Työn ja pääoman tehokkaampi kohdentuminen kasvattaisi tuottavuutta ja taloudellista hyvinvointia

Työn ja pääoman kohdentuminen eli allokaatio on Suomen yrityskentässä parhaillaan muutostilassa, johon vaikuttavat paitsi kotimaisen talouden rakennemuutos myös erinäiset megatrendit kuten digitalisaatio, ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen. Resurssien kohdentumisen tehokkuudesta ja tuottavuusvaikutuksista Suomessa on kuitenkin hyvin vähän tietoa.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin työn ja pääoman kohdentumisen tehokkuutta Suomessa eli sitä, millaisia vaikutuksia kohdentumisella on tuottavuuskasvuun ja millaisilla politiikkatoimilla sitä voitaisiin tehostaa.

Tutkimuksen mukaan resurssien kohdentuminen on heikentynyt Suomen yrityskentässä 2000-luvulla, mikä on tärkein tuottavuuskasvua hidastava tekijä. Heikentyminen johtuu pääasiassa siitä, että työvoimaa ei siirry riittävästi alhaisemman tuottavuuden yrityksistä korkeamman tuottavuuden yrityksiin.

– Suomen yrityskentässä työpanosten kohdentuminen on tänä päivänä tehottomampaa kuin pääoman kohdentuminen. Työvoiman kohdentuminen vaikuttaa erityisen tehottomalta uusien ja pienten yritysten kohdalla, sanoo tutkimuksesta vastannut Aalto-yliopiston professori (KTT) Timo Kuosmanen.

Tilannetta voitaisiin parantaa työvoimapoliittisilla keinoilla sekä arvioimalla uusille ja pienille yrityksille suunnattuja tukia

Työn ja pääoman nykyistä tehokkaampi kohdentuminen keskimääräistä korkeamman tuottavuuskasvun yrityksiin kasvattaisi merkittävästi tuottavuutta ja taloudellista hyvinvointia. Tuottavuudessa olisi kasvupotentiaalia teollisuustoimialoilla jopa 40‒250 prosenttia ja palvelusektorilla 10‒70 prosenttia nykytasoon verrattuna, tutkimuksessa todetaan. Nykytilanteessa resurssit hajaantuvat liian monien alhaisen tuottavuustason yritysten kesken. Monet uudet yritykset ovat keskimäärin tuottavampia kuin markkinoilta poistuvat, mutta uudet yritykset eivät kykene hyödyntämään korkean tuottavuustason luomaa kilpailukykyetua toimintansa laajentamiseen.

Resurssien allokaatiota voitaisiin parantaa työvoimapoliittisten keinojen lisäksi myös arvioimalla kriittisesti tukia ja kannustimia, jotka on suunnattu uusille ja pienille yrityksille. Markkinoille tulon esteiden tarkastelu tulisi laajentaa koskemaan myös toimialan vaihtamista harkitsevia yrityksiä.

– Konkreettisia keinoja tehostaa työvoiman kohdentumista olisivat työvoiman liikkuvuuden ja palkkakilpailun lisääminen, kannustinloukkujen purkaminen ja osaamisen päivittäminen, toteaa Etlassa tutkimuksesta vastannut tutkimuspäällikkö (KTT) Terhi Maczulskij.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet Aalto-yliopisto ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

 

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.

Dai, Sheng - Kuosmanen, Natalia - Kuosmanen, Timo - Kuusi, Tero - Liesiö, Juuso & Maczulskij, Terhi: Misallocation of labor and capital in Finland’s business sector (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:44)

Kuosmanen, Timo & Maczulskij, Terhi: Kasvuyrittäjyys, yritysten uudistuminen ja työvoiman liikkuvuus tukemaan tuottavuuskasvua (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjan Policy Brief 2022:18)