Uusi kasviatlas kertoo: menestyjäkasvit sopeutuvat maankäytön muutoksiin

Kasviatlas on Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto. Se perustuu vuodesta 1985 lähtien eri puolilla Suomea tutkittujen noin 9 300 koealan aineistoon. Sitä täydentävät Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämän valtakunnallisen kasvistotietokannan noin 7,6 miljoonaa kasvihavaintoa.
Uutena ominaisuutena kasviatlaksessa on vertailu 500 yleisimmän kasvilajin levinneisyyden eroista ajanjaksojen 1958–1999 ja 2000–2020 välillä. Neljällä viidesosalla lajeista muutos ajanjaksojen välillä on ollut hyvin vähäistä. Valtaosa lajeista, joiden levinneisyys on muuttunut, on yleistynyt jaksojen välillä.
Kasvilajien menestyjissä on sekä vieraslajeja että alkuperäistä lajistoa
Nopeimmin yleistyneitä lajeja ovat Pohjois-Amerikasta saapuneet vieraslajit rusoamerikanhorsma ja komealupiini, joiden yleisyys tällä vuosituhannella on yli kaksinkertainen edeltävään ajanjaksoon verrattuna. Komealupiinin tienvarsia koristavat kasvustot on helppo havaita, mutta etenkin kosteilla joutomailla kasvava rusoamerikanhorsma sen sijaan jää helpommin huomiotta. Komealupiini on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, jonka leviämistä pyritään torjuntatoimilla aktiivisesti rajoittamaan.
Lajimäärältään suurin yleistyneiden ryhmä ovat kuitenkin ne Suomen alkuperäiseen lajistoon kuuluvat kasvilajit, jotka menestyvät nykyään hyvin myös ihmistoiminnan muokkaamilla kasvupaikoilla. Tämän joukon tutuimpia edustajia ovat muun muassa leskenlehti, leveäosmankäämi, pietaryrtti, koiranputki ja isonokkonen.
Merkittävin kasviston viime vuosikymmenien muutosta selittävä tekijä näyttää olevan maankäyttö ja siinä tapahtuneet muutokset. Sama tekijä on taustalla myös kasvilajien harvinaistumisessa.
– Huomattava osa Suomen uhanalaisista kasveista kasvaa perinnebiotoopeilla ja edustaa lajistoa, joka hyötyi entisaikojen maa- ja metsätaloudesta, mutta ei ole kyennyt sopeutumaan maankäytön muutoksiin ja säilyy nykyään vain aktiivisten hoitotoimien avulla, kuvailee kasviatlaksen sisällöstä vastaava koordinaattori Raino Lampinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseo Luomuksesta.
Lisätietoa
- Uuden Kasviatlaksen sivuilla voit hakea 500 yleisimmän lajin luettelosta lajeja, joiden nimeä klikkaamalla voit tarkastella kartoilla levinneisyyden muutoksia:
- Punaisen kirjan verkkopalvelun tilasto osoittaa perinneympäristöjen suuren osuuden uhanalaisten kasvilajien elinympäristönä.
- Alkuperäinen englanninkielinen artikkeli kasvilajien yleisyysmuutoksista: Lahti & Lampinen 2021: Change in the occurrence of common vascular plants in Finland between 1960–2000 and 2001–2019. Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica.
- Lutukka-lehden numerossa 1/2022 on useita artikkeleita Kasviatlaksesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Raino Lampinen, puh. 050 4486239, raino.lampinen@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kehonmittoihin perustuvat mittayksiköt ovat yllättävän monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia9.6.2023 16:02:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on tehnyt ensimmäisen maailmanlaajuisesti kattavan analyysin kehonmittayksiköiden käytöstä ja levinneisyydestä. Analysoimalla digitaalisia etnografisia arkistoja löydettiin näyttöä kehonmittojen, kuten sylen ja kyynärän, laajasta käytöstä 186 eri kulttuurissa ympäri maailman.
Säpsähdyttävä geenilöytö koirista – hermostosairauden syy selvitetty9.6.2023 11:16:36 EEST | Tiedote
Koirista tunnistettiin uusi geenimuutos, joka aiheuttaa hyperekpleksia-hermosairautta. Se saa aikaan liioiteltuja säpsähdysreaktioita yllättäviin ääniin, kosketukseen tai muihin äkillisiin ärsykkeisiin. Tutkimus paljastaa sairauden lajienvälisiä samankaltaisuuksia ja eroja sekä tarjoaa työkaluja sen vastustamiseksi.
Uniongelmat altistavat hengitystieinfektioille8.6.2023 11:15:37 EEST | Tiedote
Yli 600 000 osallistujaa kattava suomalaistutkimus vahvistaa unettomuuden suurentavan alttiutta sairastua influenssaan ja muihin hengitystieinfektioihin. Lisäksi huonounisuuden todettiin suurentavan sairaalahoitoa vaativan koronainfektion riskiä.
Mediatilaisuus 20.6.: Monitaiteinen näyttely periferiaan7.6.2023 11:35:49 EEST | Kutsu
Vaeltavia ja itkeviä puita, sateenkaaren sävyt suolla, vanhan metsän kätköihin kaiverrettu runo, hitaasti kehittyvä kukkaniitty ja maan hengitys jykevässä kuusikossa. Kokoelma pysyviä teoksia taiteen huipputekijöiltä aloittaa uuden aikakauden Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Media voi tutustua näyttelyyn tiistaina 20.6. klo 14.30 alkaen.
Tuloerojen kasvu ei johtunut täysin tuloverouudistuksesta7.6.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa 1990-luvulla voimakkaasti kasvaneita tuloeroja on selitetty usein Esko Ahon hallituksen suurella vuoden 1993 tuloverouudistuksella. Sen on nähty alentaneen varsinkin suurituloisten veroasteita. Väitöstutkimuksen mukaan vallitseva tulkinta ei vaikuta perustellulta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme