Teologia.fi: Taloudesta pitää puhua ihmisen kokoisella otteella
Juuri nyt hoiva-alan yritysjättien, kuten Esperi Caren ja Attendon toimipisteissä julki tulleet vanhusten ja vammaisten kaltoinkohtelut ovat saaneet kansalaiset kiivastumaan. Eduskunta keskusteli viime viikolla opposition välikysymyksessä vanhustenhoidosta ja hoitajamitoituksesta.
Julkisessa keskustelussa kilpailevat ihmisarvoa, yritysten voitontavoittelua ja valtiontaloutta koskevat näkemykset.
– Talouspuheeseen tarvitaan monipuolisempia ja perusteltuja näkökulmia, linjaa Teologia.fi:n teemanumeron koonnut yritysvastuun tutkija Anna Martta Seppänen.
Näitä näkökulmia tarjoavat Talous ja ihmisen osa -teemanumeron yksitoista artikkelia sekä työelämää käsittelevä podcast-keskustelu.
– Kirjoituksissa ihminen nähdään elämäänsä merkitystä etsivänä, toisille hyvää tahtovana, oikeaa ja väärää puntaroivana, hengellisenäkin toimijana. Talouden rakenteita tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten ne heijastelevat ajatuksia yhteisöjen hyvästä elämästä, Seppänen summaa.
– Jos työstä puhutaan vain suhteessa talouteen, hämärtyvät työn muut merkitykset. Työ voi olla tylsää ja viedä kaiken ajan, mutta se myös liittää ihmiset toisiinsa, voi olla energisoivaa ja saada ihmisen puhkeamaan kukkaan, kuvaa sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa podcastissa.
Työ murros ja tekoäly muovaavat ihmisyyden ihanteita
Työn luonteen muuttuessa muuttuvat käsitykset siitä, minkälainen on hyvä työntekijä tai yhteiskunnan jäsen. Merkityksellisyyden kokemuksesta ja suurempaa tarkoitusta varten työskentelemisestä ihminen voi saada virtaa työskentelyyn.
Kyky innostua omasta työstä ja yhdessä toimimisesta on ihmiselle ominaista. Tekoäly kun ei innostu, Jenni Spännäri toteaa kirjoituksessaan. Tekoälyllä mallinnetaan ihmistä ja siksi se koskee ihmisyyden ytimeen.
– Jos ihmisyyden ideaali on utilitaristinen insinööri, tällä on varmasti vaikutus siihen, millaista älykkyyden muotoa pidetään tavoittelemisen arvoisena, kirjoittaa Aku Visala.
Taloudelliset päämäärät ja muut arvot saatava keskustelemaan
Halusimmepa tai emme, arvot vaikuttavat talouden rakenteisiin monin tavoin. Yksi keskeinen kulttuuristen arvojen muovaaja on uskonto. Tämä näkyy myös sote-uudistuksen kohtaamassa vastustuksessa.
– Sote-uudistuksen tavoitteet voivat olla monilta osin välttämättömiä ja kannatettavia, mutta jos ne perustuvat arvoille ja argumenteille, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä automaattisesti pidämme hyvänä ja oikeana, ovat ne väistämättä vastatuulessa, kirjoittavat kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlund ja arvotutkija Anneli Portman.
Talous tulee palauttaa välineen asemaan, linjaa kauppatieteiden tohtori Maria Joutsenvirta:
– Kun talous nähdään vain välineenä korkeampien päämäärien saavuttamiseksi, tarvitaan ennakkoluulotonta ja uusia toimintahorisontteja avaavaa keskustelua siitä, miten ihmisten tarpeita voitaisiin tyydyttää nykyistä kokonaisvaltaisemmin.
Talous ja ihmisen osa -teemanumeron kirjoitukset:
- Pääkirjoitus: talous ja ihmisen osa
- Henrietta Grönlund ja Anneli Portman: Sote-uudistus ja suomalainen arvopohja törmäyskurssilla
- Maria Joutsenvirta: Miten kestävää hyvinvointia saadaan ilman talouskasvua?
- Elina Juntunen: Spiritualiteetti työelämässä on suuremman tarkoituksen etsimistä
- Ilja Kokkonen: Vuoroin vieraissa: kuinka finanssiala tuli muslimimaihin ja islamilainen pankkitoiminta länteen
- Mikko Kurenlahti: Materialismin tuolla puolen? Kuluttajuus, uskonto ja elämän tarkoitus
- Esko M. Laine: Työelämää kirkossa: Saavatko papit mennä lakkoon?
- Frank Martela: Miksi työn merkityksellisyydestä on tarve puhua juuri nyt?
- Anna Martta Seppänen: Onko ihminen yrityksessä taloudellinen eläin vai moraalinen toimija?
- Jenni Spännäri: Innostuvaa ihmistä on vaalittava työelämässä
- Aku Visala: Tuhoaako tekoäly ihmisyyden ihanteet?
- Viivi Wanhalinna: Miten sijoittajat voivat edistää vastuullista ruoantuotantoa?
- Podcast: Työelämä on ihmisen parasta aikaa? Keskustelemassa prof. Jaana Hallamaa ja TM Anna Seppänen
Lisätietoja: Tohtorikoulutettava Anna Martta Seppänen, Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta anna.m.seppanen@helsinki.fi, puh. 040 748 0005.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka RautioViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 5531pekka.rautio@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Teologia.fi-palvelua ylläpitävät Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, Fakulteten för humaniora, psykologi och teologi vid Åbo Akademi sekä Itä-Suomen yliopiston teologian osasto. Sivustolla julkaistaan suomalaista teologista tutkimusta ja teologisia puheenaiheita esittelevää materiaalia vuosittain kolmen eri teeman kautta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme