Terveydenhuollon kustannukset kasvaneet suurissa kaupungeissa – keskisuurissa kunnissa kustannukset kääntyivät pieneen laskuun

Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2019. Selvityksen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat suurissa kaupungeissa kasvaneet, kun taas keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna 2019 pienoisessa laskussa.

Väestön ikääntyminen ja sen myötä palvelun ja hoidon tarpeiden kasvu ovat lisänneet kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia. Samalla myös erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset vaikuttavat erityisesti suurten kaupunkien talouteen merkittävällä tavalla.  

Suurissa kaupungeissa terveydenhuollon kustannukset nousussa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljardia euroa, kun vuonna 2018 kustannukset yhteensä olivat noin 4,9 miljardia euroa. Selvityksessä esitetyllä jaottelulla perusterveydenhuollon kustannukset olivat noin 2,6 miljardia euroa ja erikoissairaanhoidon kustannukset noin 2,9 miljardia euroa. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin sisältyy myös yhteispäivystyksen kulut, missä käynnit ovat lisääntyneet.

Lähes kaikissa suurissa kaupungeissa kustannukset kasvoivat merkittävästi. Kustannukset kasvoivat Oulussa 3,7 prosentilla ja Vantaalla 2,7 prosentilla. Suurinta kustannusten kasvu oli kuitenkin Turussa, jossa kasvua oli 5,8 prosenttia.

Suurista kaupungeista kustannukset laskivat vain Jyväskylässä, jossa laskua oli 1,9 prosenttia.

Keskisuurissa kunnissa panostettu omaan palvelutuotantoon

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 2 078 miljoonaa euroa vuonna 2019.  Suurinta terveydenhuollon kustannusten kasvu keskisuurten kuntien osalta oli Kirkkonummella (+ 4,2 %), Salossa (+ 3,7 %) ja Keravalla (+ 2,5 %).

- Keskisuurten kuntien terveydenhuollon kustannusten yleistä tasaantumista ja laskua selittävät panostukset omaan palvelutuotantoon, avoterveydenhuollon palvelujen priorisointi sekä hoitoketjujen sujuvoittaminen. Samalla myös omaishoidon tuen kustannusten kasvu osoittaa painopisteen siirtyneen kalliista ja raskashoitoisemmista palveluista kohti kotona annettavia ja välimuotoisia palveluita, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Maria Pernu.

Loviisassa ja Kauniaisissa kustannukset laskivat selvästi – noin 1,5–2 prosenttia. Korkeimmat kustannukset olivat Kainuussa, vaikkakin laskua edellisestä vuodesta oli 0,8 prosenttia. Kainuun osalta kustannuksissa tulee huomioida väestön ikärakenne ja sairastavuus: yleisesti vanhuspalveluiden palveluntarve on lisääntynyt ja asiakasmäärä on kasvanut.

Ensimmäistä vuotta kustannusvertailuissa mukana olevan Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo, että vuosi 2019 oli kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi, joka oli vielä pitkälti yhteisen organisoitumisen ja yhteisten toimintamallien rakentamista. Keski-Uudenmaan kuntien sote-menojen kantokyky on heikentynyt voimakkaasti ja Keusotessa haetaan haasteisiin ratkaisuja mm. 40 miljoonan euron tuottavuusohjelmalla sekä palveluverkon uudelleen muotoilulla.

Tietoa kustannusvertailuista

Suomen Kuntaliiton toteuttamat kustannusvertailut koostuvat kahdesta erillisestä aineistosta, joissa on vertailtu suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuoltoa sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa vuonna 2019.

Suurten kaupunkien kustannusvertailuun osallistuivat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kaupunkien vertailuun sisältyy terveydenhuollon lisäksi tietoja sosiaalihuollon sektorilta eli vanhusten kotipalvelusta ja ympärivuorokautisesta hoidosta.

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailuun osallistuivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kauniainen, Kerava, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, Kirkkonummi, Lohja, Loviisa, Porvoo, Rovaniemi, Salo ja Sipoo.

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2019

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vuonna 2019

Lisätietoja:

Tarja Myllärinen, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja, p. 050 596 9866

Anu Nemlander, erityisasiantuntija, p. 050 563 6180

Maria Pernu, erityisasiantuntija, p. 050 475 8096

Suurista kaupungeista lisätietoja antaa:

Jolkkonen Juha, toimialajohtaja, Helsinki, p. 09 3105 2482

Kallimo Kati, toimialajohtaja, Jyväskylä, p. 050 442 2302

Koivisto Anna-Liisa, terveys- ja sairaalapalveluiden johtaja, Pori, p. 044 701 0243

Komulainen Mikko, hyvinvointijohtaja, Lahti, p. 044 716 1735

Kuosmanen Taru, hyvinvointipalvelujen johtaja, Tampere, p. 040 704 7337

Liuksa Riitta, toimialajohtaja, Turku, p. 050 559 0571

Saarinen Jari, apulaiskaupunginjohtaja, Kuopio, p. 044 718 6301

Svahn Sanna, terveyspalvelujen johtaja, Espoo, p. 050 544 6535

Vuorela Piia, terveyspalvelujen johtaja, Vantaa, p. 09 8392 2564

Ylitalo-Katajisto Kirsti, hyvinvointijohtaja, Oulu, p. 044 703 4007

Keskisuurista kunnista lisätietoja antaa:

Ahopelto Maire, kuntayhtymän johtaja, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, p. 08 6155 4200

Lassila Antti, toimialajohtaja, Rovaniemi, p. 0405862075

Kokko Leena, sosiaali- ja terveysjohtaja, Sipoo, p. 09 2353 6500

Koskela Jaana, vt. perusturvajohtaja, Kirkkonummi, p. 040 504 5224

Niemelä Jari, apulaiskaupunginjohtaja, Salo, p. 02 778 2059

Parkkonen-Laitinen Pirjo, kuntayhtymän johtaja, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, p. 040 182 5797

Schröder Carita, perusturvajohtaja, Loviisa, p. 040 570 2807

Silvennoinen Ann-Sofie, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, Porvoo, p. 040 676 1374

Suominen Tuula, palvelualuejohtaja, Lohja, p. 044 374 1291

Tikkanen Ulla, sosiaali- ja terveysjohtaja, Kauniainen, p. 09 505 6246

Wiili-Peltola Erja, toimialajohtaja, sosiaali- ja terveys, Kerava, p. 040 318 2170