Synnyttäminen HUSissa on turvallista
Synnytysten hoito on päivystystoimintaa, jossa kesäkuukaudet ovat olleet viimeisimpien vuosien tilastojen mukaan vuoden vilkkainta aikaa. Tämä vaikeuttaa yhtäjaksoisten pidempien kesälomien järjestämistä, sillä synnytyksiä hoitavan kätilön työ on vaativaa asiantuntijatyötä, josta vain osa on korvattavissa sijaistyöllä.
Henkilöstön riittävän palautumisen vuoksi HUSissa pyritään yleisesti järjestämään kaikille työntekijöille mahdollisimman pitkä yhtäjaksoinen kesäloma. Naistenklinikan ja Espoon sairaalassa synnytyssalikätilöt voivat pitää lomaa kesä–elokuussa kolme viikkoa ja touko- tai syyskuussa yhden viikon. HUS toimii kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisesti.
”Synnytyssalityöskentely vaatii pitkän perehtymisen, ja siksi työvuoroissa täytyy koko ajan olla mukana osaavia, kokeneita ammattilaisia. Näin takaamme potilasturvallisuuden. Olemme myös esittäneet synnytysosastoille lisävakansseja ensi vuodelle”, HUSin naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen sanoo.
Naistentautien ja synnytysten johtava ylihoitaja Kirsi Heino haluaa oikaista julkisuudessa esiin tulleita väitteitä tänä keväänä irtisanoutuneiden hoitotyöntekijöiden määrän noususta.
”Synnyttäjiä ja synnyttäneitä hoitavien vakituisten kätilöiden vaihtuvuus on vuosittain noin viisi prosenttia. Keväällä vaihtuvuus ei ole tästä merkittävästi noussut viimeisimpiin vuosiin verrattuna. Toki pätevien sijaisten saaminen on muun muassa koronavirusepidemian vuoksi vaikeampaa. Hoitohenkilöstöllä on työmarkkinoilla nyt poikkeuksellisen paljon valinnanvaraa”, Heino selventää.
”Arvostamme kaikkien, niin kokeneiden kuin uran alkuvaiheessa olevien kätilöidemme työpanosta. Tämän tapauksen myötä on kuitenkin selvää, että meidän pitää parantaa keskustelua johdon ja henkilöstömme välillä. Olemme myös käynnistäneet keskustelun sairaanhoitoalueen johdon kanssa sijaisjärjestelyjen parantamiseksi.”
Maaliskuu oli alkuvuoden vilkkain synnytyskuukausi
Synnytykset on pystytty hoitamaan kaikissa HUSin synnytyssairaaloissa turvallisesti, vaikka synnytysmäärät nousivat tammi–maaliskuun seurantajaksolla noin seitsemän prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Hoitohenkilökunnan minimivahvuus on ympäri vuorokauden Naistenklinikalla vähintään 46 ja Espoossa 15.
Kesän 2021 syntyvyysennuste HUSin alueella ei näytä merkittävästi eroavan edellisistä vuosista sikiöseulontalukujen perusteella: kesäkuukausille ei ole odotettavissa merkittävästi edellisiä kesiä suurempaa synnytyspiikkiä. Maaliskuu oli tilastojen mukaan HUSissa toistaiseksi vilkkain synnytyskuukausi. Synnytykset lisääntyivät noin yksitoista prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
HUSissa asiakaskokemusta mitataan asiakastyytyväisyyttä mittaavalla NPS-suositteluindeksillä (Net Promoter Score, asteikko -100–+100). Tammi–maaliskuun 2021 synnytysten osalta Espoon ja Jorvin sairaaloissa suositteluindeksi oli + 83,9 ja Naistenklinikalla + 85,2. Koko HUSin tavoite on +70.
HUSissa seurataan systemaattisesti potilas- ja työturvallisuutta vaarantavia tilanteita. Ilmoituksista suurin osa koskee potentiaalisia riskejä, jotka ennakoidaan, tunnistetaan ja korjataan ennen riskin toteutumista. Vakavat haittatapahtumat synnytysosastoilla ovat yksittäisiä, eikä niissä ole havaittu nousua keväällä 2021.
Keskimääräiset synnytysmäärät sairaaloittain 2021
- Naistenklinikka: 24 synnytystä / vrk (vaihteluväli 10–36)
- Espoon sairaala: 13 synnytystä / vrk (vaihteluväli 3–20)
- Hyvinkään sairaala: 6 synnytystä / vrk (vaihteluväli 0–14)
- Lohjan sairaala: 3,6 synnytystä / vrk (vaihteluväli 0–7)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintäasiantuntija Johanna Laitinen, p. 040 625 5746, etunimi.sukunimi@hus.fi
HUSin mediapalvelu: https://www.hus.fi/ajankohtaista/medialle
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme