tampereen yliopiston tutkijatohtori Samuel Sandboge.
Tutkijat eivät havainneet eroja ulospäinsuuntautuneessa oireilussa, kuten aggressiivisessa käytöksessä ja sääntöjen rikkomisessa (engl. externalizing problems). Myöskään psykiatrisen oireilun kokonaismäärässä ei havaittu eroja lasten välillä.
– Tulokset ja niiden mahdolliset vaikutukset ovat mielenkiintoisia, mutta havaintojen vahvistamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Tutkimustulosten tulkinnassa on huomioitava muun muassa se, että psykiatrista oireilua tarkasteltiin vain vanhempien raportoimien oireiden kautta. Tutkimustulosten yleistettävyyteen vaikuttaa myös se, että tutkimusjoukkona oli pohjoismaalaista syntyperää olevia Suomessa asuvia lapsia, joiden veren D-vitamiini arvot olivat hyvällä tasolla, Sandboge korostaa.
Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä tutkijat Tampereen yliopistosta, Helsingin yliopistollisesta sairaalasta, Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Tampereen yliopiston osuus on toteutettu kehityspsykologian tenure track -professori Kati Heinosen tutkimusryhmässä yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Samuel Sandboge on yleislääketieteeseen ja reumatologiaan erikoistunut lääkäri ja lääketieteen tohtori.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin JAMA Network Open -tiedejulkaisussa.
Tutkimusartikkeli
Sandboge S, Räikkönen K, Lahti-Pulkkinen M, Hauta-alus H, Holmlund-Suila E, Girchenko P, Kajantie E, Mäkitie O, Andersson S, Heinonen K, Effect of vitamin D3 supplementation in the first 2 years of life on psychiatric symptoms at ages 6 to 8 years: a randomized clinical trial. JAMA Netw Open. 2023;6(5):e2314319. doi:10.1001/jamanetworkopen.2023.14319
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa
Tutkijatohtori Samuel Sandboge, samuel.sandboge@tuni.fi, 0400 405 299
Tenure track -professori Kati Heinonen, kati.heinonen-tuomaala@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Tutkimuksesta keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä8.5.2024 16:20:38 EEST | Tiedote
FM Sirpa Pirilä osoittaa väitöstutkimuksessaan, että korkea toiminnanaikainen melutaso oppitunnilla kuormittaa opettajan ääntä. Pirilä kehittää tutkimuksessaan keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä. Myös oppilaat hyötyvät ääniympäristön muutoksesta opettajan äänen kuuluessa paremmin. Tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että opettajan äänenkäyttö jatkaa paranemista ääniterapiajakson loputtuakin, kun terapiassa harjoiteltujen toimintamallien siirtoa opetustyöhön tuetaan ns. Carryover-menetelmillä.
Väitös: Puhtaankin ilman maissa keuhkoihin kulkeutuu runsaasti terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja mustaa hiiltä8.5.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Teemu Lepistö tutki ihmisen keuhkoihin kulkeutuvien hiukkasten pinta-alan pitoisuuksia ja ominaisuuksia erilaisissa kaupunkiympäristöissä viidessä maassa. Tutkimuksen mukaan ihmisen keuhkoihin voi päätyä suuria pitoisuuksia terveydelle haitallisia pienhiukkasia myös ilmanlaadultaan puhtaina pidetyissä maissa kuten Suomessa. Työssään Lepistö selvitti muun muassa, kuinka keuhkoihin päätyvien pienhiukkasten pitoisuudet ja ominaisuudet vertautuvat perinteisiin ilmanlaadun ja pienhiukkasten monitoroinnin mittareihin. Tämä voisi antaa vastauksia pienhiukkasten terveysvaikutusten alueellisiin vaihteluihin.
Kutsu medialle: Tampereen yliopiston uudet professorit esittäytyvät juhlaluennoilla 16.5.20248.5.2024 10:53:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston uudet professorit esittäytyvät tiedeyhteisölle, omille sidosryhmilleen sekä suurelle yleisölle juhlaluennoilla. Luentojen myötä professorit myös toivotetaan tervetulleiksi yliopistoyhteisöön. Tänä vuonna juhlaluentonsa pitää 12 uutta professoria.
Väitös: TT-kuvat ja laskenta selvittävät, auttaako leikkaus nenän tukkoisuuteen8.5.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Nenän tukkoisuus on erittäin tavallinen ongelma ja sen hoitaminen kuormittaa terveydenhuoltoa. Väitöstutkimuksessaan Jaakko Ormiskangas tutki potilaiden tietokonetomografiakuvien (TT-kuvien) pohjalta tapahtuvaa nenän ilmavirtauksen numeerista CFD-laskentaa (Computational Fluid Dynamics) ja 3D-tulostukseen perustuvia nenäkäytävien virtauksen kokeellisia mittausmenetelmiä. Potilaskuvien pohjalta tapahtuvalla nenän ilmavirtauksen CFD-laskennalla voidaan arvioida nenän tukkoisuutta ja nenäleikkauksen tuomaa hyötyä potilaan hyvinvoinnille.
Kutsu: Asiantuntijakeskustelu ekososiaalisesta yhteiskuntasopimuksesta 14.5. Helsingissä6.5.2024 15:17:11 EEST | Tiedote
Ympäristöhaasteet vaativat hyvinvointivaltion peruspilareiden ja ympäristön ekologisten reunaehtojen yhteensovittamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme