Tietotekniikkakartoitus: Digitalisaation edistäminen strategisesti tärkeää kunnille - lisäinvestoinnit tarpeen

- Kartoituksen perusteella kuntien ja kuntayhtymien tietotekniikkamenot ovat koko kuntakenttään suhteutettuna arviolta tällä hetkellä noin miljardi euroa vuodessa, sanoo Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikön johtaja Tommi Karttaavi.

Yhteensä 31 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä arvioi määrärahojen puutteen merkittävimmäksi haasteeksi digitalisoinnin edistämisessä. Vastanneista 25 prosenttia ilmoitti erittäin merkittäväksi haasteeksi myös riippuvuuden vanhoista ohjelmistoista.

- Kartoituksen vastauksista tulee hyvin esiin, että digitalisaatio nähdään kunnissa strategisesti tärkeänä. Tämä ei kuitenkaan näy ICT-investointien määrissä, aivan suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta. Kartoituksen perusteella digitalisoinnin hyötyjen mittaamisessa ja mahdollisten säästöjen arvioimisessa on myös vielä kehitettävää, arvioi Karttaavi.

- Kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenoihin suhteutettuna tietotekniikan osuus menoista on noin kaksi prosenttia. Meneillään oleva digitalisaatiokehitys huomioiden kustannusten nousu on ollut maltillista verrattuna edelliseen, vuonna 2013 tehtyyn kartoitukseen, analysoi erityisasiantuntija Susanna Hyvärinen.

Kuntaliiton tietotekniikkakartoitukseen vastasi 79 kuntaa ja 28 kuntayhtymää. Kyselyn vastausprosentti on kuntien osalta 25 ja väestöpeitto 3,2 miljoonaa asukasta.

Kokonaisarkkitehtuurityö yleisempää suurissa kunnissa

Kyselyyn vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä yli 60 prosenttia tekee kokonaisarkkitehtuurityötä. Kokonaisarkkitehtuurityö on yleisempää suurilla kunnilla ja yli 40 000 asukkaan kunnista sitä tekee 75 prosenttia.

- Kokonaisarkkitehtuurityö on yleistynyt noin 10 prosenttiyksikköä viisi vuotta sitten tehdyn edellisen vastaavan kyselyn jälkeen, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Jari Ylikoski.

- Niiden kuntien osalta, joissa käyttöaste on kasvanut, kokonaisuutta edistetään ICT- ja kokonaisarkkitehtuurin yhteistyön kautta luomalla yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat. Kokonaisarkkitehtuuri-toimintamallin hyödyllisyys korostuu etenkin silloin kun tietotekninen toimintaympäristö hajaantuu ja silloin kun hyödynnetään ulkoisia ratkaisuja, esimerkiksi pilvipalveluita, sanoo Ylikoski.

Kunnat näkevät potentiaalia tekoälyssä ja robotiikassa

Uusista teknologioista kunnissa ja kuntayhtymissä on käytössä useimmiten 3D, jota hyödyntää 25 prosenttia vastanneista. Noin joka kymmenennellä on käytössä ohjelmistorobotiikkaa. Muita teknologioita, kuten tekoälyratkaisuja ja lisättyä todellisuutta, hyödyntää alle 10 prosenttia vastanneista.

- Uusista teknologioista vastaajat näkivät eniten hyötypotentiaalia robotiikassa ja siinä erityisesti ohjelmistorobotiikan puolella. Kolmannes vastaajista ilmoitti, että 3D:tä, IoT:ia, droneja ja pelillistämistä ollaan kuitenkin pilotoimassa, kertoo Susanna Hyvärinen.

Lisätietoja:
Tommi Karttaavi, johtaja, tietoyhteiskunta-asiat p. 050 563 3935
Susanna Hyvärinen, erityisasiantuntija p. 050 3637410
Jari Ylikoski, erityisasiantuntija, p. 050 572 9820
Jarno Parviainen, tutkija, FCG Konsultointi Oy, p. 050 4361473