Työn ja talouden tutkimus LABORETyön ja talouden tutkimus LABORE

TUTKIMUS: Tansaniassa suunnattava kohti sukupuolisensitiivisempää sosiaalipolitiikkaa

17.5.2022 11:40:09 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Jaa
Kaksi vuosikymmentä kestäneiden sosiaalipoliittisten uudistusten ja talouden rakennemuutosten jälkeen Tansania nousi vuonna 2020 matalatuloisten maiden joukosta alemman keskituloluokan maiden ryhmään. Tuoreen tutkimuksen mukaan Tansania on ottanut merkittäviä edistysaskelia oikeusperiaatteissa, ja hallituksen politiikkaohjelmat ovat huomioineet yhä enenevässä määrin sukupuolinäkökohtia. Tästä huolimatta maan sosiaalipolitiikkatoimet ja niiden tarjoamat palvelut sekä sosiaaliturva ovat edelleen vahvasti eriytyneet (two-tiered) sektoreittain. Tästä johtuen naisia ​​kohtaavat hyvin erilaiset toimeentulon turvaamiseen liittyvät haasteet virallisella ja epävirallisella sektorilla esimerkiksi sairastumisen, raskauden tai työttömyyden yhteydessä. Naiset jäävät myös suurelta osin huomiotta Tansanian laajemmassa teollistumis- ja kehitysstrategiassa, mikä hidastaa naisia osallistavaa kehitystä Tansaniassa.

Tansanian sosiaalipolitiikan kokonaisvaltaista kehitystä viimeisten vuosikymmenten aikana ei ole juurikaan tutkittu, ja alakohtaisten politiikkatoimien kehitystä on tarkasteltu erityisen vähän naisten näkökulmasta. Myöskään Afrikan mittakaavassa vastaavaa tutkimusta ei ole juuri tehty. Tansania, kontekstina uusien sosiaalipoliittisten mallien tutkimuksessa, on huomionarvoinen, sillä maa on tehnyt merkittäviä sosiaalipoliittisia uudistuksia, kuten laajentanut sairausvakuutuksen kattavuutta, tehnyt uraauurtavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä sekä julkaissut useita kunnianhimoisia poliittisia suunnitelmia mukaan lukien sukupuolten tasa-arvoa edistävät sitoumukset.  

Edistysaskeleista huolimatta naiset ovat Tansaniassa yhä edelleen hyvin eriarvoisessa asemassa suhteessa miehiin. Sukupuolten välisen tasa-arvon indekseissä maa on listauksen hännillä, ja naisten koulutus ja sosiaalinen pääoma on heikkoa ja heillä on myös heikommat mahdollisuudet omistaa ja luoda varallisuutta. Sosiaalipolitiikan rooli tässä yhtälössä on tärkeää ymmärtää. Erityisesti on huomioitava rajoitteet, joita puutteet luovat naisten hyvinvoinnin ja osallistavan kehityksen esteeksi sekä on paikannettava ne politiikan alueet, instrumentit ja keskeiset vaikutukset (synergiat), joita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää naisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. 

Uusi Laboren ja UNU-WIDERintutkimus tarkastelee Tansanian sosiaalipoliittista kehitystä erityisesti työikäisten naisten näkökulmasta kolmen keskeisen osa-alueen osalta. Näihin kuuluvat terveyspolitiikka, sosiaaliturvatoimet ja työpolitiikka. Tutkimus valottaa, missä määrin politiikkatoimet ulottuvat naisiin, ovatko ne riittäviä ja laadukkaita, sekä mitkä ovat niiden vaikutukset ja mahdolliset vajeet hyvinvoinnin, taloudellisen osallisuuden ja osallistavan kehityksen kannalta. Erityisesti tutkimus avaa sitä, miten maassa esiin nouseva sosiaalipoliittinen malli vastaa kokonaisvaltaisesti työikäisten naisten tuen tarpeisiin elämän eri muutostilanteissa ja haasteissa. Huomiota kiinnitetään erityisesti palveluiden, sosiaaliturvan ja työllistymistä tukevien toimien riittävyyteen ja kattavuuteen eri sukupuolten välillä, sekä epävirallisen ja virallisen sektorin piirissä toimivien naisten keskuudessa. 

Tutkijat Roosa Lambin ja Milla Nyyssölä tiivistävät tutkimuksensa johtopäätökset: 

”Tansaniassa tulisi luoda kokonaisvaltaisempaa, transformatiivista, sukupuolinäkökohdat huomioivaa sosiaalipolitiikkaa osallistavan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Koska maassa ei ole tehty systemaattisia toimia hyvinvointijärjestelmän rakentamiseksi, huomiotta ovat jääneet sosiaalipolitiikan eri sektoreiden väliset synergiat. Tämä vaikeuttaa siirtymistä kohti johdonmukaista "sosiaalipolitiikkaa" sen sijaan, että keskitytään terveyspolitiikkaan, sosiaaliturvatoimiin ja työllisyyteen erillisinä alueina.” 

Tutkimus on tehty scoping review -menetelmää hyödyntäen, sekä hyödyntäen tilastotietoja, monipuolisia akateemisia julkaisuja ja hallinnollista kirjallisuusaineistoa.  

Tutkimus tehtiin Suomen ulkoministeriön rahoituksella YK:n WIDER-instituutin hankkeessa nimeltään Sustainable development solutions for Tanzania – strengthening research to achieve SDGs. 

Linkki tutkimukseen: https://www.wider.unu.edu/publication/exploring-social-policy-trajectories-mainland-tanzania 

Linkki projektin sivuille: https://www.wider.unu.edu/project/sustainable-development-solutions-tanzania-%E2%80%93-strengthening-research-achieve-sdgs

Työryhmä:

  • sosiaalipolitiikan tutkija Roosa Lambin (YTT), konsultti, UNU-WIDER (vastaava kirjoittaja) 
  • johtava tutkija Milla Nyyssölä (KTT) LABORE & UNU-WIDER

 

 

 

 

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Työn ja talouden tutkimus LABORE
Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

040 940 1940https://labore.fi

Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Yksi luku, monta oletusta: mitä finanssipoliittinen kerroin todella kertoo?21.8.2026 09:15:29 EEST | Blogi

Finanssipoliittisilla kertoimilla perustellaan usein miljardiluokan säästöjä ja veronkorotuksia, mutta kerroin ei ole havaittava luonnonvakio vaan tiettyyn aineistoon, ajanjaksoon ja oletuksiin sidottu tilastollinen arvio. Myös vero- ja menolajien kertoimet poikkeavat toisistaan, mutta erojen mittaaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Etlan tuore tutkimus tarkastelee tärkeää mutta vaikeaa kysymystä niiden eroista. Sen mukaan esimerkiksi julkisten investointien supistaminen näyttää talouskasvulle erityisen haitalliselta, kun taas kotitalouksien tuloverotuksen maltillinen kiristäminen vaikuttaisi kasvuun selvästi vähemmän. Tutkimusta koskevassa viestinnässä ja julkisessa keskustelussa näitä eroja ei kuitenkaan ole tuotu esiin – on korostettu vain menojen ja tulojen keskimääräisiä kertoimia.

Julkiset T&K-tuet lisäävät yritysten tutkimus- ja kehitystyötä – vaikutus innovaatioihin ja tuottavuuteen epävarmempaa20.8.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro on koonnut tuoreessa kirjallisuuskatsauksessaan yhteen viimeisten noin 20 vuoden aikana tehtyä empiiristä tutkimusta julkisen T&K-tuen vaikutuksista, keskittyen suoriin T&K-tukiin ja T&K-verohuojennuksiin. Katsauksessa tarkastellaan sekä vaikutuksia T&K-panoksiin – eli yritysten omiin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin – että vaikutuksia tuotoksiin, kuten patentointiin ja tuottavuuden kasvuun. Katsaus kattaa sekä koko talouden tason että yritys- ja työntekijätason tutkimuksia. Katsauksen mukaan julkiset T&K-tuet lisäävät yritysten omaa T&K-toimintaa. Vaikutukset innovaatioihin ja tuottavuuteen ovat epävarmempia ja voivat toteutua vasta pitkällä viiveellä, mutta valtaosa katsauksen kattamista tutkimuksista antaa julkiselle T&K-tuelle myönteisen kokonaisarvion.

Hallituksen leikkaukset veivät pienituloisilta lähes 1 000 euroa – huipputulojen mittaaminen vaikeaa18.8.2026 08:20:21 EEST | Tiedote

Tänään julkaistavan Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportin kahdessa Laboren tukijoiden kirjoittamassa luvussa tarkastellaan eriarvoisuutta eri näkökulmista. Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän laskelmien mukaan Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet erityisesti työttömien sekä pienipalkkaisten ja osa-aikatyötä tekevien palkansaajien toimeentuloa: pienituloisimmalla viidellä prosentilla käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet keskimäärin lähes 1 000 euroa vuodessa, kun taas suurituloisimmalla viidellä prosentilla ne ovat kasvaneet tuloveronkevennysten seurauksena yli 2 000 eurolla. Raportin toinen luku, jonka ovat kirjoittaneet Toni Juuti, Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska, puolestaan korostaa, että tuloerojen tiivistäminen yhteen lukuun on ongelmallista. Perinteisesti käytetyt mittarit eivät kata kaikkea taloudellista toimintaa, kun taas koko kansantulon kohdentaminen yksilöille niin sanotulla jakaumatilinpidolla riippuu merkittävästi tehdyistä oletuksista. Suur

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye