THL:n arvio: Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelut kyetty toteuttamaan hoitotakuun puitteissa

Arvioinnin mukaan maaliskuussa 2022 Keski-Uudellamaalla ei ollut hoitotakuun ylittäviä odotusaikoja perusterveydenhuollon lääkärille, ja vain joka viidennen odotusaika ylitti seitsemän päivää, mikä oli maan pienin osuus.

Useat pääsivät viikossa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle

Kiireettömän asian vuoksi alueen perusterveydenhuollon lääkärivastaanottoa odottaneista 60 prosenttia pääsi fyysiselle ja 78 prosenttia etävastaanotolle seitsemän vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Fyysiselle vastaanotolle viikossa päässeiden osuus oli hyvinvointialuevertailun suurimpien joukossa, samoin etävastaanotoissa.

Uudellamaalla ainoana hyvinvointialueena Keski-Uudenmaan ikääntyneiden palveluissa ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus on lain vaatimalla tasolla (ml. ostopalvelut). Kotihoidon yli 75-vuotiailla olikin maan toiseksi vähiten päivystyksenä alkaneita sairaalahoitojaksoja.

Alueemme yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantamiseksi terveyspalvelujen toimintaa on kehitetty ja yhdenmukaistettu määrätietoisesti muun muassa moniammatillista yhteistyötä ja asiakkuuden haltuunottoa kehittämällä.

Palvelujen yhteensovittamisessa pääosin onnistuttu

Keski-Uudellamaalla on edistetty vuosia eri palvelujen välistä integraatiota. Hyvinvointialueellamme on laajasti käytössä erilaisia moniammatillisia ja monialaisia malleja. Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamista on edistetty vuosia hyvällä yhteistyöllä.

Uudenmaan tasoinen vuoropuhelu on tiivistä ja alueellinen yhteistyö on vahvaa. Arvion mukaan palvelujen yhteensovittamista kuvaavista mittareista suurin osa on maan keski-tasoa tai sitä parempia alueellamme.

Henkilöstön saatavuus on haasteena koko Suomessa

Rekrytointi eri sote-alan tehtäviin on vaikeutunut niin Keski-Uudellamaalla kuin koko Suomessa. Rekrytointihaasteita on erityisesti lääkäreistä, lähihoitajista, sairaanhoitajista, sosiaalityöntekijöistä, koulupsykologeista ja puheterapeuteista.

Keski-Uudellamaalla on kuitenkin tehty useita suunnitelmia ja toteutettu lukuisia toimenpiteitä henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden parantamiseksi. Tilanteen ei kuitenkaan odoteta helpottuvan valtakunnallisesta henkilöstöpulasta johtuen.

Keski-Uusimaa hyvinvoivaa ja palvelutarve vähäisempää

Arvioinnin mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on muuta maata hyvinvoivempaa ja palvelutarve on alueellamme vähäisempää kuin massa keskimäärin.

Alueemme yli 75-vuotiaiden väestöosuus on maan pienempien joukossa, mutta lisääntyy vuoteen 2030 mennessä muun maan tavoin. Väestö on muuhun maahan verrattuna nuorta. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä on maan suurimpia ja samoin työikäisten osuus.

Sairastavuus alueellamme on nuorta ikärakennetta heijastaen verrattain vähäistä. Alueemme on arvion mukaan hyvinvoivaa. Työttömien, vaikeasti työllistyvien ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet työikäisistä kuuluivat maan pienimpiin. Myös pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus oli maan pienin.

Merkittäviä vaikutuksia hyvinvointialueen rahoitukseen

Hyvinvointialueen rahoitusmalli ei suosi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kaltaista aluetta, sillä valtion rahoitus perustuu 80 % alueen väestön palvelutarpeeseen. Keski-Uudenmaan väestö on keskimäärin muuta maata hyvinvoivempaa, mikä näkyy valtion vuoden 2023 rahoituslaskelmissa siten, että Keski-Uudenmaan asukaskohtainen rahoitus on valtakunnallisesti tarkastellen kolmanneksi alhaisemmalla tasolla.

Valtion rahoituslaskelmien pohjana olevat hyvinvointialueelle siirtyvät kustannukset ovat suuremmat kuin laskennallinen rahoitus, mutta valtion rahoitus säilyy ensi vaiheessa aiemmalla tasolla. Odotettavaa onkin, että hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös on kymmeniä miljoonia alijäämäinen, ja että pysyminen valtionrahoituksen rahoitusuralla edellyttää merkittäviä talouden tasapainottamistoimenpiteitä sekä toimintatapamuutoksia.