Tampereen yliopisto

Taloustieteen väitös: Ruotsin politiikka lisännyt eriarvoisuutta

Jaa

Voi vaikuttaa paradoksaaliselta, miten Pohjoismaat ovat yhdistäneet tasa-arvon ja korkean verotuksen kilpailukykyisiin talouksiin. Perinteisesti taloustieteessä on ajateltu, että tasa-arvolla ja taloudellisella tehokkuudella on vaihtosuhde, mutta Pohjoismaiden menestys ei ole ollut sattumaa. Tasa-arvo, taloudellinen turva ja dynaamiset taloudet voivat täydentää toisiaan. KTM ja TM Heikki Palviainen tutki taloustieteen väitöskirjassaan köyhyyden kehitystä ja sosiaaliturvajärjestelmien vaikutusta tulojen uudelleenjakoon ja työllisyyteen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Heikki Palviainen. (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto)
Heikki Palviainen. (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto)

Ruotsin tuloerojen ja suhteellisen köyhyyden kehitys on ollut poikkeavaa. Ruotsissa köyhyysriski ei ole enää pohjoismaista tasoa, ja Eurostatin mukaan köyhyysriski on saavuttanut EU-tason. Ruotsi on pyrkinyt tehostamaan työmarkkinoitaan tasa-arvon kustannuksella.

Ruotsissa keskustaoikeistolaisen hallituksen vuosina 2007–2014 harjoittama työlinja pyrki kasvattamaan työn tarjontaa esimerkiksi työtulovähennyksillä, alentamalla etuustasoa ja uusilla aktivointitoimilla. Toimet lisäsivät työnteon kannustimia, mutta ne kasvattivat kuilua työmarkkinoiden sisä- ja ulkopuolisten välillä. EUROMOD-mikrosimulaatiomallilla saatujen tulosten mukaan työlinja kasvatti köyhyysriskiä yhdellä prosenttiyksiköllä ja tuloeroja Gini-kertoimella mitattuna 0,4 prosenttiyksiköllä. Työttömien köyhyysriski kasvoi merkittävästi, 1,6 prosenttiyksiköllä. Köyhyysriskirajana käytettiin 60 prosenttia mediaanituloista.

Heikki Palviaisen väitöskirjan tulosten mukaan tuloerot ja suhteellinen köyhyys kasvoivat Ruotsissa kuitenkin pääosin muista syistä kuin vero- ja etuusjärjestelmässä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Työlinjan kanssa samanaikaisesti köyhyysriski kasvoi 5,1 prosenttiyksiköllä ja Gini 3,5 prosenttiyksiköllä. Ruotsin muista Pohjoismaista poikkeava maahanmuutto on voinut vaikuttaa kasvaneeseen köyhyysriskiin, mutta väitöskirjassa ei pystytty eristämään maahanmuuton vaikutusta.

Tanskan flexicurity-malli on Ruotsia paremmin toteuttanut Pohjoismaisen mallin tavoitteita. Flexicurity-mallin tavoitteena on yhdistää joustaviin työmarkkinoihin korkea sosiaaliturva ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka. Tanskan malli osoittaa, että korkeat etuudet voidaan yhdistää korkeaan työllisyyteen ja verotukseen. Työllistymisveroasteet olivat 13,6 prosenttiyksikköä Ruotsia suuremmat ja osa-aikaisille 24,2 prosenttiyksikköä suuremmat. Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna Suomen politiikkatoimet olivat eniten tuloja uudelleenjakavia vuosina 2007–2017, mutta Suomi pärjäsi heikoiten moniulotteisessa köyhyydessä, ja työllisyyskehitys on ollut vertailumaita heikompaa.

Viimeaikaisen kausaalimalleihin perustuvan empiirisen tutkimuskirjallisuuden perusteella verojen muutoksilla on ainoastaan maltillisia työllisyysvaikutuksia. Väitöskirjassa tutkittiin vuonna 2002 voimaan tulleen toimeentulotuen suojaosan työllisyysvaikutuksia. Suojaosa mahdollisti toimeentulotukea saavien kotitalouksien tulojen huomiotta jättämisen 150 euroon asti. Tulosten mukaan suojaosalla ei ollut keskimäärin vaikutuksia toimeentulotukiasiakkaiden ansiotuloihin, vaikka tutkimuksessa löydetään jotain evidenssiä työllisyysvaikutuksista naisille. Tulos on samankaltainen aikaisemman kirjallisuuden kanssa, jossa ei löydetä verotuksen muuttamisesta merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

– Viimeisten vuosikymmenten aikana kehittyneissä maissa on pyritty alentamaan verotusta ja riisumaan sosiaaliturvajärjestelmiä eivätkä Pohjoismaat ole poikkeuksia. Ruotsissa sosiaaliturvajärjestelmän heikentäminen on mennyt pisimmälle. Empiirinen tutkimuskirjallisuus ei kuitenkaan viittaa siihen, että näillä toimilla olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia, Palviainen kertoo.

– Politiikkatoimia tulisi suunnitella laaja-alaisesti eikä ylikorostaa taloudellisten kannustimien roolia. Vahvat ja toimivat instituutiot ovat olleet Pohjoismaiden vahvuuksia. Hyvin suunnitellut sosiaaliturvajärjestelmät parantavat ihmisten taloudellista turvaa. Ne voivat lisätä ihmisten riskinottoa, kasvattaa globalisaation kannatusta ja antaa resilienssiä sen haittavaikutuksille, Palviainen jatkaa.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen akatemian verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT), jossa Palviainen työskentelee tutkijana.

Kauppatieteiden ja teologian maisteri Heikki Palviaisen taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on Poverty, Redistribution and Labour Market Policies in Nordic Countries tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 27.5.2022 klo 12 alkaen Paavo Koli -salissa (Pinni A, Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Mika Haapanen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Matti Tuomala johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Heikki Palviainen
heikki.palviainen@tuni.fi

Kuvat

Heikki Palviainen. (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto)
Heikki Palviainen. (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Älykkäät pehmorobotit tarttuvat esineisiin paineilman avulla4.7.2022 10:36:48 EEST | Tiedote

Uusilla paineilmalla toimivilla antureilla pehmorobotit pystyvät aistimaan ilman ainuttakaan sähköistä komponenttia. Antureilla varustetut poimimisrobotit havaitsevat kohteensa muodon ja pystyvät tarttumaan poimittavaan kappaleeseen automaattisesti. Tulevaisuudessa tällaisia robotteja voidaan käyttää elektroniikalle haastavissa olosuhteissa, esimerkiksi voimakkaassa säteilyssä tai magneettikentässä.

Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote

Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.

Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote

YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme