Terveydenhuollon kustannukset kasvaneet suurissa kaupungeissa – keskisuurissa kunnissa kustannukset kääntyivät pieneen laskuun
Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2019. Selvityksen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat suurissa kaupungeissa kasvaneet, kun taas keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna 2019 pienoisessa laskussa.
Väestön ikääntyminen ja sen myötä palvelun ja hoidon tarpeiden kasvu ovat lisänneet kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia. Samalla myös erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset vaikuttavat erityisesti suurten kaupunkien talouteen merkittävällä tavalla.
Suurissa kaupungeissa terveydenhuollon kustannukset nousussa
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljardia euroa, kun vuonna 2018 kustannukset yhteensä olivat noin 4,9 miljardia euroa. Selvityksessä esitetyllä jaottelulla perusterveydenhuollon kustannukset olivat noin 2,6 miljardia euroa ja erikoissairaanhoidon kustannukset noin 2,9 miljardia euroa. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin sisältyy myös yhteispäivystyksen kulut, missä käynnit ovat lisääntyneet.
Lähes kaikissa suurissa kaupungeissa kustannukset kasvoivat merkittävästi. Kustannukset kasvoivat Oulussa 3,7 prosentilla ja Vantaalla 2,7 prosentilla. Suurinta kustannusten kasvu oli kuitenkin Turussa, jossa kasvua oli 5,8 prosenttia.
Suurista kaupungeista kustannukset laskivat vain Jyväskylässä, jossa laskua oli 1,9 prosenttia.
Keskisuurissa kunnissa panostettu omaan palvelutuotantoon
Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 2 078 miljoonaa euroa vuonna 2019. Suurinta terveydenhuollon kustannusten kasvu keskisuurten kuntien osalta oli Kirkkonummella (+ 4,2 %), Salossa (+ 3,7 %) ja Keravalla (+ 2,5 %).
- Keskisuurten kuntien terveydenhuollon kustannusten yleistä tasaantumista ja laskua selittävät panostukset omaan palvelutuotantoon, avoterveydenhuollon palvelujen priorisointi sekä hoitoketjujen sujuvoittaminen. Samalla myös omaishoidon tuen kustannusten kasvu osoittaa painopisteen siirtyneen kalliista ja raskashoitoisemmista palveluista kohti kotona annettavia ja välimuotoisia palveluita, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Maria Pernu.
Loviisassa ja Kauniaisissa kustannukset laskivat selvästi – noin 1,5–2 prosenttia. Korkeimmat kustannukset olivat Kainuussa, vaikkakin laskua edellisestä vuodesta oli 0,8 prosenttia. Kainuun osalta kustannuksissa tulee huomioida väestön ikärakenne ja sairastavuus: yleisesti vanhuspalveluiden palveluntarve on lisääntynyt ja asiakasmäärä on kasvanut.
Ensimmäistä vuotta kustannusvertailuissa mukana olevan Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo, että vuosi 2019 oli kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi, joka oli vielä pitkälti yhteisen organisoitumisen ja yhteisten toimintamallien rakentamista. Keski-Uudenmaan kuntien sote-menojen kantokyky on heikentynyt voimakkaasti ja Keusotessa haetaan haasteisiin ratkaisuja mm. 40 miljoonan euron tuottavuusohjelmalla sekä palveluverkon uudelleen muotoilulla.
Tietoa kustannusvertailuista
Suomen Kuntaliiton toteuttamat kustannusvertailut koostuvat kahdesta erillisestä aineistosta, joissa on vertailtu suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuoltoa sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa vuonna 2019.
Suurten kaupunkien kustannusvertailuun osallistuivat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kaupunkien vertailuun sisältyy terveydenhuollon lisäksi tietoja sosiaalihuollon sektorilta eli vanhusten kotipalvelusta ja ympärivuorokautisesta hoidosta.
Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailuun osallistuivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kauniainen, Kerava, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, Kirkkonummi, Lohja, Loviisa, Porvoo, Rovaniemi, Salo ja Sipoo.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2019
Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vuonna 2019
Lisätietoja:
Tarja Myllärinen, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja, p. 050 596 9866
Anu Nemlander, erityisasiantuntija, p. 050 563 6180
Maria Pernu, erityisasiantuntija, p. 050 475 8096
Suurista kaupungeista lisätietoja antaa:
Jolkkonen Juha, toimialajohtaja, Helsinki, p. 09 3105 2482
Kallimo Kati, toimialajohtaja, Jyväskylä, p. 050 442 2302
Koivisto Anna-Liisa, terveys- ja sairaalapalveluiden johtaja, Pori, p. 044 701 0243
Komulainen Mikko, hyvinvointijohtaja, Lahti, p. 044 716 1735
Kuosmanen Taru, hyvinvointipalvelujen johtaja, Tampere, p. 040 704 7337
Liuksa Riitta, toimialajohtaja, Turku, p. 050 559 0571
Saarinen Jari, apulaiskaupunginjohtaja, Kuopio, p. 044 718 6301
Svahn Sanna, terveyspalvelujen johtaja, Espoo, p. 050 544 6535
Vuorela Piia, terveyspalvelujen johtaja, Vantaa, p. 09 8392 2564
Ylitalo-Katajisto Kirsti, hyvinvointijohtaja, Oulu, p. 044 703 4007
Keskisuurista kunnista lisätietoja antaa:
Ahopelto Maire, kuntayhtymän johtaja, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, p. 08 6155 4200
Lassila Antti, toimialajohtaja, Rovaniemi, p. 0405862075
Kokko Leena, sosiaali- ja terveysjohtaja, Sipoo, p. 09 2353 6500
Koskela Jaana, vt. perusturvajohtaja, Kirkkonummi, p. 040 504 5224
Niemelä Jari, apulaiskaupunginjohtaja, Salo, p. 02 778 2059
Parkkonen-Laitinen Pirjo, kuntayhtymän johtaja, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, p. 040 182 5797
Schröder Carita, perusturvajohtaja, Loviisa, p. 040 570 2807
Silvennoinen Ann-Sofie, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, Porvoo, p. 040 676 1374
Suominen Tuula, palvelualuejohtaja, Lohja, p. 044 374 1291
Tikkanen Ulla, sosiaali- ja terveysjohtaja, Kauniainen, p. 09 505 6246
Wiili-Peltola Erja, toimialajohtaja, sosiaali- ja terveys, Kerava, p. 040 318 2170
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teresa Salminen
Viestinnän asiantuntija
Suomen Kuntaliitto ry
Toinen Linja 14, 00530 HELSINKI
+358 9 771 2279, +358 40 865 6961
Teresa.Salminen@kuntaliitto.fi
www.kuntaliitto.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Liitteet päivitetty 22.6. klo 13.24 - lisätty kansi ja korjattu puutteellista kirjoitusasua.
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
I cirka 30 procent av kommunerna vistas personer som stannat kvar i Finland efter att de fått negativt asylbeslut9.7.2020 08:49:56 EEST | Tiedote
Kommunförbundet har kartlagt antalet personer som vistas i Finland utan uppehållstillstånd efter att de fått negativt asylbeslut och den socialservice som tillhandahållits dem i kommunerna 2019 och i februari 2020. Kommunernas uppfattning om hur stor grupp det är fråga om och den service som tillhandahållits målgruppen utreddes med hjälp av en enkät. Svaren beskriver situationen i 166 kommuner, vilket motsvarar 77 procent av befolkningen. Enkäten besvarades av representanter för socialväsendet i kommuner och samarbetsområden samt kommunernas invandrarservice. – Kommunerna betonade allmänt att uppgifterna de angett delvis var endast uppskattningar. Det är första gången som man överhuvudtaget kartlagt situationen i denna omfattning. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det är fråga om något som är mycket svårt att utreda exakt, säger Ellen Vogt, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. I 20 procent av kommunerna vistas barnfamiljer som fått negativt asylbeslut Utgående från svaren kan ma
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen Suomeen oleskelemaan jääneitä henkilöitä tavataan noin 30 prosentissa kuntia9.7.2020 08:47:22 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on kartoittanut kunnissa ilman oleskelulupaa oleskelevien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden lukumäärää ja heille järjestettyjä sosiaalipalveluita vuoden 2019 aikana sekä helmikuussa 2020. Kuntiin lähetetyn kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuntien arviota kohderyhmän koosta sekä kunnissa kohderyhmälle järjestettyjä palveluja. Vastaukset kattoivat 166 kunnan tilanteen ja 77 prosenttia väestöstä. Vastaajat olivat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaalitoimen sekä kuntien maahanmuuttopalvelujen edustajia. - Kunnat toivat vastauksissa laajasti ilmi, että annetut luvut ovat osin arvioita. Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ilmiötä on ylipäätään laajasti kartoitettu. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kyse on myös ilmiöstä, jota on haastava tarkasti selvittää, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita lapsiperheitä 20 prosentissa kuntia Vastausten perusteella voidaan arvioida, että kielteise
Kostnaderna för hälso- och sjukvården har ökat i de stora städerna – i de medelstora kommunerna började kostnaderna minska något22.6.2020 09:22:52 EEST | Tiedote
Kommunförbundet har utrett kostnaderna för hälso- och sjukvården i stora städer och kostnaderna för social- och hälsovården i medelstora kommuner år 2019. Enligt utredningen har kostnaderna för hälso- och sjukvården ökat i de stora städerna, medan kostnaderna inom social- och hälsovårdssektorn har minskat något i de medelstora kommunerna år 2019. Befolkningens stigande medelålder och det ökade behov av service och vård som den ger upphov till har ökat kostnaderna för kommunernas social- och hälsovårdssektor. Samtidigt påverkar också de ökade kostnaderna för den specialiserade sjukvården ekonomin på ett betydande sätt i synnerhet i de stora städerna. Kostnaderna på väg uppåt i de stora städerna Alla icke-åldersstandardiserade totalkostnader för hälso- och sjukvården i stora städer uppgick 2019 till sammanlagt 5,5 miljarder euro, medan kostnaderna 2018 uppgick till sammanlagt cirka 4,9 miljarder euro. Enligt utredningens kategorisering uppgick kostnaderna för primärvården till cirka 2,6
En första uppskattning av nästa år: Coronakrisen försvagar den kommunala ekonomin med 1,7 miljarder euro år 202118.6.2020 09:45:50 EEST | Tiedote
Coronaepidemin kommer att försvaga kommunernas ekonomi med totalt 1,7 miljarder euro år 2021. Merparten, eller 1,4 miljarder euro, förklaras av minskade skatteinkomster. Kommunernas kostnader förväntas år 2021 öka med 200 miljoner euro till följd av coronaepidemin.
Ensiarvio vuodesta 2021: Koronakriisi heikentää kuntataloutta 1,7 miljardia euroa18.6.2020 09:24:25 EEST | Tiedote
Koronaepidemia heikentää kuntataloutta vuonna 2021 kaikkiaan 1,7 miljardia euroa. Valtaosa eli 1,4 miljardia euroa heikentymisestä selittyy kuntien verotulojen romahtamisesta. Kuntien kustannusten arvioidaan kasvavan 200 miljoonaa euroa koronaepidemian takia vuonna 2021.
Seutukaupungeissa väestö keskittyy – keskustat vetovoimaisia12.6.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Seutukaupunkien sisäinen muuttoliike on kasvattanut kaupunkien keskustataajamia 2010-luvulla. Keskustojen muita alueita vahvempi väestönkehitys kaupungistaa ja keskittää seutukaupunkeja, vaikka koko kaupungin väestökehitys ei olisikaan positiivista. Tiedot käyvät ilmi seutukaupunkien aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä tilaamasta selvityksestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme