Helsingin yliopisto

Teologia.fi: Taloudesta pitää puhua ihmisen kokoisella otteella

Jaa

Suomalaista yliopistoteologiaa esittelevän Teologia.fi-verkkojulkaisun uudessa numerossa käsitellään taloutta, työelämää ja ihmisen asemaa siinä.

Juuri nyt hoiva-alan yritysjättien, kuten Esperi Caren ja Attendon toimipisteissä julki tulleet vanhusten ja vammaisten kaltoinkohtelut ovat saaneet kansalaiset kiivastumaan. Eduskunta keskusteli viime viikolla opposition välikysymyksessä vanhustenhoidosta ja hoitajamitoituksesta.

Julkisessa keskustelussa kilpailevat ihmisarvoa, yritysten voitontavoittelua ja valtiontaloutta koskevat näkemykset.

– Talouspuheeseen tarvitaan monipuolisempia ja perusteltuja näkökulmia, linjaa Teologia.fi:n teemanumeron koonnut yritysvastuun tutkija Anna Martta Seppänen.

Näitä näkökulmia tarjoavat Talous ja ihmisen osa -teemanumeron yksitoista artikkelia sekä työelämää käsittelevä podcast-keskustelu.

– Kirjoituksissa ihminen nähdään elämäänsä merkitystä etsivänä, toisille hyvää tahtovana, oikeaa ja väärää puntaroivana, hengellisenäkin toimijana. Talouden rakenteita tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten ne heijastelevat ajatuksia yhteisöjen hyvästä elämästä, Seppänen summaa.

– Jos työstä puhutaan vain suhteessa talouteen, hämärtyvät työn muut merkitykset. Työ voi olla tylsää ja viedä kaiken ajan, mutta se myös liittää ihmiset toisiinsa, voi olla energisoivaa ja saada ihmisen puhkeamaan kukkaan, kuvaa sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa podcastissa.

Työ murros ja tekoäly muovaavat ihmisyyden ihanteita

Työn luonteen muuttuessa muuttuvat käsitykset siitä, minkälainen on hyvä työntekijä tai yhteiskunnan jäsen. Merkityksellisyyden kokemuksesta ja suurempaa tarkoitusta varten työskentelemisestä ihminen voi saada virtaa työskentelyyn.

Kyky innostua omasta työstä ja yhdessä toimimisesta on ihmiselle ominaista. Tekoäly kun ei innostu, Jenni Spännäri toteaa kirjoituksessaan. Tekoälyllä mallinnetaan ihmistä ja siksi se koskee ihmisyyden ytimeen.

– Jos ihmisyyden ideaali on utilitaristinen insinööri, tällä on varmasti vaikutus siihen, millaista älykkyyden muotoa pidetään tavoittelemisen arvoisena, kirjoittaa Aku Visala.

Taloudelliset päämäärät ja muut arvot saatava keskustelemaan

Halusimmepa tai emme, arvot vaikuttavat talouden rakenteisiin monin tavoin. Yksi keskeinen kulttuuristen arvojen muovaaja on uskonto. Tämä näkyy myös sote-uudistuksen kohtaamassa vastustuksessa.

– Sote-uudistuksen tavoitteet voivat olla monilta osin välttämättömiä ja kannatettavia, mutta jos ne perustuvat arvoille ja argumenteille, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä automaattisesti pidämme hyvänä ja oikeana, ovat ne väistämättä vastatuulessa, kirjoittavat kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlund ja arvotutkija Anneli Portman.

Talous tulee palauttaa välineen asemaan, linjaa kauppatieteiden tohtori Maria Joutsenvirta:

– Kun talous nähdään vain välineenä korkeampien päämäärien saavuttamiseksi, tarvitaan ennakkoluulotonta ja uusia toimintahorisontteja avaavaa keskustelua siitä, miten ihmisten tarpeita voitaisiin tyydyttää nykyistä kokonaisvaltaisemmin.

Talous ja ihmisen osa -teemanumeron kirjoitukset:

Lisätietoja: Tohtorikoulutettava Anna Martta Seppänen, Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta anna.m.seppanen@helsinki.fi, puh. 040 748 0005.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Teologia.fi-palvelua ylläpitävät Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, Fakulteten för humaniora, psykologi och teologi vid Åbo Akademi sekä Itä-Suomen yliopiston teologian osasto. Sivustolla julkaistaan suomalaista teologista tutkimusta ja teologisia puheenaiheita esittelevää materiaalia vuosittain kolmen eri teeman kautta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uusia suosituksia päättäjille vuosien pohjoismaisen tieteellisen tutkimusyhteistyön pohjalta: Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistäminen pohjoismaisessa koulutuksessa21.2.2019 09:15:52Tiedote

Syrjintä, syrjäytyminen ja sosiaalinen eriytyminen ovat yllättävän yleisiä ilmiöitä pohjoismaisissa kouluissa, osoittavat tutkimustulokset 14 yliopistossa kahdeksassa eri maassa. Ryhmä tutkijoita kokosi äskettäin voimansa tarkoituksenaan tuoda esille tutkimukseen pohjautuvaa tietoa ja tällä tavoin auttaa päättäjiä kehittämään pohjoismaisia koulutusjärjestelmiä entistä tasa-arvoisemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Tämän työn tuloksena on selkeä kolmen kohdan ohjeistus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme