Helsingin yliopisto

Taloustieteilijä: Metsien hiilitukijärjestelmä kannattaa ottaa käyttöön

Jaa

Metsien hiilinielujen kasvattaminen vaikuttaisi erityisen edulliselta keinolta vähentää Suomen kokonaispäästöjä. Lisäksi metsätalouden kannattavuus paranisi hiilitukien myötä huomattavasti, toteaa perjantaina väittelevä Sampo Pihlainen.

Ilmastonmuutoksen myötä sekä metsiköiden kasvuolosuhteet että metsien taloudellisesti kannattavin käsittely muuttuvat. Helsingin yliopistossa väittelevän Sampo Pihlaisen  mukaan metsänkäsittelyn sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon tuo merkittävän lisän metsänomistajan tuloihin.

Pihlainen on väitöskirjassaan tutkinut taloudellisesti kannattavinta tapaa hyödyntää mäntymetsiköitä sekä nykyilmastossa että muuttuvissa ilmasto-oloissa. Malli on syntynyt yhdistämällä mäntymetsiköiden kasvua yksityiskohtaisesti kuvaava prosessipohjainen, ekologinen malli taloudelliseen kuvaukseen mäntypuustojen hoidon yksityiskohdista.

Metsänomistajan tulot muodostuvat puun myynnistä ja hakkuutähteiden myynnistä bioenergiaksi. Suomeen on ehdotettu lisäksi hiilitukijärjestelmää, jossa hiilen sitomisesta kasvavaan metsään palkitaan. Hiilitukijärjestelmä on jo käytössä Uudessa-Seelannissa.

Sampo Pihlaisen mukaan hiilitukijärjestelmä muuttaa taloudellista optimiratkaisua hiilensidontaa lisäävään suuntaan. Hiilitukijärjestelmän hintana kuitenkin on, että samalla puun myynnistä saatavat tulot alenevat.

– Suomen mäntyvaltaisten metsiköiden hiilensidonnan lisääminen esimerkiksi hiilitukijärjestelmän avulla näyttää silti erittäin kustannustehokkaalta verrattuna päästöjen vähentämiseen talouden muilla osa-alueilla.

Tulokset ovat kiinnostavia myös metsien monimuotoisuuden kannalta. Hiilitukijärjestelmän myötä nousee esiin metsässä hitaasti hajoavien kuolleiden puiden arvokas hiilivarasto. Tuen myötä taloudellisissa optimiratkaisuissa annetaan useamman puun kuolla luontaisesti, mikä on hyvä uutinen kuolleesta puusta riippuvaisille lajeille.

Pihlaisen väitöskirja esittelee suoraan käytettävissä olevia metsänkäsittelyketjuja, joita noudattamalla metsänomistajan tulot maksimoituvat. Laskennassa on käytetty tarkkoja uudistamis- ja hakkuukustannuksia sekä puutavaran laadusta riippuvia hintoja. Lisäksi on otettu huomioon metsänhoidon käytännön rajoitteita: esimerkiksi ensimmäisessä harvennuksessa on tehtävä metsäkoneelle ajourat. Harvennusten intensiteetille on asetettu yläraja tuuli- ja lumituhojen riskin pienentämiseksi.

Mikä hiilitukijärjestelmä?

1.    Metsänomistaja saa tukea hiilestä, joka sitoutuu metsään puiden kasvaessa.
2.    Metsänomistaja palauttaa tuen hiilen vapautuessa takaisin ilmakehään.
3.    Metsänomistaja voi kasvattaa hiilitukiaan lisäämällä metsänsä elävää biomassaa sekä tuottamalla enemmän sahatukkia, sillä siitä tehdään pitkäikäisempiä tuotteita kuin kuitupuusta.

___________________

FM Sampo Pihlainen väittelee 15.12.2017 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "On the economics of boreal Scots pine management under climate change" (Mäntymetsiköiden taloudellisesti kannattavin käsittely, hiilinielujen lisäys ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen). Väitöstilaisuus järjestetään C-rakennuksen (Latokartanonkaari 5, Helsinki) salissa K110.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sampo Pihlainen
sampo.pihlainen@helsinki.fi
puh. 044 0672 308

viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
@elinaraukko

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto osallistuu globaalien kestävyysongelmien ratkaisemiseen perustamalla Kestävyystieteen instituutin17.1.2018 10:10Tiedote

Ilmastonmuutos, köyhyys, kaupungistuminen ja luonnon monimuotoisuuden ehtyminen ovat aikamme akuutteja kestävyysongelmia, joiden ratkaiseminen vaatii ratkaisuhakuista ja tieteidenvälistä tutkimusta. Kestävyystieteen instituutti (HELSUS) vastaa haasteeseen palkkaamalla kymmenen uutta professoria ja yhdistämällä lähes 200 tutkijaa kuudesta eri tiedekunnasta.

Sormenjälkitutkimusten laatu ja asiantuntijuus tärkeä osa rikostutkinnan luotettavia tuloksia15.1.2018 09:09Tiedote

Asiantuntijapalveluiden tuottamiseen käytettävien eri tietojärjestelmien ja tutkimusprosessien digitalisointi, standardit ja laatujärjestelmät, alati kasvava tieteellisten tutkimusten ja niiden tuottamien tulosten soveltamispaineet sekä myös maailmanlaajuinen verkostoituminen ja tietojen vaihtoon liittyvät haasteet tuottavat jatkuvasti uusia osaamisvaatimuksia ja palveluita eri asiantuntija-aloille. Haasteet koskettavat myös Keskusrikospoliisin Rikosteknistä laboratoriota ja siellä työskenteleviä sormenjälkiasiantuntijoita. Rikostekninen laboratorio on jo vuosia kehittänyt toimintaansa kohti yhtenäisiä ja läpinäkyviä toimintamalleja, kriteereitä ja työprosesseja sekä osaamisen pätevyysvaatimuksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme