Eduskuntavaalien lähestyessä suomalainen yhteiskunta on tiukan paikan edessä. Julkisen talouden tila, väestönmuutos ja ilmastokriisi pakottavat etsimään täysin uusia ratkaisuja – pelkkä vanhan päivittäminen ei riitä. Tarvitsemme korkeatasoista tutkimusta, reilusti enemmän korkeasti koulutettuja osaajia, suurempaa innovaatiokyvykkyyttä ja tutkitun tiedon entistä parempaa hyödyntämistä läpi koko yhteiskunnan.

-        Yliopistot ovat avainasemassa, kun luomme tulevaa hyvinvointia ja maamme kansainvälistä kilpailukykyä. Suomen pitää huolehtia tiedon ja osaamisen huoltovarmuudesta. Yliopistot rakentavat tämän arvokkaimman kansallisomaisuutemme perustan, korostaa Unifin hallituksen puheenjohtaja Jukka Kola.

Unifi esittää, että seuraavalla hallituskaudella julkisen yliopistorahoituksen tasoa nostetaan uusien osaajien kouluttamiseksi. TKI-panostuksia tulee ohjata korkeatasoiseen, uutta luovaan tutkimukseen sekä tohtorikoulutukseen, ja tiede- ja korkeakoulupolitiikan pitkäjänteisyyttä ja strategisuutta tulee lisätä.

European University Associationin (EUA) seurannasta käy ilmi, että Suomen julkinen yliopistorahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut koko viime vuosikymmenen. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa rahoitus kasvoi enemmän kuin BKT. Suomen julkisen yliopistorahoituksen laskeva kehityskulku suhteessa opiskelijamääriin ja BKT:n kehittymiseen tulee kääntää positiiviseksi.  

Koulutustason nostolla on laajat vaikutukset

Suomessa on jo nyt OECD-maiden suurin pula korkeakoulutetuista työntekijöistä. Nuorten koulutustaso on laskenut OECD:n keskitason alapuolelle samalla kun kilpailijamaissa se nousee.

Koulutustason nosto on yksi tärkeimmistä keinoista lisätä työn tuottavuutta, mikä on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi.

-        Koko suomalainen yhteiskunta – yritykset, julkinen sektori, taiteen kenttä – tarvitsee yliopistoissa koulutettuja osaajia. Heidän osaamisellansa on rakennettu myös koko koulutusketju, toteaa Unifin hallituksen varapuheenjohtaja, Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom.

Tutkintomäärien merkittävä nostaminen vaatii yliopistojen perusrahoituksen suunnitelmallista kasvattamista tulevalla hallituskaudella. Niin varmistetaan laadukas opetus, ohjaus ja tuki kasvaville opiskelijamäärille. Jatkuvan oppimisen kokonaisuus vaatii omat erilliset resurssinsa.

Tuhat tohtoria – TKI tarvitsee tekijänsä

TKI-investoinnit synnyttävät innovaatioita, joiden avulla Suomi voi taittaa velkaantumisen. TKI-tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan suomalaisten ja kansainvälisten yritysten merkittäviä TKI-investointeja. Niiden sijoittumisessa tärkein tekijä on korkeatasoisen tutkimuksen ja hyvin koulutettujen osaajien saatavuus.

Yli puolet TKI-panostuksista tulee kohdentaa osaajien rekrytointiin ja kouluttamiseen. Samalla TKI-työn vaatimustaso kasvaa, ja osaajien koulutuspohjaa pitää nostaa. Tarvitsemme 2020-luvun lopulla vuosittain satoja, jopa tuhat uutta tohtoria lisää vaativaan TKI-työhön.

Sivistys rakentaa kriisinkestävyyttä

Unifi toivoo päättäjiltä kykyä katsoa akuuttien haasteiden yli myös pidemmälle ja tunnustaa tieteen, sivistyksen ja taiteen merkitys tasapainoisen yhteiskunnallisen kehityksen moottoreina.

-        Kaikessa on panostettava tutkimuksen ja koulutuksen laatuun. Tähän tarvitaan pitkäjänteistä, strategista koulutuspolitiikkaa. Varmistetaan tulevissa vaaleissa, että Suomi vahvistaa asemaansa vetovoimaisena, kansainvälisenä tiedemaana, sanoo Unifin toiminnanjohtaja Tanja Risikko.

Lue Unifin tavoitteet kokonaisuudessaan osoitteessa www.unifi.fi/vaalit2023

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Tanja Risikko, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, p. 040 195 2037, tanja.risikko@unifi.fi

Hallituksen puheenjohtaja Jukka Kola, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, p. 0294 505050, jukka.kola@utu.fi