Tutkimus osoitti ensi kerran mekanismin, jolla isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit edistävät enterovirusinfektiota
Enterovirukset ovat yleisiä ihmisiä infektoivia viruksia, jotka voivat aiheuttaa lievien oireiden ohella myös vakavampia tulehduksia.
Kalpaiiniproteaasit ovat yleisiä solulimassa olevia proteaaseja, joilla on paljon tehtäviä solun valkuaisaineiden prosessoinnissa. Jo aiemmissa tutkimuksissa dosentti Varpu Marjomäen tutkimusryhmä Jyväskylän yliopistossa on osoittanut, että estämällä solun kalpaiinientsyymien toimintaa enterovirusinfektio voidaan estää hyvin tehokkaasti.
Tuore tutkimus toi uutta tietoa kalpaiinientsyymien toiminnasta ja paljasti, millä mekanismilla nämä proteaasit voisivat edistää virusinfektiota. Tutkimus osoitti että kalpaiinit pystyvät prosessoimaan viruksen pitkää polyproteiinia, josta täytyy pilkkoa edelleen viruksen kuoren valkuaisaineet uusia viruspartikkeleita varten.
Pilkkomismekanismi osoitettiin tutkimuksessa In vitro -menetelmällä koeputkessa.
”Nyt tehty tutkimus viittaa siihen, että enterovirukset ovat pitkän evoluution aikana oppineet hyödyntämään solun resursseja paremmin ja varmistamaan, että infektion tuloksena isäntäsolu tuottaa ison määrän uusia muita soluja infektoivia viruksia”, sanoo Marjomäki.
Kalpaiinientsyymien toiminnan estämisen (inhiboinnin) osoitettiin estävän myös viruksen omien proteaasien toimintaa. Kalpaiiniproteaasien inhibointi tarjoaa siis houkuttelevan mahdollisuuden kehittää tehokkaita antiviraalihoitoja perustuen näihin proteaaseihin.
”Tällä hetkellä ei ole vielä kliinisessä käytössä hyväksyttyä antiviraaleja hankalien enterovirusinfektioiden hoitoon", Marjomäki kertoo.
Tutkimuksen tulokset ovat käänteentekeviä, arvioi evoluutiovirologi, tohtori Marco Vignuzzi Pasteur-Instituutista, Pariisista. Vignuzzin mukaan pikornavirustutkimuksessa nämä tulokset ovat vuoden mielenkiintoisimpia havaintoja ja innostavat varmasti laajasti lisätutkimuksiin myös muiden virusryhmien tutkijoita.
Tuore tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopiston tutkijoiden Minna Hankaniemen, Juha Määtän, Vesa Hytösen ja Olli Laitisen kanssa. Työtä on tukenut Jyväskylässä Jane ja Aatos Erkon säätiö. Tutkimusaiheesta valmistui hiljattain myös Mira Laajalan väitöstutkimus Jyväskylän yliopistossa.
Linkki tutkimusartikkeliin Viruses-julkaisuun: https://www.mdpi.com/1999-4915/11/12/1106
Lisätietoja:
Dosentti Varpu Marjomäki varpu.s.marjomaki@jyu.fi, puh. 040 563 4422
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@hotmail.com, puh. 050 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme