Helsingin yliopisto

Tuija Brax Oikeusvaltiokeskuksen johtajaksi

Jaa

Tuija Brax on nimitetty Helsingin yliopiston yhteydessä toimintansa aloittavan Oikeusvaltiokeskuksen johtajaksi. Oikeusvaltiokeskuksen avulla Suomi tukee kehittyvien maiden oikeusvaltiokehitystä.

Viime vuosien aikana oikeusvaltiokehitys on heikentynyt merkittävästi eri puolilla maailmaa. Työ oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ja vahvistamiseksi on yhä tärkeämpää. Suomi on maailman vahvimpia oikeusvaltioita, jonka osaamiselle on kansainvälisesti laajaa kysyntää.

Ulkoministeriön ja Helsingin yliopiston yhteistyönä perustettu Oikeusvaltiokeskus kokoaa yhteen oikeusvaltioalan osaajia ja asiantuntijoita. Se tekee yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa oikeusvaltion perusteiden luomisessa ja vahvistamisessa, oikeusvaltioinstituutioiden toimintakyvyn kehittämisessä ja lainsäädännön vahvistamisessa. Keskuksen toiminnalla on myös mahdollista vahvistaa oikeusvaltiokysymyksiin liittyvää tutkimusta ja opetusta.

”Suomella ja suomalaisilla asiantuntijoilla on poikkeuksellisen paljon annettavaa kansainvälisessä oikeusvaltiotyössä. Meillä on sekä korkeatasoista akateemista että tuloksekasta pragmaattista oikeusvaltiojohtamisen osaamista sekä laajasti jaettu historiallinen kokemus, kuinka korkean luottamuksen ja sivistyksen yhteiskunta syntyy, kun kaiken pohjalla on luottamus oikeusvaltioon. ”Land skall med lag byggas. Maata on lailla rakennettava”, on osa pohjoismaista laillisuushistoriaamme jo keskiajalta. Oikeusvaltiokeskus on mitä ajankohtaisin osa tätä jatkumoa”, Tuija Brax sanoo.

Braxilla on monipuolinen kokemus oikeusasioista kansanedustajana ja oikeusministerinä. Oikeusministerinä hän vastasi muun muassa perustuslain, vaalirahoituslain sekä valmiuslain valmistelusta. Kansanedustajana hän on toiminut eduskunnan lakivaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana sekä kolmena kautena perustuslakivaliokunnan jäsenenä. Hän siirtyy Oikeusvaltiokeskuksen johtoon 9.8.2021 Sydänliiton pääsihteerin tehtävästä.

Oikeusvaltiokeskus toimii Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteydessä. Se aloittaa toimintansa kesällä 2021. Keskuksen toiminta rahoitetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. Keskus voi hankkia myös muuta rahoitusta ja laajentaa siten toimintaansa myös muihin kuin kehittyviin maihin.

Lisätietoja Oikeusvaltiokeskuksesta:
https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/ulkoministerio-ja-helsingin-yliopisto-yhteistyohon-oikeusvaltiotyon-vahvistamiseksi-kehittyvissa-maissa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuija Brax
puh. 050 511 3115

Dekaani Pia Letto-Vanamo
Oikeustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
puh. 02941 23336

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nyheter om krig och fred – nu är de finlandssvenska tidningarna från 1940-talet tillgängliga på webben17.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Nationalbiblioteket har digitaliserat och tillgängliggjort Finlands svenskspråkiga tidningar fram till slutet av 1940-talet. Satsningen är ett led i ett treårigt projekt där Nationalbiblioteket digitaliserar alla svenskspråkiga tidningar som publicerats i Finland. Projektet möjliggörs genom ett stöd på totalt 1,85 miljoner euro från åtta finlandssvenska fonder och stiftelser. Användarrättigheterna till materialet är överenskomna med Kopiosto.

Sodan ja rauhan uutisia - Suomessa julkaistut 1940-luvun ruotsinkieliset sanomalehdet avoimeen verkkokäyttöön17.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Kansalliskirjasto on digitoinut ruotsinkieliset sanomalehdet 1940-luvun loppuun asti ja lehdet on avattu avoimeen verkkokäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Kolmivuotisen projektin aikana Kansalliskirjasto digitoi kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet. Kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, on liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua saatavilla digitaalisesti. Projektin mahdollistaa kahdeksan suomenruotsalaisen rahaston ja säätiön tuki. Käyttöoikeuksista on sovittu tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme