Uravalinta on nuorelle iso haaste
Suomalaisilla nuorilla on kasvavia paineita löytää oma tulevaisuuden toiveammattinsa. Tutkimuksen mukaan vain pieni osa nuorista kokee varmuutta tulevasta työelämästä, valtaosan murehtiessa urasuunnitelmiin liittyviä valintoja. Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa olevilla nuorilla huolet tulevasta työelämästä ovat yhteyksissä koulutuksen keskeyttämisaikeisiin.
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin yli 3000 suomalaisnuoren työelämään ja ammattiin liittyvää identiteettiä toisen asteen opintojen ensimmäisen vuoden aikana.
Työelämään ja ammattiin liittyvällä identiteetillä tarkoitetaan yksilön sitoutumista tiettyyn ammattialaan tai uraan. Identiteetti pitää sisällään yksilön käsitykset omista kiinnostuksenkohteista, kyvyistä, arvoista ja uratavoitteista. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään vahvan työelämään ja ammattiin liittyvä identiteetin tukevan sekä hyvinvointia että onnistunutta siirtymää työelämään. Tuore tutkimus antaa viitteitä siitä, ettei vahva identiteetti ole vielä opintojen alkutaipaleella usein muodostunut.
– Valtaosalla suomalaisista opiskelijoista työelämään ja ammattiin liittyvä identiteetti on vielä varsin hajanainen toisen asteen opintojen ensimmäisenä vuonna, akatemiatutkija Kati Vasalampi summaa tutkimustuloksia. – Noin kolme neljästä opiskelijasta koki tulevaan työhön ja uraan liittyvää epävarmuutta ja vain noin viisi prosenttia sekä lukiolaisista että ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista oli tehnyt selkeän työelämää ja ammattia koskevan valinnan ja sitoutunut siihen.
Tutkimuksen mukaan jopa 76 prosenttia opiskelijoista raportoi murehtivansa ja tuntevansa ahdistusta työelämään ja ammatilliseen identiteettikehitykseen liittyen. Siinä missä murehtiminen oli yleisempää lukiolaisilla, liittyi murehtiminen ammatillisessa koulutuksessa olevilla suurempaan opintojen keskeyttämisriskiin. Tulevaa ammattia voi olla siis vaikea hahmottaa, vaikka olisikin valinnut peruskoulun jälkeen ammatillisen opintopolun.
– Se, että ammatillisessa koulutuksessa oleva opiskelija murehtii omaa ammatillista identiteettiään, on syytä ottaa vakavasti. Hänen on luultavasti vaikea motivoitua ja sitoutua opintoihinsa, jos tulevaisuuden tavoitteet ovat hyvin epäselvät, toteaa Vasalampi.
Tutkimus toteutettiin osana Vasalammen johtamaa, Suomen Akatemian rahoittamaa ”Koulupudokkuuden ja syrjäytymisen varhaiset ennakoivat tekijät, kehityskulut ja kehitykselliset mekanismit” -tutkimushanketta. Hankkeessa tarkastellaan koulupudokkuuden keskeisiä ennakoivia tekijöitä, sekä etsitään erilaisia pudokkuuteen ja syrjäytymiseen johtavia kehityspolkuja. Pitkittäistutkimusaineistoa hyödyntävän hankkeen tutkimukset tulevat antamaan kattavan kokonaiskuvan keskeisistä koulupudokkuuteen johtavista tekijöistä sekä luomaan erinomaisen pohjan varhaisten interventioiden suunnittelemiseksi. Hanke jatkuu 31.8.2024 saakka.
Tutkimusartikkeli:
Vasalampi, K., Määttä, S., Kärkkäinen, J., & Luojus, L. (2020). Toisen asteen opiskelijoiden työelämään ja ammattiin liittyvän identiteetin yhteys koulutuksen keskeyttämisriskiin. Psykologia, 55, 277–311.
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Kati Vasalampi, kati.vasalampi@jyu.fi, 040-8054126
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme