Uudessakin eduskunnassa vahva kunnanvaltuutettujen edustus
KUNTALIITTO TIEDOTTAA
20.4.2015
Julkaistavissa heti
Uudessakin eduskunnassa vahva kunnanvaltuutettujen edustus
Uuteen eduskuntaan on valittu 159 kansanedustajaa, jotka toimivat tällä hetkellä kotipaikkakuntansa kunnanvaltuutettuina. ”Kuntapuoluetta” edustavia kansanedustajia on siis 79,5 prosenttia kansanedustajista. Kunnallispolitiikassa toimivien kansanedustajien määrä on noussut yhdellä sitten viime vaalikauden. Kunnanvaltuutettuina toimivien kansanedustajien osuus on kasvanut joka vaalikaudella vuodesta 1996 lähtien.
- Lukumääräisesti eniten kunnanvaltuutettuina toimivia henkilöitä on valittu kansanedustajiksi Espoosta (11), Helsingistä (10), Tampereelta (10) ja Turusta (9), sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Seitsemässä maakunnassa kaikki valitut kansanedustajat toimivat myös kunnallispolitiikassa. Nämä maakunnat ovat Etelä-Karjala, Etelä- Pohjanmaa, Kanta-Häme, Kainuu, Keski-Pohjamaa, Kymenlaakso ja Satakunta.
Suhteessa eniten kunnanvaltuutettuina toimivia henkilöitä valittiin vasemmistoliiton ehdokaslistoilta: puolueen kansanedustajista 92 prosenttia toimii valtuutettuna. Seuraavaksi eniten kuntapoliitikkoja on rkp:n (89 prosenttia) ja perussuomalaisten kansanedustajissa (87 prosenttia). Myös edellisellä vaalikaudella prosentuaalisesti eniten kansanedustajiksi valittuja kunnanvaltuutettuja oli vasemmistoliittolaisilla.
- Eduskuntavaaleissa oli yhteensä 880 ehdokasta, jotka myös toimivat kunnanvaltuutettuina. He muodostivat 41 prosenttia ehdokkaista, joita oli yhteensä 2146. Kunnallispolitiikasta tutut kasvot pärjäsivät siis keskimääräistä paremmin huomioon ottaen, että he joukkona muodostavat lähes 80 prosenttia valituista kansanedustajista, analysoi Pekola-Sjöblom.
Joka kahdeksas kansanedustaja on valtuuston puheenjohtaja
Uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista 43 toimii myös kotikuntansa johtavissa luottamustehtävissä valtuuston puheenjohtajistossa puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Heistä 25, eli kahdeksasosa kaikista valituista kansanedustajista toimii valtuuston puheenjohtajana. Kunnanhallituksissa johtotehtävissä on yhteensä 10 kansanedustajaa. Kolmella paikkakunnalla, Keravalla, Nurmijärvellä ja Porissa, eduskuntaan valittiin kaupungin-/kunnanhallituksen puheenjohtaja.
- Kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajiston roolissa olevien kansanedustajien määrä on vähentynyt hieman edelliseen vaalikauteen verrattuna, kertoo Pekola-Sjöblom.
Kotikuntansa kunnanvaltuutettuina toimivista kansanedustajista 41 prosenttia on naisia. Kansanedustajia on tulevassa eduskunnassa 88 eri paikkakunnalta. Näistä 81 paikkakunnalla on kansanedustaja, joka myös tällä hetkellä on kunnanvaltuuston jäsen.
Kunta-asiat ministeritasolle ja hallitusohjelmaan
Kuntaliitto toivoo, että myös tulevassa hallituksessa on erillinen, nimetty kuntaministeri.
- Yhteiskuntamme on rakennettu siten, että kunnat vastaavat merkittävästä osasta suomalaisten hyvinvointipalveluja. Tarvitsemme ministerin, joka tarkastelee maan kehittämistä kuntatason huomioon ottaen. Eduskuntaan on valittu suuri joukko kokeneita kuntapäättäjiä, eli edellytykset löytää aihepiiriä tunteva ministeri ovat hyvät, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
Liiton hallitusohjelmatavoitteissa tavoitellaan etenkin keskustelua siitä, miten kuntien vastuulla olevat tehtävät järjestetään ja rahoitetaan.
- Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet lähestyvät julkisen talouden ja kuntalaisten peruspalvelujen turvaamista monelta eri suunnalta. Keskeinen tavoite on sovittaa kestävällä tavalla yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoitus, sanoo Mäki-Lohiluoma.
- Tärkeänä välineenä tässä on valtion julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvä kuntatalousohjelma, jonka osana on sosiaali- ja terveysmenojen hallintajärjestelmä. Riippumattoman tahon tulisi arvioida säädösten ja määräysten taloudellisia vaikutuksia nykyistä paremmin.
Kuntaliitto tavoittelee hallitusohjelmaan painotuksia viidellä kärjellä: kuntatalouden perustan lujittaminen, kunnallishallinnon joustavuuden lisääminen, alueiden ja kuntien elinvoiman vahvistaminen, kunnan roolin selkeyttäminen ja rakenteiden ja prosessien hallittu uudistaminen sekä kuntalähtöisyyden ja paikallisen yhteisöllisyyden voimistaminen. Konkreettisia tavoitteita on 28.
Lisätietoja:
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, p. 050 364 7883
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634
Sirkka-Liisa Piipponen, erityisasiantuntija, p. 050 448 3366
Liitteet
Eduskuntaan valitut kansanedustajat, jotka myös toimivat kunnallispolitiikassa. Liiteaineistot tiedotteen ohessa Kunnat.netissä:
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2015/04/Sivut/kuntapoliitikot-eduskunnassa-2015.aspx
Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet: http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2014/11/Sivut/viidella-karjella-hallitusohjelmaan.aspx
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pi Krogell-Magnitiedotuspäällikkö / kommunikationschef
Puh:+358 50 522 5953pi.krogell-magni@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommuninvånarnas inställning till kommunerna utreds med omfattande enkät2.5.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Inom den närmaste veckan får 32 900 medborgare runtom i landet per post ett formulär med frågor om deras uppfattning om hemkommunen och om hur olika frågor sköts i kommunen. Samtidigt utreds vad uppgiftslämnarna anser om den kommunala servicen och hur de deltar i kommunens beslutsfattande. Postningarna av enkäten har inletts.
Kuntalaisten suhtautumista kuntiin selvitetään laajalla kyselyllä2.5.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Kaikkiaan 32 900 kansalaista ympäri Suomea saa lähiviikon aikana postitse kyselylomakkeen, jossa kysytään vastaanottajan käsityksiä omasta asuinkunnastaan ja sen tavasta hoitaa asioita. Samalla selvitetään, mitä vastaajat ajattelevat kunnallisista palveluista ja miten he osallistuvat kuntansa päätöksentekoon. Kyselyn postitukset on aloitettu.
Tarvitaan uusi kuntouttavan opetuksen malli opiskelijoiden tuen tarpeisiin vastaamiseksi23.4.2024 09:15:12 EEST | Uutinen
Ammatillisen koulutuksen Areena -verkosto ja Kuntaliitto esittävät, että opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa aloittavat valmistelun, miten väliaikaisesti opiskelukuntoa vailla olevia opiskelijoita pystyttäisiin tukemaan koulutusta ja sote-palveluja uudella tavalla yhdistämällä.
Kuntaliiton viestit EU-vaaleihin: Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vihreässä siirtymässä onnistuminen ovat kohtalonkysymyksiä kuntien elinvoimaisuudelle18.4.2024 15:29:19 EEST | Tiedote
EU-vaaleissa ei määritellä pelkästään Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi vaan myös kuntien tulevaisuuskysymyksiä - siksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit! Kuntaliiton tavoitteena on, että kunnilla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää, houkutella investointeja sekä vahvistaa EU:n tukemana elinvoimaa alueellaan. Tavoittelemme myös työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen voimakasta edistämistä, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa.
Ramförhandlingarna hörsammade kommunerna delvis – normerna måste luckras upp snabbt16.4.2024 18:38:49 EEST | Tiedote
Kommunförbundet och kommunerna är lättade över att regeringen vid ramförhandlingarna lovade kompensera åtminstone en del av den statsandelsnedskärning som staten stått i beråd att genomföra till följd av slutnotan för social- och hälsovårdsreformen. Om nedskärningen hade genomförts fullt ut, hade det inneburit att kommunernas statsandelar minskat permanent med 400 miljoner euro. En förbättring av kommunalskattens effektivitet ger på lång sikt också större spelrum i kommunernas ekonomi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme