Taloustieteen väitös: Ruotsin politiikka lisännyt eriarvoisuutta
Ruotsin tuloerojen ja suhteellisen köyhyyden kehitys on ollut poikkeavaa. Ruotsissa köyhyysriski ei ole enää pohjoismaista tasoa, ja Eurostatin mukaan köyhyysriski on saavuttanut EU-tason. Ruotsi on pyrkinyt tehostamaan työmarkkinoitaan tasa-arvon kustannuksella.
Ruotsissa keskustaoikeistolaisen hallituksen vuosina 2007–2014 harjoittama työlinja pyrki kasvattamaan työn tarjontaa esimerkiksi työtulovähennyksillä, alentamalla etuustasoa ja uusilla aktivointitoimilla. Toimet lisäsivät työnteon kannustimia, mutta ne kasvattivat kuilua työmarkkinoiden sisä- ja ulkopuolisten välillä. EUROMOD-mikrosimulaatiomallilla saatujen tulosten mukaan työlinja kasvatti köyhyysriskiä yhdellä prosenttiyksiköllä ja tuloeroja Gini-kertoimella mitattuna 0,4 prosenttiyksiköllä. Työttömien köyhyysriski kasvoi merkittävästi, 1,6 prosenttiyksiköllä. Köyhyysriskirajana käytettiin 60 prosenttia mediaanituloista.
Heikki Palviaisen väitöskirjan tulosten mukaan tuloerot ja suhteellinen köyhyys kasvoivat Ruotsissa kuitenkin pääosin muista syistä kuin vero- ja etuusjärjestelmässä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Työlinjan kanssa samanaikaisesti köyhyysriski kasvoi 5,1 prosenttiyksiköllä ja Gini 3,5 prosenttiyksiköllä. Ruotsin muista Pohjoismaista poikkeava maahanmuutto on voinut vaikuttaa kasvaneeseen köyhyysriskiin, mutta väitöskirjassa ei pystytty eristämään maahanmuuton vaikutusta.
Tanskan flexicurity-malli on Ruotsia paremmin toteuttanut Pohjoismaisen mallin tavoitteita. Flexicurity-mallin tavoitteena on yhdistää joustaviin työmarkkinoihin korkea sosiaaliturva ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka. Tanskan malli osoittaa, että korkeat etuudet voidaan yhdistää korkeaan työllisyyteen ja verotukseen. Työllistymisveroasteet olivat 13,6 prosenttiyksikköä Ruotsia suuremmat ja osa-aikaisille 24,2 prosenttiyksikköä suuremmat. Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna Suomen politiikkatoimet olivat eniten tuloja uudelleenjakavia vuosina 2007–2017, mutta Suomi pärjäsi heikoiten moniulotteisessa köyhyydessä, ja työllisyyskehitys on ollut vertailumaita heikompaa.
Viimeaikaisen kausaalimalleihin perustuvan empiirisen tutkimuskirjallisuuden perusteella verojen muutoksilla on ainoastaan maltillisia työllisyysvaikutuksia. Väitöskirjassa tutkittiin vuonna 2002 voimaan tulleen toimeentulotuen suojaosan työllisyysvaikutuksia. Suojaosa mahdollisti toimeentulotukea saavien kotitalouksien tulojen huomiotta jättämisen 150 euroon asti. Tulosten mukaan suojaosalla ei ollut keskimäärin vaikutuksia toimeentulotukiasiakkaiden ansiotuloihin, vaikka tutkimuksessa löydetään jotain evidenssiä työllisyysvaikutuksista naisille. Tulos on samankaltainen aikaisemman kirjallisuuden kanssa, jossa ei löydetä verotuksen muuttamisesta merkittäviä työllisyysvaikutuksia.
– Viimeisten vuosikymmenten aikana kehittyneissä maissa on pyritty alentamaan verotusta ja riisumaan sosiaaliturvajärjestelmiä eivätkä Pohjoismaat ole poikkeuksia. Ruotsissa sosiaaliturvajärjestelmän heikentäminen on mennyt pisimmälle. Empiirinen tutkimuskirjallisuus ei kuitenkaan viittaa siihen, että näillä toimilla olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia, Palviainen kertoo.
– Politiikkatoimia tulisi suunnitella laaja-alaisesti eikä ylikorostaa taloudellisten kannustimien roolia. Vahvat ja toimivat instituutiot ovat olleet Pohjoismaiden vahvuuksia. Hyvin suunnitellut sosiaaliturvajärjestelmät parantavat ihmisten taloudellista turvaa. Ne voivat lisätä ihmisten riskinottoa, kasvattaa globalisaation kannatusta ja antaa resilienssiä sen haittavaikutuksille, Palviainen jatkaa.
Tutkimusta on rahoittanut Suomen akatemian verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT), jossa Palviainen työskentelee tutkijana.
Kauppatieteiden ja teologian maisteri Heikki Palviaisen taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on Poverty, Redistribution and Labour Market Policies in Nordic Countries tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 27.5.2022 klo 12 alkaen Paavo Koli -salissa (Pinni A, Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Mika Haapanen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Matti Tuomala johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heikki Palviainen
heikki.palviainen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme