Turvallisuus jakaa asenteita uraanin louhintaan Itä- ja Pohjois-Suomessa

Väitöksessä tarkastellaan vuonna 2012 toteutetun kyselytutkimuksen avulla asennoitumista uraanin louhintaan Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Kyseiset maakunnat ovat 2000-luvulla olleet kasvavan kaivostoiminnan alueita. Uraaniasenteiden ja niihin kytköksissä olevien tekijöiden kartoittaminen on tärkeää, jotta kansalaisten huoliin voidaan vastata asiaankuuluvalla tavalla ja edistää vastuullisen kaivostoiminnan toteutumista Suomessa.

Vesistövaikutukset ja työllisyys vastakkain

Uraanikaivostoiminnan paikallisia vaikutuksia arvioitaessa vastakkain asettuvat erityisesti kielteiset vaikutukset pohja- ja pintavesiin sekä myönteiset vaikutukset työllisyyteen. Varsinkin Kainuussa juuri vesistövaikutusten sekä ilman laatuun kohdistuvien vaikutusten arviointi kielteisimpien paikallisten vaikutusten joukkoon on ymmärrettävää, koska alueella oli jo kyselyn toteuttamisen aikaan kannettu huolta Talvivaaran monimetallikaivoksen aiheuttamista vesistövaikutuksista sekä haju- ja pölyhaitoista.

Näkemykset paikallisista vaikutuksista ovat monipuolisesti arvioivia myös siten, että vaikka uraanin louhinnalla nähdään olevan kielteisiä ympäristövaikutuksia, myös sen myönteiset vaikutukset työllisyyteen, kunnan talouteen ja palveluihin tunnistetaan.

Lappilaisten vastaajien keskuudessa on taipumuksena arvioida useat uraanin louhinnan paikalliset vaikutukset hieman myönteisemmiksi kuin Pohjois-Karjalassa tai Kainuussa. Tämä mahdollisesti heijastelee Lapin luonnonvarojen käyttöön vahvasti nojautuvaa historiaa.

Naiset vahvemmin vastaan

Suhtautuminen uraanikaivostoimintaan ei määrity vahvasti sosiodemografisten piirteiden kautta. Tulokset osoittavat sukupuolen olevan keskeinen tekijä, joka ennustaa suhtautumista uraanin louhintaan. Naisilla on miehiä suurempi todennäköisyys kussakin kohdemaakunnassa kuulua uraanin louhinnan vastustajiin.

Myös luonteeltaan enemmän maailmankatsomukselliset poliittiset asenteet ja ideologiat näyttäytyvät merkittävinä uraaniasennoitumisen ennustajina Pohjois-Karjalassa ja Lapissa sekä silloin kun kohdemaakunnat on tutkimusaineistossa yhdistetty. Todennäköisyys kuulua uraanin louhinnan vastustajiin on suurin Vihreiden kannattajilla ja pienin Kokoomuksen kannattajilla.

Hyvin perustavanlaatuiset taustamuuttujat, kuten ikä ja ammatillinen koulutus, eivät ennusta missään kohdemaakunnassa suhtautumista uraanin louhintaan.

Uraanin louhinnan turvallisuus Suomessa keskeinen asennoitumisen jakaja

Moraalis-poliittisia ulottuvuuksia tarkasteltaessa suurimmat erot kannattajien ja vastustajien välillä ovat suhtautumisessa uraanin louhinnan turvallisuuteen ja ydinenergiaan. Kannattajat näkevät uraanin louhinnan Suomessa turvallisena ja sen riskit hallittavina sekä suhtautuvat myönteisesti ydinenergiaan. Vastustajien suhtautuminen on päinvastaista. Näiden jälkeen merkittävimmät erot löytyvät näkemyksissä uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysriskeistä, kaivostoiminnan yleisestä taloudellisesta tarpeellisuudesta ja luottamuksesta kaivostoiminnan julkiseen sääntelyyn. Vastustajat mieltävät uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysriskit merkittävämpinä, kaivostoiminnan vähemmän tarpeellisena ja luottavat vähemmän kaivostoiminnan julkiseen sääntelyyn kuin kannattajat.

Uraanikielteisillä keskiössä ovat uraanin louhintaan liittyvät riskit ja haitat sekä epäluottamus kaivostoiminnan julkiseen sääntelyyn. Myös näkemyksiä uraanin louhinnan turvallisuudesta ja sen riskien hallittavuudesta leimaa epäusko. Erityisesti vastustajilla ilmenevä, kannattajia voimakkaampi, epäluottamus kaivostoiminnan julkiseen sääntelyyn on tärkeä havainto. Kontekstissa, jossa uraanin louhintaan liitetään vaikeasti hallittavia riskejä ja kaivostoiminnan julkiseen sääntelyyn (viranomaiset, lainsäädäntö) ei luoteta, on hyväksynnän saaminen vaikeaa.

Uraanimyönteisessä ryhmässä uraanin louhintaan liittyvät riskit mielletään pienemmäksi haitaksi suhteessa niihin taloudellisiin hyötyihin, joita voidaan saada. Taustalla on näkemys uraanin louhinnan turvallisuudesta ja sen mahdollisten riskien hallittavuudesta.

Maakuntatasolla maailmankatsomukselliset, moraalis-poliittiset seikat, kuten poliittinen kanta ja suhtautuminen ydinenergiaan, ovat olennaisia vedenjakajia uraanin louhintaan asennoitumisessa. Uraaniasenteilla näyttää olevan myös paikallistasoa laajemmat kiinnikkeet.

Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten sarjassa JYU Dissertations numerolla 510, Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9120-3 (PDF).

Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9120-3

YTM Tuija Jartin sosiologian väitöskirjan ”Pelkkää kiveä? Uraanikaivostoiminnan kannatuksen ja vastustuksen sosiodemografinen ja moraalitaloudellinen määräytyminen Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa” tarkastustilaisuus on 21.5.2022 klo 12 Jyväskylän yliopiston Agoran Martti Ahtisaari -salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Jokinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Tapio Litmanen (Jyväskylän yliopisto).

Taustatietoa

Tuija Jartti on kirjoittanut ylioppilaaksi Virtain lukiosta vuonna 2003 ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010. Hän on työskennellyt Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella tutkijana useissa kaivostoimintaan liittyneissä tutkimusprojekteissa.

Lisätietoja: Tuija Jartti, tuija.jartti@jyu.fi