Uudessakin eduskunnassa vahva kunnanvaltuutettujen edustus
20.4.2015 11:49:48 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
KUNTALIITTO TIEDOTTAA
20.4.2015
Julkaistavissa heti
Uudessakin eduskunnassa vahva kunnanvaltuutettujen edustus
Uuteen eduskuntaan on valittu 159 kansanedustajaa, jotka toimivat tällä hetkellä kotipaikkakuntansa kunnanvaltuutettuina. ”Kuntapuoluetta” edustavia kansanedustajia on siis 79,5 prosenttia kansanedustajista. Kunnallispolitiikassa toimivien kansanedustajien määrä on noussut yhdellä sitten viime vaalikauden. Kunnanvaltuutettuina toimivien kansanedustajien osuus on kasvanut joka vaalikaudella vuodesta 1996 lähtien.
- Lukumääräisesti eniten kunnanvaltuutettuina toimivia henkilöitä on valittu kansanedustajiksi Espoosta (11), Helsingistä (10), Tampereelta (10) ja Turusta (9), sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Seitsemässä maakunnassa kaikki valitut kansanedustajat toimivat myös kunnallispolitiikassa. Nämä maakunnat ovat Etelä-Karjala, Etelä- Pohjanmaa, Kanta-Häme, Kainuu, Keski-Pohjamaa, Kymenlaakso ja Satakunta.
Suhteessa eniten kunnanvaltuutettuina toimivia henkilöitä valittiin vasemmistoliiton ehdokaslistoilta: puolueen kansanedustajista 92 prosenttia toimii valtuutettuna. Seuraavaksi eniten kuntapoliitikkoja on rkp:n (89 prosenttia) ja perussuomalaisten kansanedustajissa (87 prosenttia). Myös edellisellä vaalikaudella prosentuaalisesti eniten kansanedustajiksi valittuja kunnanvaltuutettuja oli vasemmistoliittolaisilla.
- Eduskuntavaaleissa oli yhteensä 880 ehdokasta, jotka myös toimivat kunnanvaltuutettuina. He muodostivat 41 prosenttia ehdokkaista, joita oli yhteensä 2146. Kunnallispolitiikasta tutut kasvot pärjäsivät siis keskimääräistä paremmin huomioon ottaen, että he joukkona muodostavat lähes 80 prosenttia valituista kansanedustajista, analysoi Pekola-Sjöblom.
Joka kahdeksas kansanedustaja on valtuuston puheenjohtaja
Uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista 43 toimii myös kotikuntansa johtavissa luottamustehtävissä valtuuston puheenjohtajistossa puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Heistä 25, eli kahdeksasosa kaikista valituista kansanedustajista toimii valtuuston puheenjohtajana. Kunnanhallituksissa johtotehtävissä on yhteensä 10 kansanedustajaa. Kolmella paikkakunnalla, Keravalla, Nurmijärvellä ja Porissa, eduskuntaan valittiin kaupungin-/kunnanhallituksen puheenjohtaja.
- Kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajiston roolissa olevien kansanedustajien määrä on vähentynyt hieman edelliseen vaalikauteen verrattuna, kertoo Pekola-Sjöblom.
Kotikuntansa kunnanvaltuutettuina toimivista kansanedustajista 41 prosenttia on naisia. Kansanedustajia on tulevassa eduskunnassa 88 eri paikkakunnalta. Näistä 81 paikkakunnalla on kansanedustaja, joka myös tällä hetkellä on kunnanvaltuuston jäsen.
Kunta-asiat ministeritasolle ja hallitusohjelmaan
Kuntaliitto toivoo, että myös tulevassa hallituksessa on erillinen, nimetty kuntaministeri.
- Yhteiskuntamme on rakennettu siten, että kunnat vastaavat merkittävästä osasta suomalaisten hyvinvointipalveluja. Tarvitsemme ministerin, joka tarkastelee maan kehittämistä kuntatason huomioon ottaen. Eduskuntaan on valittu suuri joukko kokeneita kuntapäättäjiä, eli edellytykset löytää aihepiiriä tunteva ministeri ovat hyvät, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
Liiton hallitusohjelmatavoitteissa tavoitellaan etenkin keskustelua siitä, miten kuntien vastuulla olevat tehtävät järjestetään ja rahoitetaan.
- Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet lähestyvät julkisen talouden ja kuntalaisten peruspalvelujen turvaamista monelta eri suunnalta. Keskeinen tavoite on sovittaa kestävällä tavalla yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoitus, sanoo Mäki-Lohiluoma.
- Tärkeänä välineenä tässä on valtion julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvä kuntatalousohjelma, jonka osana on sosiaali- ja terveysmenojen hallintajärjestelmä. Riippumattoman tahon tulisi arvioida säädösten ja määräysten taloudellisia vaikutuksia nykyistä paremmin.
Kuntaliitto tavoittelee hallitusohjelmaan painotuksia viidellä kärjellä: kuntatalouden perustan lujittaminen, kunnallishallinnon joustavuuden lisääminen, alueiden ja kuntien elinvoiman vahvistaminen, kunnan roolin selkeyttäminen ja rakenteiden ja prosessien hallittu uudistaminen sekä kuntalähtöisyyden ja paikallisen yhteisöllisyyden voimistaminen. Konkreettisia tavoitteita on 28.
Lisätietoja:
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, p. 050 364 7883
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634
Sirkka-Liisa Piipponen, erityisasiantuntija, p. 050 448 3366
Liitteet
Eduskuntaan valitut kansanedustajat, jotka myös toimivat kunnallispolitiikassa. Liiteaineistot tiedotteen ohessa Kunnat.netissä:
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2015/04/Sivut/kuntapoliitikot-eduskunnassa-2015.aspx
Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet: http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2014/11/Sivut/viidella-karjella-hallitusohjelmaan.aspx
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pi Krogell-Magnitiedotuspäällikkö / kommunikationschef
Puh:+358 50 522 5953pi.krogell-magni@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme ratkaisua tulevaisuuden perusopetukseen12.3.2026 10:19:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Virhe tiedotteen julkaisuajassa, pyydetään huomioimaan embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä11.3.2026 22:29:52 EET | Tiedote
Tiedotteen embargo on torstaina 12.3. klo 11.30, pyydämme ystävällisesti huomioimaan tämän mahdollisuuksien mukaan. Kiitos! Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme