Uudet painelaskelmat Espoolle edelleen synkkiä ja todellisuus vielä synkempi – sote-lakien hyväksymiselle ei ole edellytyksiä

Uudistus kurittaa Espoota monin eri tavoin. Yhteensä espoolaisten peruspalvelujen rahoitus heikkenisi arviolta lähes 100 milj. euroa vuositasolla siirtymäaikojen loppuun mennessä.

Sote-palvelujen rahoitusta leikataan tarvekriteereillä 29 milj. eurolla. Lisäksi sote-palvelutarpeen kasvua ei tulla rahoittamaan täysimääräisesti.

Kaupungin talouden tasapaino heikkenee verorahoituksen leikkauksessa 12 milj. euroa. Rahoitusrakenteen vääristyminen leikkaa valtionosuuksien kasvun, jonka vaikutus vuoteen 2030 mennessä on vähintään 20 milj. euroa vuodessa. Lisäksi kaupungille jää sopeutumattomia toimialojen yhteisiä kustannuksia vähintään 10 milj. euroa ilman rahoitusta. Näiden päälle tulevat varsinaiset muutoskustannukset, jotka nousevat miljoonaluokkaan.

”Espoo on Suomen suurin yhteisen kakun leipoja, ja samalla kasvukaupunkina yksi Suomen velkaantuneimmista kunnissa”, toteaa Mäkelä. ”Espoolaisten velka on syntynyt investoinneista, joilla on rakennettu koko maan kansainvälistä kilpailukykyä. Tällainen uudistus veisi Espoolta edellytykset jatkaa kestävää kasvua. Valtion kanssa tehtävältä yhteistyöltä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseksi putoaisi pohja.”

”Elinvoimaista Espoota tarvitaan koko maan peruspalvelujen rahoittamiseen nyt ja vielä kymmenen vuoden päästä. Sotea ei voi tarkastella irrallaan kaupunkien taloudesta. Nyt niin on tehty ja siksi uudistusta ei voi toteuttaa tällaisenaan”, Mäkelä jatkaa.

Espoolla on merkittävä talouden tasapainotuksen tarve ilman sote-uudistustakin.

”Espoon valtuusto on juuri linjannut mittavat toimenpiteet Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmassa”, Mäkelä huomauttaa. ”Nämä toimet ovat vielä sosiaalisesti kestäviä. Sote-uudistus pakottaisi massiivisiin lisäsäästöihin. Käytännössä tämä tarkoittaisi puuttumista kasvatuksen ja opetuksen palveluihin sekä päiväkoti- ja kouluinvestoiteihin.”